Verkkouutiset

Ay-jäsenmaksuihin satoja euroja vuodessa – mitä maksuille saa vastineeksi?

Ammattiliitot vetoavat markkinoinnissaan asioihin, jotka kuuluvat todellisuudessa myös liittoon kuulumattomille.
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra

Ammattiliittojen jäsenmaksuihin voi upota keskituloiselta palkansaajalta jopa satoja euroja vuodessa. Kuukaudessa jäsenyys on useita kymmeniä euroja.

Liitoilla ei yleensä ole kiinteää euromääräistä jäsenmaksua, vaan jäsenmaksun suuruus riippuu usein palkkatulojen suuruudesta. Esimerkiksi ammattiliitto Jytyn jäsenmaksu on 1,32 prosenttia palkasta. 3 000 euroa kuukaudessa tienaavalle se tarkoittaa yksinkertaisen laskelman mukaan 39,6 euroa kuukaudessa eli 475,20 euroa vuodessa.

Ammattiliitto Prolla jäsenmaksu on 1,25 prosenttia palkasta kuitenkin niin, että se on enintään 49 euroa kuukaudessa. 3 000 euroa kuussa tienaavalle jäsenyys Prossa maksaa 37,5 euroa kuukaudessa eli 450 euroa vuodessa.

Tehyn jäsenmaksuihin samoilla palkkatuloilla uppoaisi 33 euroa kuukaudessa eli 396 euroa vuodessa. Tehyn jäsenmaksu on 1,1 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta niin, että jäsenmaksu on vähintään kahdeksan euroa kuukaudessa ja enintään 600 euroa vuodessa.

Prosentuaalisesti lähes samansuuruisia jäsenmaksuja on useilla muillakin suomalaisilla ammattiliitoilla. Ammattiliiton jäsenyys on työntekijälle vapaaehtoista ja jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa.

Liitot perustelevat jäsenmaksujaan sillä, että ne esimerkiksi neuvottelevat kyseiselle alalle työehtosopimukset, neuvottelevat palkankorotuksista ja antavat tarvittaessa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa ja oikeudellista apua.

Todellisuudessa työehtosopimukset ja palkankorotukset koskettavat myös niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu liittoon. Tätä liitot eivät omassa markkinoinnissaan yleensä tuo esiin.

Vastineeksi tästä kaikesta joutuu maksamaan satoja euroja vuodessa. Saako ammattiliiton jäsen todella vastinetta rahoilleen?

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) ei usko, että monet ammattiliiton jäsenet saisivat vastinetta rahalleen. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Verkkouutisten haastatteleman kokoomuksen kansanedustajan Tere Sammallahden mukaan jokaisen on arvioitava asiaa itse. Sammallahden mukaan hän ei koskaan ole tienannut niin paljoa, että hänellä olisi ollut varaa heittää rahaa ”jäsenmaksun verran haaskuun”.

– En usko, että monikaan jäsenmaksun maksaja saa vastinetta rahalleen. En myöskään ymmärrä, miksi kukaan antaisi neuvotteluvaltansa ammattiliitoille ja vielä maksaa siitä hyvästä?, hän ihmettelee.

Sammallahti on yksi niistä poliitikoista, jotka suhtautuvat epäilevästi nykyisenkaltaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan. Hänen mukaansa koko maan etua edistävillä ammattiliitoilla on paikkansa ja tarkoituksensa, mutta nykyiset ”johtajiensa edunvalvontalinnakkeet lienevät tarpeellisia vain ay-pomoille”.

– Liittojohtajien olisi hyvä kysyä itseltään esimerkiksi, montako ihmistä toimillamme on oikeasti työllistetty? Ja liiton jäsenten ymmärtää, että lakkokenraalien palkka juoksee vaikka duunari lakkoilisi perheensä talouden tärviölle, Sammallahti toteaa viitaten viimeaikaisiin ammattiliittojen työtaistelutoimiin.

Valtaosa ammattiliitoista kuuluu johonkin keskusjärjestöön. Niitä ovat Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, STTK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava. Suomessa on myös ammattiliittoja, jotka eivät kuulu mihinkään keskusjärjestöön. Tässä artikkelissa mainitut ammattiliitot Jyty, Pro ja Tehy ovat STTK:n jäseniä.

STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja korostaa, että ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, joka puolustaa ja parantaa työntekijöiden työehtoja sekä edistää palkansaajien asemaa yhteiskunnassa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi jo edellä mainitut työehdoista ja palkoista neuvotteleminen.

Hän osaa nimetä useita syitä sille, miksi kaikkien työntekijöiden kannattaa kuulua ammattiliittoon.

– Työehtojen neuvottelemisen lisäksi ammattiliitot tarjoavat monipuolisesti erilaisia palveluja jäsenilleen. Neuvontaa annetaan työsuhdeasioihin liittyen mutta palveluita tarjotaan myös esimerkiksi työnhakuun, urasuunnitteluun ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa. Liitot tekevät myös palkkatutkimuksia, jota jäsen voi hyödyntää esimerkiksi palkkaneuvotteluissa, Kivioja vastaa Verkkouutisille.

Ammattiliittojen tarjoamat jäsenedut vaihtelevat. Niitä voivat liitosta riippuen olla esimerkiksi oma jäsenlehti ja alennukset tai ilmaisedut erilaisiin palveluihin tai lomakohteisiin.

STTK:n Kivioja muistuttaa, että tarvittaessa liiton jäsen voi saada apua myös mahdollista tuomioistuinprosessia varten. Näiden hankkiminen erikseen asianajotoimiston kautta voisi tulla kalliiksi.

Jäsenmaksujen suuruutta hän kommentoi toteamalla, että ammattiliittojen hallintoihin valitut liittojen jäsenet päättävät jäsenmaksun suuruudesta säännöllisesti vuosittaisissa kokouksissaan järjestöjen sääntöjen mukaisesti.

– Ottaen huomioon jäsenmaksujen päätöksentekoon liittyvät toimintatavat sekä palvelukokonaisuudet, liittojen jäsenmaksut ovat kohtuullisia, Kivioja katsoo.

Ammattiliiton jäsenyys on työntekijälle vapaaehtoista. Sama pätee liittojen järjestämiin lakkoihin. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Työttömyyskassaan voi kuulua ilman liittoakin

Liittojen jäsenmaksut sisältävät myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Työttömyyskassan jäsenyys oikeuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan ei myöskään edellytä ammattiliiton jäsenyyttä, sillä työntekijä voi kuulua työttömyyskassaan ilman ammattiliiton jäsenyyttä. Esimerkiksi YTK Työttömyyskassan jäsenmaksu on 99 euroa vuodessa eli 8,25 euroa kuukaudessa. Ero ammattiliittojen jäsenmaksuihin on huomattava.

– Ay-liike on historiallisesti perustanut jäsenhankintansa pelottelulle ja valheille. Työttömyyskassojen ja liittojen tehtäväjaon tietoinen hämärtäminen on osa tätä pitkää jatkumoa, Sammallahti kommentoi.

Siitä Kivioja on eri mieltä, etteivätkö liitot kertoisi selkeästi sitä, että työttömyyskassan jäsenyys on mahdollista ilman liiton jäsenyyttäkin.

– Työttömyyskassajäsenyyttä markkinoidaan ammattiliiton jäsenyyden yhteydessä sen vuoksi, että työttömyyskassan jäsenyydellä voidaan pyrkiä parantamaan jäsenen turvaa, mikäli hän jää työttömäksi.

STTK:n käsityksen mukaan liitot kertovat kassajäsenyydestä ja sen edellytyksistä pääsääntöisesti avoimesti. Kiviojan mukaan myös työttömyyskassojen verkkosivuilla on ohjeistettu selkeästi, ketkä voivat liittyä kassan jäseniksi.

Ammattiliittojen tarpeellisuutta Kivioja kommentoi toteamalla, että merkittävä osa suomalaisista on edelleen järjestäytynyt ammattiliittoihin.

– Liittojen palveluille on siis edelleen kysyntää.

Tilastoista kuitenkin ilmenee, että työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut viime vuosina. Ilta-Sanomien äskettäin julkaisemien tietojen mukaan kolmeen keskusjärjestöön kuuluu yhteensä 1,2 miljoonaa palkansaajaa. Jäsenmäärä on laskenut etenkin SAK:n jäsenliitoissa, joiden jäsenmäärät jäivät ensimmäistä kertaa YTK Työttömyyskassan jäsenmäärää pienemmiksi.

Pitäisikö työehdoista sopia enemmän työpaikoilla?

Liittojen neuvottelemien yleissitovien työehtosopimusten sijaan Tere Sammallahti toivoisi, että työpaikoilla tapahtuvaa paikallista sopimisista tehtäisiin nykyistä enemmän.

– Paikallinen sopiminen antaa koko työyhteisölle mahdollisuuden varautua suhdannevaihteluihin ja niin työntekijän kuin yrityksenkin erityistarpeisiin. Ay-liike on näissä järjestelyissä ulkopuolinen, eikä ay-liikkeen riidankylväjiä siksi kannatakaan päästää myrkyttämään työyhteisön ilmapiiriä.

STTK:n Juska Kivioja muistuttaa, että lainsäädäntö ei määrittele paikallisen sopimisen käsitettä.

– Yleensä sillä tarkoitetaan työehtosopimukseen perustuvaa toisin sopimisen mahdollisuutta. Työehtosopimuksen osapuolille, yleensä työnantajalle ja luottamusmiehelle, annetaan joiltain osin mahdollisuus poiketa yritys- tai yksikkökohtaisesti työehtosopimuksen määräyksistä.

Laajassa merkityksessä paikallista sopimista voi olla periaatteessa kaikki työpaikalla tapahtuva sopiminen.

– Yrityksessä voi aina noudattaa työehtosopimusta parempia työehtoja. Erityinen työntekijän suojan tarve liittyy paikallisiin sopimuksiin, joissa työehtosopimuksen taso joltain osin alitetaan, Kivioja toteaa.

LUE MYÖS:
SAK:n ilmoittamissa jäsenmäärissä 300000 jäsenen ero – näin järjestö selittää

 

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)