– Suomessa on eletty eriasteista taantumaa nyt viisi vuotta, eikä tilanne hetkessä iloksi muutu. Tulevaisuuden näkymät kaikilla talouden sektoreilla ovat epävarmat, ja tämä heijastuu palveluiden kysyntään, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTA:n ekonomisti Matti Paavonen.
– Positiivista viimeaikaisessa kehityksessä on se, että kokonaistuotannon alamäki on jäänyt ennakoitua loivemmaksi. Jos Euroopan ja Suomen talous lähtisi lähiaikoina hitaasti elpymään, jäänee talouskasvu kuitenkin niin hitaaksi, että veisi vielä vuosia ennen kuin esimerkiksi menetetyt työpaikat olisi saatu korvattua, Paavonen jatkaa.
Palvelujen suhdannekatsauksessa ovat PALTA:n toimialat logistiikka, informaatio ja viestintä, kiinteistöala, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys.
Julkisen sektorin tuottavuutta kohennettava
PALTA:n mielestä julkisen sektorin pitää parantaa palvelutuotantonsa kustannustietoisuutta ja tiivistää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
– Keskustelussa on jumituttu väittelemään yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Liian vähälle huomioille on jäänyt muun muassa infra- ja teknisiin palveluihin, hallintoon tai tukipalveluihin liittyvä säästöpotentiaali, sanoo PALTA:n toimitusjohtaja Riitta Varpe.
Hän vaatii julkisen sektorin paisumisen pysäyttämistä.
– Ei ole kunnan tehtävä pyörittää esimerkiksi kaluston kunnossapitoyhtiötä, kiinteistön hoitoa tai vartiointia. Palvelutuotannon kokonaiskustannuksia on jatkuvasti vertailtava vaihtoehtoisten toimintamallien kanssa ja kehitettävä uusia tapoja laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi, vaatii Varpe.
Niin ikään Varpe vaatii kannustinloukkujen purkamista.
– Uudet työpaikat syntyvät palvelualoille. Työn antaminen ja työn tekeminen on tehtävä kannattavaksi ja kannustavaksi.
Hän huomauttaa, että palvelualoilla työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta voi olla jopa 90 prosenttia.
– Tästä syystä työn verotukseen ja veroluontoisiin maksuihin liittyvillä ratkaisuilla on välitön vaikutus palvelusektorin mahdollisuuksiin työllistää. Toisaalta työn tekemisen kannustavuudessa keskeisessä roolissa on sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensopivuus. Kannustinloukut on purettava ja tehtävä työnteosta houkutteleva vaihtoehto myös matalapalkka-aloilla, toteaa Varpe.
Käyttämätöntä potentiaalia on
Perinteisten teollisten työpaikkojen siirtyminen pois Suomesta on vääjäämätön tosiasia. Tulevaisuus on palveluissa, mutta palvelutalouskin on rakennettava olemassa oleviin vahvuuksiin, Varpe sanoo.
– Suomessa on iso mahdollisuus korkean lisäarvon teollisuus- ja teknologiaperusteisissa palveluissa ja palvelukonsepteissa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä koko palvelusektorilla. Kysymys ei ole radikaaleista innovaatioista vaan olemassa olevan teknologian ja osaamisen soveltamisesta. Valitettavasti toimialarajat ylittävät sovellukset, uusien mahdollisuuksien etsiminen ja ns. pienten parannusten innovaatiopolitiikka ei ole ollut julkisen elinkeinopolitiikan keskiössä, sanoo Varpe.
– Yksistään työllisyyskehityksen vuoksi on pidettävä huolta siitä, että myös perinteisesti työvoimavaltaiset kotimarkkinapalvelut pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa eivätkä siirry sähköisen asioinnin myötä halvemman kustannustason maihin. – Tuottavuuskehityksen lisäksi tarvitaan äärimmäisen maltillisia palkkaratkaisuja, jatkaa Varpe.
