Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan Suomessa ollaan vuosia jäljessä katujengirikollisuuden torjumisessa, koska katujengien olemassaoloa ei ole pystytty myöntämään laajasti tarpeeksi ajoissa. Rauhallisen ja asiallisen keskustelun käyminen on osoittautunut vaikeaksi, kertoo Helsingin Sanomat.
Rinteen mielestä Suomessa pitäisi keskustella katujengeistä samalla tavalla kuin ihmiskaupasta ja kiskonnasta.
– Siinä on tunnistettu ja myönnetty, että meillä on tässä haaste, ja koulutusta asiasta on lisätty, Jonne Rinne sanoo HS:lle.
HS kertoi maanantaina, että väkivaltainen ruotsalaisjengi Dödspatrullen on levittäytynyt Suomeen. Suomeen tuotuja huumeita kerrotaan välitetyn muun muassa suomalaisille katujengeille. Poliisi epäilee neljää ruotsalaismiestä Helsingin alueella käydystä huumekaupasta.
– Neljä pääepäiltyä ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta katujengi-ilmiö on huomattavasti neljää ihmistä laajempi. Nyt on ehkä saavutettu se piste, että tämä asia todella kaatuu syliin, Rinne sanoo.
Hänen mielestään jengirikollisuutta pitäisi alkaa kitkeä nopeasti pehmeillä ja kovilla keinoilla. Jengit yrittävät houkutella riveihinsä uusia, nuoria jäseniä. Rinteen mukaan pehmeä keino olisi viranomaisyhteistyö sellaisen nuoren kohdalla, jonka pelätään olevan lipsumassa katujengiin.
– Nuorelle pitäisi voida näyttää, että hän on osa suomalaista yhteiskuntaa eikä katujengiä. Tällaisessa tapauksessa poliisi saisi esimerkiksi laillisesti kertoa huolesta nuoren koulun rehtorille, jotta myös koulu on tietoinen riskistä ja voisi auttaa ottamaan koppia nuoresta, Rinne kertoo.
– Nyt poliisi ei saa lain mukaan antaa tällaisia tietoja yksityisyydensuojan takia. Ymmärrän tämänkin puolen, mutta vaakakupissa on mielestäni silti suurempi hyvä eli nuoren tulevaisuus.
Rinteen mukaan kova keino olisi ampuma-aselain tiukentaminen niin, että luvattoman ampuma-aseen ja patruunoiden kantaminen julkisella paikalla ilman syytä olisi automaattisesti törkeä ampuma-aserikos.
