Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne ottaa kantaa Keskisuomalaisen haastattelussa ”juttujen tappamiskohuun” eli siihen, että poliisi jättää vähemmän vakavat rikokset tutkimatta.
– On hienoa, että toimittajat ovat nostaneet tämän kansalaiskeskusteluun. Jos meillä on pimeä rikos (ei tekijää tiedossa), joka ei ole ylitörkeä eikä yhteiskunnallisesti merkittävä, niin valitettavasti se joudutaan laittamaan keskeytystilaan. Jos sitten kotietsinnässä löydetään varastettua tavaraa ja esimerkiksi polkupyörän runkonumero on järjestelmässä, niin asia etenee.
Vaikka rikos ei olisi pimeä, saattaa se silti jäädä tutkimatta. Rinteen mukaan poliisia turhauttaa tilanne, ”mutta nykyresursseilla tilanne on tämä”.
– Päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta tekee syyttäjä. Voi olla, että tekijäkin on tiedossa, mutta katsotaan, että teko on omaisuusarvoltaan vähäinen, jolloin syyttäjä rajoittaa tutkintaa vähäisyysperiaatteella.
Rinne myöntää, että käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei pyörävarkauksien kaltaisia vähäisiä omaisuusrikoksia ehditä tutkimaan missään päin Suomea.
– On ollut niitäkin tapauksia, joissa kansalainen on itse kaivanut perustellun epäillyn. Mutta pystytäänkö me silti lähettämään partio paikalle? Aika harvoin.
Poliisin nykyresurssitilanne on varsin huolestuttava, ja se myös rapauttaa kansalaisten parissa muuten korkeaa luottamusta poliisiin.
– Satatuhatta poliisin hälytystehtävää miljoonasta jää vuosittain ajamatta. Miettikää mikä poru nousisi, jos palokunnalla jäisi joka kymmenes tehtävä suorittamatta? Poliisin kohdalla tästä on tullut uusi vakio. Poliisin luottaa 95 prosenttia kansalaisia, mutta meidän palvelutaso on ehkä 70 prosentissa. Jos tämä jatkuu pidempään, myös luottamus laskee.
