Tavoite suomalaisten koulutusasteen nostamisesta on vaikea saavuttaa, sillä korkeakoulujen aloituspaikkoja ei ole tarpeeksi, korkeakoulujen rahoitus ei ole riittävää eikä tutkinnoista valmistuta tavoiteajassa, sanoo korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren Verkkouutisille.
Jos joka toisella nuorella suomalaisella halutaan olevan korkeakoulututkinto vuonna 2030, tarvitaan uusia opiskelupaikkoja jo lisättyjen 12 000:n päälle ainakin 15 000.
Akavan mukaan koulutusta tulee kohdentaa aloille, joilla on osaajien tarvetta nyt ja tulevaisuudessa, ja huomioida myös alueellinen työvoiman tarve. Muun muassa pääkaupunkiseudun kaupungit ovat vedonneet, että seudun varhaiskasvatuksen opiskelumääriä nostettaisiin vastaamaan tarvetta.
– Emme ajattele, että mitään korkeakouluja pitäisi erityisesti suosia toisten kustannuksella, mutta kyllä paikkoja pitäisi voida kohdentaa sinne missä on huutavin hätä, Löfgren toteaa.
Lisäksi opintojen läpäisyastetta pitäisi saada nostettua selvästi.
Verotuksen painopiste pois ansiotuloista
Tulevalla hallituskaudella Akavassa nähtäisiin mieluusti kevennyksiä ansiotuloverotukseen.
– Työn verotus on meille tärkeä aihe. Jos haluamme olla osaajien kansakunta, niin pitäisi myös kannustaa ihmisiä tavoittelemaan vaativampia tehtäviä ja etenemistä uralla. Progressioverotuksemme on hyvin latistava.
Löfgren huomauttaa, että veroasia ei koske suinkaan vain ”vuorineuvoksia”. Jos vähintään 2960 euroa kuussa ansaitseva saa esimerkiksi sadan euron palkankorotuksen, siitä puolet menee verottajalle.
– Pitäisi tehdä pidemmän tähtäimen verojärjestelmän kokonaisuudistus, joka ulottuisi kahdelle hallituskaudelle.
Verotuksen painopistettä tulisi Akavan mukaan siirtää pois työn verottamisesta, esimerkiksi haittojen ja kulutuksen verotukseen.
Kokoomuksen talousohjelmassa on mainittu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, mitä myös perussuomalaiset kannattaa. Löfgren ei usko ansiosidonnaisen tuen leikkaamisen olevan dynaaminen toimi, joka taikaiskusta lisää työllisyyttä. Se olisi hänen mukaansa ensisijaisesti leikkaus.
– Työttömyysturvan pituudessa voisi kuitenkin ottaa huomioon henkilön työhistorian niin, että pidemmällä työhistorialla työttömyysturvaa saisi kauemmin.
– Työttömällä pitäisi myös olla joustavammin mahdollisuus opiskella menettämättä heti korvauksiaan. Opiskelu on parempi keino työllistyä uudelleen kuin kotiin jääminen, ja se edistää työllistymistä enemmän kuin työttömyysturvan leikkaus, Löfgren sanoo.
Työvoimapulassa ja väestön ikärakenteen muuttuessa olennaista olisi Löfgrenin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että työlliset jaksaisivat töissä pidempään. Vuonna 2022 työeläkejärjestelmästä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 900 ihmistä.
– Tähän haluaisin herätellä tulevaa hallitusta. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus pysyy samalla tasolla kuin se on nyt, kasvaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä, koska ikääntyvän väestömme terveysriskit kasvavat. Menetämme siis yhä enemmän työllisiä, jos työkyvyttömyyttä ei saada ehkäistyä ennalta. Tässä on erittäin iso kansantalousintressi kyseessä.
Työikäisenä eläkkeelle jääminen johtuu usein mielenterveyssyistä, vaikka myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suuri syy.
Löfgrenin mielestä työn psykososiaalista kuormittavuutta pitäisi arvioida siinä missä fyysisiäkin työturvallisuusriskejä. Tämä edellyttää työsuojelua koskevan lainsäädännön uudistamista.
– Kesäkuun alussa voimaantuleva, erityisesti ikääntyneiden töissä jatkamista koskeva työturvallisuuslain muutos on toki pieni alku, mutta riittämätön.
Lakiin osaksi työterveyshuoltoa pitäisi kirjata myös työntekijöiden jaksamis- ja mielenterveysperusteinen seuranta.
Löfgren sanoo myös, ettei ymmärrä vaatimuksia, joiden mukaan yritykset eivät saisi tarjota laajempaa työterveyshuoltoa henkilöstölleen kuin mikä on lain edellyttämä minimi.
– En mitenkään usko, että toimivan työterveyshuollon romuttaminen parantaisi julkisen soten toimivuutta. Se ei ole keneltäkään pois, eivätkä rahat menisi automaattisesti julkiseen soteen, vaikka työnantajat lopettaisivat kaiken ’ylimääräisen’ tarjoamisen.
Lue myös: ”Kinataan faktatiedoista, kun koottu data puuttuu” – Näin Akava uudistaisi työriitojen sovittelua
Lue myös: Suomeen tulevien erityisasiantuntijoiden määrä romahti, tästä se johtuu
