Venäjä-asiantuntija Andrei Kuzitškin arvioi Postimees -lehdessä, että Vladimir Putin on tilanteessa, että häneen kohdistuu kasvavaa painetta sekä Kremlin eliitistä että tavallisten kansalaisten joukosta.
– Ja vanheneva Putinin on pelättävä joutuvansa uuden vallankumouksen uhriksi, sillä hän ei tiedä, mistä suunnasta kohtalokasta iskua odottaa – omasta lähipiiristään vai raivostuneelta kansanjoukolta, hän kirjoittaa.
Kuzitškin on Tomskin alueella aiemmin vaikuttanut poliitikko. Hän elää nykyisin maanpaossa Virossa.
Putinista on tullut itse luomansa järjestelmän panttivanki, Kuzitškin arvioi.
– Minulla on ollut neljä kertaa tilaisuus tarkkailla Vladimir Putinia hänen Tomskin-vierailujensa aikana käsivarren mitan päästä. Ensimmäisen kerran vuonna 1999, kun hänestä tuli Venäjän pääministeri. Viimeisen kerran vuonna 2012, jolloin hän oli jo kokenut presidentti, hän muistelee.
– Jokaisen vierailulla Putin oli muuttunut sekä ulkoisesti että sisäisesti. Vilkkaasta ja kirkassilmäisestä KGB:n operatiivisesta työntekijästä tuli keisarillinen hallitsija, jonka sameutuneiden silmien syvyyksistä katsoi vastaan pelko. Diktaattorien kohdalla se ei voikaan olla toisin.
Kuzitškinin mukaan presidentti on vuosien aikana luovuttanut ympärilleen kootulle turvallisuus- ja oligarkkiverkostolle käytännössä oikeuden kohdella Venäjää omana omaisuutenaan. Sisäpiirissä ovat Putinin pitkäaikaiset liittolaiset ja heidän perheensä, joille on kertynyt omaisuuksia valtionyhtiöistä, luonnonvaroista, pankeista.
Kuzitškin kirjoittaa, että ongelma Kremlin kannalta kuitenkin on, että näiden dynastioiden uudet sukupolvet tavoittelevat yhä enemmän omaa asemaansa ja varallisuuttaan tilanteessa, jossa jaettavaa on entistä vähemmän. Lännen pakotteet, talouden eristyminen ja omaisuuden uusjako ovat hänen mukaansa kiristäneet kilpailua vallan huipulla.
Putinin on jotenkin pidettävä ylimmän eliitin tyytyväisyyttä yllä.
– Ei ole sattumaa, että Ukrainan sodan kolmantena vuonna Venäjällä alkoi intensiivinen omaisuuden uudelleenjako. Vuonna 2025 Venäjällä kansallistettiin 800 yksityistä yritystä syyttäjänviraston pyynnöstä. Niiden omaisuuden arvo ylitti miljardi euroa. Kansallistamisen jälkeen yrityksiä ovat johtaneet venäläiset oligarkit ja heidän valtion omistamissa yrityksissä toimivat kätyrinsä.
Kuzitškin viittaa venäläisliikemiesten salaperäisiin kuolemiin merkkeinä siitä, että taistelu resursseista on koventunut. Hänen tulkintansa mukaan näkyvien tapahtumien taustalla käydään syvempää valtakamppailua Putinin hallinnon sisällä.
Kansa voi keksiä syyllisen kurjuuteen
Toinen Vladimir Putinin kokema paine tulee Andrei Kuzitškinin mukaan tavallisten kansalaisten tasolta.
– Turhaan monet Putinin kriitikot ajattelevat, että Venäjä on nöyrien orjien maa, jossa Kremlin johtajalla on ehdoton valta, hän sylkee kansan päälle ja tekee mitä haluaa. Putinia ei todennäköisesti todella kiinnosta, miten jokin täti Maša elää jossakin Siperiassa. Hän kuitenkin pelkää hyvin paljon, ettei juuri tämä sama täti Maša menekään kasvimaalle, vaan tulee kadulle ja vaatii presidentin vaihtamista maassa, hän kirjoittaa.
Kuzitškin arvioi, että Putin pelkää erityisesti tilannetta, jossa paikallinen tyytymättömyys alkaisi yhdistyä laajemmaksi protestiksi. Siksi Putin seuraa tiukasti erilaisia sosiologisia tutkimuksia ja kyselyjä sekä yrittää tukahduttaa tyytymättömien liikehdintää esimerkiksi internetin rajoituksilla.
Hän arvioi, että syksyn parlamenttivaalit voivat muodostua Kremlin kannalta riskiksi, jos väärennetyt viralliset tulokset ovat liian jyrkässä ristiriidassa kansalaisten kokemusten kanssa. Silloin tyytymättömyys voisi kohdistua entistä suoremmin Putiniin itseensä.
– Tätä tilannetta voivat hyödyntää myös jotkin keskenään kilpailevat Putinin eliitin ryhmittymät saadakseen aikaan muutoksia Kremlissä. Tämä on toki vain yksi mahdollinen tapahtumien kehitysskenaario. Mutta jos Putin vielä pystyy nukkumaan rauhallisesti, toivottaisin hänelle hyviä painajaisia, Kuzitškin toteaa.
LUE MYÖS:
Vladimir Putin vaati salatussa kokouksessa oligarkeilta rahaa sotaan