Venäjä hyökkää todennäköisemmin Baltian maihin kuin Suomeen, arvioi europarlamentaarikko ja Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok./EPP) Iltalehdelle.
Toverin mukaan taustalla on yksinkertainen syy. Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua ovat Suomea pienempiä eikä niillä ole yhtä paljon joukkoja. Hänen mukaansa Baltian maat ovat myös maastollisesti paljon vaikeampia puolustaa kuin Suomi.
– Suomi on maastollisesti aika haastava kohde hyökätä, kuten venäläiset oppivat kovan käden kautta viime sodissa, Toveri sanoo viitaten talvi- ja jatkosotiin.
Toveri huomauttaa myös, että Baltian maat ovat paljon lähempänä Venäjän keskeistä infrastruktuuria. Se mahdollistaa nopeamman joukkojen keskittämisen. Tästä näkökulmasta Suomi on paljon syrjemmässä ja huonompien yhteyksien päässä.
– Jos hyökkäys kohdistuisi meihin, se paljastuisi hyvissä ajoin ja antaisi meille aikaa varautua, Toveri huomauttaa.
Asiaan vaikuttavat myös historialliset syyt. Venäjällä yleistyneessä nationalistisessa ajattelussa kaikki kerran Venäjälle kuuluneet alueet ovat Venäjän alueita ikuisesti. Sekä Suomi että kaikki Baltian maat ovat olleet aikanaan osa Venäjän keisarikuntaa. Maat itsenäistyivät Venäjästä keisarikunnan luhistumisen jälkeen 1910-luvun loppupuolella. Baltian maat päätyivät osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1940. Neuvostoliitto yritti valloittaa myös Suomen siinä kuitenkaan onnistumatta.
Venäjän diktaattori Vladimir Putin on sanonut suoraan pitävänsä Neuvostoliiton hajoamista koko 1900-luvun suurimpana geopoliittisena virheenä. Baltian maat itsenäistyivät Neuvostoliitosta vuosina 1990–1991. Maiden välit ovat olleet nykyisen Venäjän kanssa jännitteiset muun muassa siksi, että Kremlin propagandassa on toistuvasti kyseenalaistettu Baltian maiden itsenäisyyttä.
