Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttää olevan eristäytyneempi kuin koskaan. Uransa KGB:ssä aloittanut Putin on aina luottanut vanhoista ystävistä ja luottohenkilöistä koostuvaan sisäpiiriinsä. Mutta nyt Putinin ja Venäjän eliitin valtaosan välille on syntymässä uusi kuilu, kertoo Washington Post viitaten maan yritysjohtajien, viranomaisten ja analyytikoiden haastatteluihin.
Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa helmikuussa. Sota on tuhonnut vuosikymmenien aikana rakennetut taloussuhteet lännen kanssa, ja Venäjästä on tullut kansainvälinen paaria. Kremlin pyrkimykset korvata nämä suhteet tiiviimmällä yhteistyöllä Intian ja Kiinan kanssa näyttävät horjuvan mitä pidempään sota jatkuu.
Nyt vuoden vaihtuessa Venäjän eliitin keskuudessa kyseenalaistetaan Putinin taktiikoita varsinkin syksyn aikana Ukrainassa koettujen nöyryyttävien sotilaallisten vetäytymisten jälkeen.
Venäjän eliitti on jakautumassa kahteen leiriin. Osa haluaa Putinin lopettavan sodan, jota Venäjä ei kykenen ylläpitämään, kun taas toiset haluavat presidentin eskaloivan konfliktia entisestään, kertoo Carnegie-ajatuspajan tutkija Tatjana Stanovaja.
Turhautunut sisäpiiri
Washington Postin haastattelemien Venäjän eliitin jäsenten mukaan on mahdotonta ennustaa, mitä ensi vuonna tapahtuu. He eivät usko edes Vladimir Putinin itsensä tietävän, mihin toimiin hän ryhtyy.
– Hänen ympärillään olevat ihmiset ovat erittäin turhautuneita. Hän ei selvästikään tiedä, mitä pitäisi tehdä, sanoo yksi korkea-arvoisiin virkamiehiin yhteyksiä omaava miljardööri.
Eräs diplomaattisiin piireihin kytköksissä oleva valtion virkamies sanoo, että Putinin ainoa suunnitelma näyttää olevan lännen ja Ukrainan pakottaminen rauhanneuvotteluihin jatkuvilla ilmaiskuilla Ukrainan kriittistä infrastruktuuria vastaan.
– Mutta hän on valmis keskustelemaan vain omilla ehdoillaan, virkamies toteaa.
Putinin lakisääteisen linjapuheen lykkäämisen ja lehdistötilaisuuden perumisen katsotaan olevan merkkejä presidentin eristäytymisestä ja yrityksistä suojella häntä suorilta kysymyksiltä, koska hänellä ei ole suunnitelmaa lähitulevaisuuden varalle.
– Linjapuhetta varten pitää olla suunnitelma. Mutta sellaista ei ole. Luulen, että he eivät yksinkertaisesti tiedä, mitä pitäisi sanoa. Hän on tietysti erityksissä. Hänen sisäpiirinsä on hyvin suppea, ja nyt se on supistunut entisestään, miljardööri sanoo.
Valtion virkamies ihmettelee Putinin lausuntoja.
– Miten hän voi sanoa, että kaikki menee suunnitelman mukaan, kun sota jatkuu kymmenettä kuukautta ja meille kerrottiin, että se kestää vain muutaman päivän.
Eliitti menettää uskonsa
Stanovajan mukaan suurin osa Venäjän eliitistä on menettämässä uskonsa Vladimir Putiniin, vaikka hänellä olisikin salainen toimintasuunnitelma.
– Hän on hahmo, joka eliitin silmissä näyttää olevan kyvytön antamaan vastauksia kysymyksiin. Eliitti ei tiedä mitä uskoa, ja he pelkäävät ajatella huomista. Suuressa määrin on tunne, ettei ulospääsyä ole, että tilanne on korjaamaton.
Venäjän keskuspankin entinen neuvonantaja Alexandra Prokopenko kertoo, että hänen entiset kollegansa ”yrittävät olla katsomatta sotaa voittajien ja häviäjien näkökulmasta. Mutta he tietävät, ettei Venäjällä ole tällä hetkellä hyvää ulospääsyä”.
– On tunne, että emme voi saavuttaa poliittisia tavoitteita, jotka alun perin asetettiin. Tämä on kaikille selvää. Mutta kukaan ei tiedä, kuinka suuren tappion Venäjä voi kärsiä ennen kuin sen johtajat uskovat sen olemassaolon olevan vaarassa, valtion virkamies sanoo.
Vaikka viimeaikaisten mielipidemittausten mukaa valtaosa väestöstä tukee edelleen Putinia, eliitin keskuudessa vallitseva käsitys on kuitenkin se, että ensi vuonna asiat voivat muuttua epävarmemmaksi.
– Emme tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Edessä saattaa olla toinen liikekannallepano. Ensi vuoden taloustilanne alkaa heikentyä selvemmin, toteaa eräs Venäjän diplomaattipiirien pitkäaikainen jäsen.
Asevoimien räikeät heikkoudet
Sodan eskaloimista kannattava entinen Kremlin neuvonantaja Sergei Markov sanoo pitävänsä selvänä, että Vladimir Putinilla ei vieläkään ole vastausta pääkysymykseen. Hän pitää edelleen yhteyttä presidentin sisäpiiriin.
– Edessä on kaksi mahdollista polkua. Yksi on se, että armeija jatkaa taistelua ja muu yhteiskunta elää normaalia elämää – kuten tänä vuonna. Toinen polku on se, minkä Venäjä valitsi toisessa maailmansodassa, jolloin laitettiin kaikki peliin rintaman ja voiton puolesta. Silloin mobilisoitiin koko yhteiskunta ja talous, Markov sanoo.
Hän nostaa esille myös viime kuukausina ilmenneet Venäjän asevoimien räikeät heikkoudet, kuten kyvyttömyyden kouluttaa ja varustaa syksyn liikekannallepanon myötä palvelukseen määrättyjä satoja tuhansia sotilaita.
– Tosiasia on, että näillä 300 000 mobilisoidulla ei ole tarpeeksi aseita. Milloin he saavat tarvitsemaansa sotilasteknologiaa? Putinilla ei myöskään ole vastausta tähän kysymykseen.
Venäjällä liberaalin eliitin jäsenet ilmaisevat silloin tällöin kasvavan huolensa.
Venäjän suurimpiin pankkeihin kuuluvan Otkritien hallituksen puheenjohtaja Mihail Zadornov, joka toimi valtiovarainministerinä vuosina 1997–1999, totesi Venäjän RBK-lehden haastattelussa viime viikolla, että Venäjä on menettänyt lännessä markkinat, joita se on rakentanut neuvostoajoista asti.
– 50 vuoden ajan rakennettiin markkinoita, keskinäisiä taloudellisia yhteyksiä. Nyt ne tuhotaan vuosikymmeniksi, Zadornov totesi.
Venäläinen miljardööri toteaa taloudellisen eliitin jäsenten ”ymmärtävän, että tämä ei tule päättymään hyvin”.
Keskuspankin entinen virkailija Prokopenko sanoo, että Venäjän eliitti, joista moni on pakotteiden kohteena, seuraa tilannetta kauhuissaan:
– Kaikki heidän rakentamansa romahti ilman syytä.
