Karoliinisen instituutin lastenpsykologi ja tutkija Malin Bergströmin mukaan vanhemmilla on usein liian alhaiset odotukset lapsiaan kohtaan. Tämä johtaa siihen, että myös vaatimukset asetetaan liian alhaisiksi. Näin lapsen itsetunto kärsii.
Bergström muistuttaa Dagens Nyheterin haastattelussa, että asioista selviytyminen ruokkii lapsen itsetuntoa. Hyvä keino hänen mukaansa on antaa vastuuta esimerkiksi kotitöistä tai perheen arjesta.
– Voiko vanhempi sisko noutaa esikoulusta? Ei, se ei ole lainkaan yleistä, mutta se on hänelle hyvä tapa kasvaa ja hyväksi myös sisarussuhteelle, Bergström antaa esimerkin hyvästä keinosta antaa lapselle vastuuta.
Hänen mukaansa ulkomaailman näkemykset ja korkeat vaatimukset vanhemmilta ovat yksi selitys siihen, miksi vanhemmat pitävät odotuksensa ja vaatimuksensa alhaisella tasolla. Lapsille ei anneta tehtäviä, kuten pikkusiskon noutamista esikoulusta, koska sen kautta vanhemmat voitaisiin tulkita laiskoiksi tai välinpitämättömiksi.
Toinen selitys voi hänen mukaansa olla vanhempien kärsivällisyyden puute. Lapsen opettaminen esimerkiksi tiskikoneen täyttämiseen ja tyhjentämiseen voi viedä paljon aikaa ja vaatia sinnikkyyttä.
– Ensimmäiset sata kertaa ei suju hyvin, mutta hyvä sijoitus on olla kärsivällinen ja katsoa, mitä arvoa sillä on lapsen oppimiselle. Oman osaamisen ja rajojen löytäminen lapsuudessa valmistaa lasta uusiin haasteisiin, Bergström toteaa.
Lapsi voi useimmiten myös osoittautua kykenevämmäksi kuin vanhempi luuli.
Psykologin mukaan vanhemmilla on usein väärä käsitys myös siitä, että hyvä vanhempi ei aseta lapsilleen vaatimuksia. Bergström myös sanoo, että lapsille pitää asettaa rajoja hyvällä tavalla. Myös nalkutus kuuluu asiaan. Sitä tarvitsevat myös aikuisuutta lähestyvät teinit.
– Johtaako se nalkutuksen lisääntymiseen? Aivan varmasti! Mutta nalkuttaminen, valittaminen ja muistuttaminen ovat yhtä tärkeitä osia vanhemman roolissa kuin hyvät suhteet lasten kanssa, Bergström sanoo.
