Mediazona, BBC:n venäjänkielinen toimitus ja vapaaehtoiset keräävät julkisista lähteistä tietoa Ukrainassa kaatuneista venäläissotilaista.
Käytettävinä lähteinä ovat ainoastaan sukulaisten julkaisut sosiaalisessa mediassa, paikallismedian uutiset ja paikallisviranomaisten tiedonannot.
Kyse ei ole todellisista Venäjän tappioluvuista, mutta silti 5. toukokuuta mennessä on varmistetusti kaatuneiden venäläissotilaiden nimiä kertynyt yhteensä 22 055. Nimiä lisätään kerran kuukaudessa ja viimeksi huhti-toukokuun välillä niitä kertyi 2 367 lisää.
Yli 22 000 kuollutta vastaa verisinä pidettyjen Kroatian itsenäisyyssodan (1991–1995) tai Israelin käymän kuuden päivän sodan (1967) kokonaistappioita.
Pelkästään virallisten ja julkisten lähteiden perusteella Venäjän ylempään upseeristoon on kohdistunut kova suoneniskentä: neljä kenraalia, 56 everstiä ja yhden 1. luokan kapteenin eli kommodorin sekä 167 everstiluutnanttia ja kaksi 2. luokan kapteenia eli komentajaa.
Varmistettuja kaatuneita venäläisupseereja on yli 2 000, joista 230 kaatuneen sotilasarvo on ollut vähintään everstiluutnantti.
Ukrainan mukaan 14 venäläiskenraalia on kaatunut. Brittimedia on puhunut kymmenestä surmatusta venäläiskenraalista. Japanin tiedustelu taas kertoi viime helmikuussa päätyneensä 20 kaatuneeseen venäläiskenraaliin.
Venäläisen upseeriston suonenisku
Lähdeaineiston perusteella upseeriston tappioprosentti on ollut korkea kaikissa aselajeissa. Venäjän maavoimien rungon muodostavat moottoroidut kivääriprikaatit, joiden kaatuneista upseerien osuus on ollut 18 prosenttia.
Merijalkaväessä vastaava luku on ollut 15 prosenttia ja Venäjän asevoimien eliittinä pidetyissä maahanlaskujoukoissa VDV (”desantit”) on upseeritappioiden osuus ollut 18 prosenttia.
Tykistössä, panssarijoukoissa ja kansalliskaartissa joka neljäs kaatunut on ollut upseeri. Erikoisjoukoissa ”vain” joka viides.
Mediazona nostaa esille pääasiassa upseeristoon kuuluvana ryhmänä sotilaslentäjät, joita Venäjä on todennetusti menettänyt 139. Heistä 83 prosenttia oli upseereja.
Mediazona huomauttaa, että yhden hävittäjälentäjän koulutus kestää 7–8 vuotta ja maksaa noin 3,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Lentäjän mukana menetetään myös kallista tekniikkaa.
Eniten korkeampaa upseeristoaan on menettänyt ilmavoimien lisäksi maahanlaskujoukot, joiden kaatuneesta upseeristosta 44 prosenttia on ollut vähintään everstiluutnantteja.
Mikä selittää tappiot?
Mediazonan aineiston pohjalta Venäjän tappiot jakaantuvat kahteen ryhmään, joista ensimmäisen muodostaa vakinainen väki korkeine upseeritappioineen.
Toinen ryhmä ovat ensimmäisen ryhmän kokemien tappioiden korvaamiseksi rintamalle tuodut vangit, yksityisarmeijat ja mobilisoidut, joiden upseeritappiot ovat vähäisiä tai suorastaan minimaalisia. Esimerkiksi 3 723 todennetun kaatuneen vangin joukossa on vain viisi upseeria.
Venäjän vakinainen armeija kärsi suuret tappiot suurhyökkäyksen alkukuukausina. Maahanlaskujoukot menettivät pataljoonan komentajiaan sekä prikaatien ja divisioonien esikuntaupseereja Kiovan alueen taisteluissa, erityisesti Hostomelissä, Butšassa ja Irpinissä.
Korkeiden upseeritappioiden syyksi on haettu aliupseeriston puutetta ja upseeriston kyvyttömyyttä sopeutua uusiin tilanteisiin, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä.
Venäjän armeijassa nuorempi upseeristo joutuu vastaamaan aliupseeristolle kuuluvasta taktiikasta ja pataljoonan komentajat keskittyvät yksikön suorituskyvyn ylläpitoon.
Johtamisen ja koulutuksen suhteen on suuria ongelmia eikä autoritäärisen järjestelmän hierarkia kykene nopeaan ja joustavaan tilannesidonnaiseen päätöksentekoon. Järjettömiäkin käskyjä noudatetaan sokeasti.
Huomautettu on myös, ettei upseeristo varsinaisesti johda yksikköä, vaan vanhemmat sotilaat (”isoisät”) ja väkivaltainen dedovštšina-simputusjärjestelmä.
