Vuonna 2023 Venäjälle jääneet länsimaiden yhtiöt ansaitsivat 1,3 biljoonaa ruplaa, 40 prosenttia tai 383 miljardia ruplaa enemmän kuin ennen Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamaa laitonta hyökkäyssotaa. Novaja Gazetan tekemät laskelmat perustuvat 100 suurimpaan yritykseen, joista 20 suurinta teki 85 prosenttia kokonaisvoitosta.
Suurimmat Venäjällä yhä toimivat länsiyhtiöt ovat brittiläinen energiakonserni BP (250 miljardia ruplaa voittoa vuonna 2023), ranskalainen öljy- ja kaasuyhtiö Total Energies (234 mrd) ja itävaltalaispankki Raiffeisen (125,4 mrd).
BP omistaa 19,75 prosenttia Rosneftista. Huolimatta siitä, että BP lakkasi sisällyttämästä Venäjän tuottoja tilinpäätökseensä ja vakuutti jatkavansa vaihtoehtojen harkintaa Venäjältä lähtemiseksi, yhtiöllä ei ole Moskovan asettamien rajoitusten vuoksi mahdollisuutta myydä omistuksiaan Venäjällä.
TotalEnergies omistaa lähes viidenneksen suurimmasta yksityisestä kaasuntuottaja Novatekista sekä 20 prosenttia Yamal LNG:stä ja 10 prosenttia Arctic LNG 2:sta. Yhtiö ei ole kertaakaan ilmoittanut suunnitelmista lähteä Venäjältä. Nyt se vie nesteytettyä luonnonkaasua Venäjältä Eurooppaan Yamal-projektista, mistä se tahkoaa rahaa. Sen sijaan Arctic LNG 2:sta se ei osta kaasua, koska Yhdysvallat asetti pakotteet sitä vastaan.
Raiffeisen Bank International (RBI) suunnitteli liiketoimintansa alasajoa Venäjällä ja julkisti suunnitelmansa keväällä 2022, mutta prosessi on viivästynyt. Pankin johtaja Johann Strobl sanoi toukokuun alussa 2023, että pankki jouduttaa radikaalisti lähtöään vuoden kolmannella neljänneksellä. Sitä ennen pankki oli saanut Euroopan keskuspankilta kirjeen, jossa sitä vaadittiin leikkaamaan lainojen myöntämistä venäläisasiakkaille 65 prosentilla sekä vähentämään merkittävästi kansainvälistä maksuliikennettä. Vaatimuksen takaraja on kuitenkin vasta vuoden 2026 loppu.
Muista Venäjälle jääneistä yrityksistä unkarilainen OTP Bank on rikastunut nopeimmin. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 pankin nettotulos kasvoi 200-kertaiseksi 133 miljoonasta 25 miljardiin ruplaan. Pankki selitti nopeaa läpimurtoaan päivitetyllä strategialla. Toisena nopeudessa on puolalainen pakkausvalmistaja Can-Pack, jonka voitto kasvoi vuodessa 400 prosenttia 4,6 miljardiin ruplaan. Kahdessa sotavuodessa kuusi eniten Venäjällä tuottoaan kasvattanutta yhtiötä ovat BP (+35,6 miljardia ruplaa), Philip Morris (+18,7 mrd), JTI (+17,4 mrd), Mitsui (+9,6 mrd), Cagrill (+7,9 mrd) ja ING (+7,5 mrd).
Voitoistaan huolimatta näiden yhtiöiden tuotot pysyvät viranomaispäätösten takia Venäjällä. ”Epäystävälliset” maat saavat tulouttaa maasta pois vain 10 miljoonaa ruplaa kuukaudessa. Summan kasvattaminen edellyttää lupaa valtionvarainministeri Anton Siluanovin johtamalta ulkomaisten sijoitusten hallintakomissiolta sekä merkittävien summien sijoittamista tuotannon kasvattamiseen ja uuteen teknologiaan Venäjällä.
Kolmas vaihtoehto on rahan tallettaminen venäläispankin ”C”-tyypin ruplatilille, jolloin länsiyhtiöiden tuotot tukevat Venäjän talousjärjestelmän vakautta. Pankkien varat ovatkin kasvaneet biljoonalla ruplalla.
Ulkomaisten varojen jäädytyksen suurin hyötyjä onkin Venäjän budjetti. Vuonna 2023 se sai länsiyhtiöiltä verotuloina 422 miljardia ruplaa, joka on noin 1,5 prosenttia budjetin tuloista. Siitä lähes puolet (207 miljardia) tuli neljältä yhtiöltä: TotalEnergies, BP, Raiffeisen ja Dutch Shell.
