Nato järjesti vuonna 2014 simulaation, joka järkytti puolustusliiton ylintä johtoa. Asia ilmenee The New Yorker -lehden laajasta artikkelista, joka käsittelee Naton muutosta viime vuosina ja Euroopan pyrkimystä vahvistaa omaa puolustustaan.
Alkuvuodesta 2014 pienet vihreät miehet eli Venäjän naamioituneet ja tunnuksettomat miehitysjoukot tunkeutuivat Ukrainalle kuuluvalle Krimille ja valtasivat sen.
Naton silloinen Euroopan joukkojen komentaja, amerikkalaiskenraali Philip M. Breedlove sai vieraakseen huolestuneita Itä-Euroopan johtajia, jotka pelkäsivät maidensa olevan seuraavia Venäjän hyökkäyksen kohteita.
Natolta vaadittiin toimia ja kenraali Breedlove esitti useita vaihtoehtoja turvallisuuden vahvistamiseksi. Yksikään niistä ei kuitenkaan saanut hyväksyntää, koska puolustusliitto toimii konsensusperiaatteella. Yksikin jäsenmaa voi torpata aloitteita, ja näin myös kävi tälläkin kertaa.
The New Yorker kuvaa, että vielä tuohon aikaan moni Euroopan maa halusi säilyttää kylmän sodan jälkeisen tilanteen, jossa Venäjää pidettiin enemmänkin kauppakumppanina kuin vastustajana. Ranskalla oli satojen miljoonien eurojen sopimus maihinnousualusten myynnistä Venäjälle. Saksa oli Euroopan suurin venäläisen kaasun ostaja.
Kenraali Breedloven mukaan Naton välille syntyi rajalinja. Vanhat jäsenmaat halusivat pitää tilanteen rauhallisena, kun uudet Itä-Euroopan jäsenet varoittivat tulevasta Venäjän hyökkäyksestä. Kompromissina syntyi kuitenkin Baltian ilmatilan valvonnasta vastaava Nato-operaatio.
Myöhemmin samana vuonna Nato suoritti simulaation, jolla arvioitiin Euroopan maiden joukkojen ja erityisesti panssarijoukkojen liikkumisen nopeutta tilanteessa, jossa Venäjä hyökkäisi jäsenmaahan.
Simulaatio osoitti Euroopan puolustuksen heikon kohdan. Naton entisen suunnittelujohtaja Fabrice Pothierin mukaan panssariprikaatien liikkumisen esteeksi nousi byrokratia ja monimutkaiset säännökset, jotka rajoittivat sotilaskaluston liikettä maiden rajojen yli. Hänen mukaansa panssariprikaatien siirtäminen Saksan läpi olisi paperitöiden takia vienyt aikaa noin vuoden.
The New Yorker kertoo, että Naton silloinen pääsihteeri Jens Stoltenberg järkyttyi simulaation tuloksista. Hän määräsi laadittavaksi Europan kartan, jossa jokainen jäsenmaa luokiteltiin punaiseen, keltaiseen tai vihreään sen mukaan, kuinka nopeasti joukkoja voitaisiin siirtää niiden alueella.
– Lopputulos oli järkyttävä, Fabrice Pothier toteaa.
– Kyse ei ole siitä, että venäläiset voittaisivat suoraan, vaan siitä, että me häviäisimme käytännössä hallinnollisten syiden takia, hän jatkaa.
Naton vuoden 2014 simulaatiosta kertoi Suomessa ensimmäisenä Tekniikan Maailma.
