Petteri Orpon (kok.) johtaman tulevan hallituksen 244-sivuinen ohjelma eroaa mullistavasti edellisistä koskien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja etenkin Suomen suhdetta Natoon.
”Suomi on Nato-jäsenyytensä myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta sekä asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuusyhteisöä”, todetaan perjantaina julkaistussa hallitusohjelmassa.
Puolustusliitto ”Nato” mainitaan Orpon hallitusohjelmassa 59 kertaa, kun Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen ohjelmassa Nato-mainintoja oli vain kuusi. Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa Nato-sana mainittiin neljä kertaa. Toisaalta Sipilän ohjelma oli vain 74 sivun mittainen, kun Marinin hallitusohjelmassa sivuja oli 216.
Sipilän vuonna 2015 julkistettuun hallitusohjelmaan Nato-kohta oli muotoiltu perinteisesti tarkkaan harkiten näin: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
Antti Rinteen (sd.), sittemmin Marinin hallitusohjelmaan oli kirjattu, että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä”. Ohjelmassa todettiin myös tuttuun tapaan, että ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä”.
Ohjelmaan oli kirjattu myös, että ”Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.” Viime hallituskaudella Marinin hallitus yhdessä tasavallan presidentin kanssa ryhtyikin valmistelemaan Suomen Nato-jäsenyyttä nopealla aikataululla Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa paalutetaan, että Naton jäsenmaana ”Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä kaikissa olosuhteissa sekä varautuu tukemaan muita Nato-jäsenmaita velvollisuuksiensa mukaisesti.” Ohjelmassa todetaan Suomen kehittävän myös ”laaja-alaisesti suhdettaan Yhdysvaltoihin, joka on yksi Suomen keskeisimmistä strategisista yhteistyökumppaneista ja liittolaisista”.
Suomen turvallisuuspoliittinen ratkaisu ja asema kulminoituu väliotsikossa: ”Aktiivinen ja kansainvälinen Nato-Suomi”. Alla todetaan, että ”Naton jäsenenä Suomi varautuu vastaanottamaan apua liittolaisiltaan sekä antamaan apua liittolaisilleen. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan mukaan lukien Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin sekä sitoutuu Naton 360-asteiseen eli koko liittokunnan kattavaan pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen.”
Petteri Orpon johtama tuleva hallitus tavoittelee myös Naton toimintojen, esimerkiksi osaamiskeskuksen, sijoittamista Suomeen.
Naton rooli ja merkitys Orpon hallitusohjelmassa on Suomen huhtikuussa 2023 toteutuneen täysjäsenyyden myötä luonnollisesti suuri. Vielä Marinin hallitusohjelmassa todettiin, että ”Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö”.
Marinin hallitusohjelmaan oli kirjattu myös, että ”Suomi ylläpitää hyviä ja rakentavia suhteita Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain kanssa ja pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista”.
Orpon hallitusohjelmassa todetaan suoraan, että ”Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ristiriidassa eurooppalaisen vakauden ja turvallisuuden kanssa”.
