Julkisen sektorin palkkoihin, liittojen jäsenmaksuihin ja palkkakoordinaation tulevaisuuteen liittyvä keskustelu käy Suomessa vilkkaana. Uusi raportti Wage Formation and the Nordic Model tarjoaa ajankohtaisen pohjoismaisen näkökulman työmarkkinakysymyksiin.
Raportti julkaistaan osana vuosittaista Nordic Economic Policy Review (NEPR) -sarjaa, jonka tuottavat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Nordregio. Vuoden 2025 raportti sisältää viisi asiantuntija-artikkelia, joissa tarkastellaan pohjoismaisten palkkamallien vahvuuksia ja niihin kohdistuvia paineita.
– Suomessa ollaan keskellä rakenteellista muutosta palkkakoordinaatiossa. Vientivetoisen palkkamallin ja kasvavan julkisen sektorin tarpeiden välillä on yhä ratkaisemattomia jännitteitä, sanoi professori Roope Uusitalo, yksi julkaisun toimittajista tiedotteessa.
– Tämä raportti tarjoaa vertailevaa tutkimustietoa Pohjoismaisista työmarkkinajärjestelyistä, Uusitalo jatkoi.
Raportti julkaistiin Helsingissä 7. toukokuuta. Julkaisutilaisuuden puhujina olivat muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sekä professorit Lars Calmfors ja Astrid Würtz Rasmussen.
Puheenvuorossaan valtiovarainministeri Riikka Purra painotti, että hallitus kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan ja seuraa jälleen tarkasti sitä, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty.
– Tavoitteena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, josta muut Pohjoismaat nauttivat.
Purran mukaan keskiviikkona julkistetussa raportissa analysoidaan monia Suomen työmarkkinoiden kehittämisen kannalta tärkeitä kysymyksiä ja linjauksia.
– Maakohtaisten ilmiöiden sijaan NEPR-artikkeleissa käsitellään työmarkkinainstituutioita ylikansallisesta näkökulmasta. Tämä on tervetullutta ja todennäköisesti antaa meille parempaa keskustelua ja argumentteja. Naapurimaiden kokemuksia on helppo vertailla, Purra sanoi.
Ammattiliittojen jäsenmäärät laskevat
Raportissa Lars Calmfors (Tukholman yliopisto) tarkastelee, kuinka teollisuusvetoiset palkkaneuvottelut ovat tukeneet kilpailukykyä Pohjoismaissa. Julkisen sektorin kasvaessa ja työvoimatarpeiden muuttuessa jäykkä, kaikille aloille ulotettu palkkanormi ei kuitenkaan enää välttämättä toimi. Suomessa erityisesti julkisen sektorin ammattiliitot suhtautuvat edelleen varauksella vientivetoiseen malliin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) Antti Kauhanen kuvaa raportissa, kuinka työehtosopimusten ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin voi parantaa matalapalkkaisten asemaa. Samalla se voi kuitenkin heikentää työllisyyttä. Aihe on ajankohtainen, kun Suomessa käydään keskustelua työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta ja ammattiliittojen roolista.
Raportin mukaan julkisen sektorin palkoissa kaivataan enemmän joustoa. Mette Ejrnæs (Kööpenhaminan yliopisto) ja Astrid Würtz Rasmussen (Aarhusin yliopisto) nostavat esiin kokemuksia Tanskasta, missä julkisen sektorin palkat seuraavat yksityisen sektorin kehitystä, mutta jäykkyydet eri ammattiryhmien välillä aiheuttavat kitkaa. Suomessa vastaavat jännitteet näkyvät muun muassa terveys- ja hyvinvointialan lakoissa ja sopimuksissa.
Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat laskeneet niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Lundin yliopiston Anders Kjellbergin mukaan tämä kehitys heikentää palkkaneuvottelujärjestelmien legitimiteettiä ja työntekijöiden edunvalvontaa, erityisesti nuorten ja maahanmuuttajataustaisten osalta. Harald Dale-Olsen (Institute for Social Research) osoittaa norjalaisen esimerkin avulla, kuinka ammattiliitot voivat tukea innovaatiota, tuottavuutta ja tasa-arvoa.
Nordic Economic Policy Review ilmestyy vuosittain. Raportin tavoitteena on tarjota ajankohtaista taloustutkimusta päätöksenteon tueksi ja vahvistaa pohjoismaista vuoropuhelua. Julkaisusta vastaa Nordregio Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta.
Koko raportti on luettavissa täällä.
LUE MYÖS:
Ay-jäsenmaksuihin satoja euroja vuodessa – mitä maksuille saa vastineeksi?
