Arktisella alueella arvioidaan olevan monien mineraalien lisäksi yli 10 prosenttia maailman löytymättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia kaasuvaroista. Lisäksi joidenkin ennusteiden mukaan ympärivuotinen liikennöinti Pohjoisella jäämerellä voi tulla mahdolliseksi jo kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Tämä selittäisi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ylenpalttisen kiinnostuksen Grönlantiin ja Kanadaan. Se selittäisi myös Venäjän valtion investointisäätiön johtajan Kirill Dmitrievin väitteen, jonka mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset neuvottelut helmikuussa Saudi-Arabian Riadissa keskittyivät arktisen alueen luonnonvarojen tutkimiseen ja kauppareittien kehittämiseen. Onko mahdollista, että Ukraina on pelkkä pelinappula tässä arktisessa kaupankäynnissä?
Trumpin toiminnan voidaan laajasti ymmärrettynä katsoa noudattavan Joe Bidenin presidenttikauden lopulla laadittua ja viime vuonna julkaistua Yhdysvaltojen arktista strategiaa, jossa kiinnitetään enemmän huomiota Kiinaan kuin Venäjään. Vaikka Kiinalla ei ole suoraa yhteyttä arktiselle alueelle, se kutsuu itseään ”valtioksi lähellä Arktista”.
Strategia huomauttaa, että Venäjän eristyminen lännestä pakottaa sen kehittämään yhteistyötä Kiinan kanssa arktisella alueella, koska se ei pysty aloittamaan uusia projekteja omin avuin. Pystyykö Trump tarjoamaan Venäjälle paremman ”diilin” kuin Kiina?
Venäläisamerikkalainen yhteistyö Arktiksella ei sinänsä olisi mitään uutta. Vuonna 2011 ExxonMobil ja Rosneft muodostivat yhteistyrityksen Karanmeren pohjan tutkintaan, josta löytyi vuonna 2014 Popedan öljy- ja kaasukenttä. Siinä arvioidaan olevan 130 miljoonaa tonnia öljyä ja 500 miljardia kuutiometriä kaasua.
Kentän kehittäminen pysähtyi Venäjän vastaisiin pakotteisiin, kun se miehitti Krimin niemimaan. Samoin kävi yhtiöiden projekteille Tšuktšimerellä ja Laptevinmerellä. Karanmeren projektin kariutumisesta ExxonMobil joutui alaskirjaamaan vain 200 miljoonaa dollaria, mutta 20 vuotta Rosneftin kanssa kehitetyn Sahalin-1-kentän alaskirjaus vuonna 2022 maksoi sille 4,6 miljardia dollaria. Jos Yhdysvallat purkaa pakotteensa, Exxon palaa tutkimusyhtiö Argus Median analyytikon John Gawthorpen mukaan apajalle varmasti. Siksi se kuuluu todennäköisesti myös Trumpin arktisen ”diilin” suoraan sidosryhmään.
Trumpin globaali tavoite näyttää olevan Venäjän irrottaminen Kiinasta, joka tunnustetaan Yhdysvaltojen pääkilpailijaksi arktisella alueella, mutta jää nähtäväksi, riittääkö siihen Yhdysvaltojen luopuminen Ukrainasta Venäjän hyväksi.
