Viime vuonna Kelan kuntoutusrahaa sai kaikkiaan 40[nbsp]340 kuntoutujaa. Heistä 9[nbsp]990 oli nuoren kuntoutusrahan saajia. 2010-luvulla nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut.
– Vaikka kaikkien kuntoutusrahan saajien määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, on nuoren kuntoutusrahan saajien lukumäärä kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien, kertoo pääsuunnittelija Timo Partio Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmästä.
Kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jossa kuntoutusrahan myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen ja nuoren kokonaistilanteen huomioiminen.
– Vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutukseen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomioita. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrän kasvu on siitä yksi osoitus, Partio sanoo.
Myös nuoren kuntoutusrahan kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2010 vuoteen 2018. Viime vuonna kuntoutusrahaa maksettiin 124 miljoonaa euroa, joista nuorten kuntoutusrahan osuus oli 58 miljoonaa euroa.
Valtaosa (87,5 %) nuoren kuntoutusrahan saajista saa sitä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.
– Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuudet ovat kasvaneet 2000-luvun lopusta lähtien. Tämä kertoo osaltaan siitä, kuinka vaikeaa osatyökykyisten on päästä työelämään, sanoo tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.
Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaalle henkilölle, jonka työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt. Kuntoutusraha myönnetään opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Tarkoituksena on edistää ammatillista kuntoutumista ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
