Yhdysvaltojen toukokuun CPI-inflaatioluvut toivat lisätodisteita hintojen nousun kiihtymisestä Lähi-idän sodan seurauksena, arvioi OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Kokonaisinflaatio kiihtyi toukokuussa reippaasti 4,2 prosenttiin eli korkeimmilleen huhtikuun 2023 jälkeen. Rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen pohjainflaatio kohosi maltillisemmin 2,9 prosenttiin.
– Molemmat inflaatiomittarit kohosivat yhä selvemmin keskuspankki Fedin tavoitetason yläpuolelle, joten keskuspankki ei voi missään nimessä olla tyytyväinen nykyiseen hintakehitykseen, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.
Hintojen nousu nojasi edelleen erityisesti polttoainehintojen sekä palveluiden kallistumisen harteille. Palvelut toivat vuositason inflaatioon jopa 2,1 prosenttiyksikön kontribuution ja energiahinnat puolestaan 1,4 prosenttiyksikön kontribuution.
Muiden inflaation pääkategorioiden eli ruuan ja juoman (+0,4 prosenttiyksikköä) ja hyödykkeiden (+0,2 prosenttiyksikköä) inflaatiokontribuutiot jäivät laimeiksi.
– Tuoreiden inflaatiolukujen keskeisin anti on se, että ne toivat lisäpaineita Fedin viestintälinjan muuttamista kohtaan. Fed viitotti edellisessä huhtikuun kokouksessa olevansa kallellaan lisäkoronlaskujen suuntaan, mutta työmarkkinoiden piristyessä ja inflaation laukatessa tavoitetason yläpuolella keskuspankilla ei ole mahdollisuuksia laskea korkoja, Hännikäinen toteaa.
Keskustelu on ennemmin siirtynyt siihen, pitääkö rahapolitiikkaa kiristää loppuvuoden aikana. Samalla paineet keskuspankin korko-ohjauksen neutralisointia kohtaan ovat kasvaneet.
– Näkemyksemme mukaan Yhdysvaltojen inflaation tulee pysyttelemään jatkossakin 2 prosentin tavoitetason yläpuolella Lähi-idän kriisin koholla pitämien energiahintojen sekä tekoälyhuuman aiheuttamien pullonkaulojen seurauksena, Hännikäinen sanoo.
Ekonomistien konsensus odottaa tämän vuoden inflaatioksi 3,5 prosenttia.
– Näkemyksemme mukaan uusi pääjohtaja Kevin Warsh joutuu ensi viikon korkokokouksessa todelliseen tulikasteeseen. Hänen pitää onnistua yhdistämään keskuspankkiirien rakoilevat rivit ja huomioida edeltävän kokouksen jälkeen muuttunut talous- ja inflaatioympäristö korko-ohjauksessaan. Pidämme todennäköisenä, että keskuspankki ei enää viestitä olevansa kallellaan koronlaskujen suuntaan, vaan retoriikassa nähdään käänne haukkamaisempaan suuntaan, Hännikäinen arvioi.
– Warsh ei pysty toimittamaan ainakaan lyhyellä aikavälillä (presidentti Donald) Trumpin toivomia koronlaskuja, mikä uhkaa kiristää tuoreen pääjohtajan ja presidentin välejä. Odotamme edelleen Fedin tyytyvän tarkkailemaan talous- ja inflaatiotilannetta ja pitävän ohjauskorkonsa loppuvuoden vakaana 3,50–3,75 prosentin vaihteluvälissä, mutta riskit loppuvuoden koronnostosta ovat selvästi kasvaneet. Korkomarkkinat hinnoittelevat täysimääräisesti yhtä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa loppuvuodelle.