Diabetesta sairastavat elävät pääsääntöisesti onnellista arkea ja jaksavat hyvin, vaikka diabetes haastaa ja kuormittaa arkea monin tavoin. Tämä selviää Diabetesliiton lokakuussa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 4 463 diabetesta sairastavaa, diabetesta sairastavien läheistä tai tyypin 2 diabetesriskissä olevaa henkilöä.
– Elämä diabeteksen kanssa sujuu enimmäkseen hyvin, vaikka tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten arjessa korostuvatkin diabeteksen kokonaisvaltaisuus ja jatkuvaa huomiota vaativa hoitaminen. 70 prosenttia vastanneista kertoo diabeteksen heikentävän elämänlaatuaan, ja valtaosa on kokenut olevansa joskus väsynyt diabeteksen hoitoon, kertoo selvityksen tehnyt Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski tiedotteessa.
Vastausten perusteella tyypin 1 diabetesta sairastavista peräti 80 prosenttia on kokenut hoitoväsymystä ja valtaosalla kokemus on tuore.
– He ovat väsyneitä hoitoon juuri nyt tai hoitoväsymyksen kokemus on korkeintaan kuukauden takaa, kuvailee Koski kyselyyn vastanneiden tilannetta, Koski kertoo.
Sairaus vaikuttaa koko perheen elämään
Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten vanhempien arkea rytmittävät lapsen diabetes, perhe-elämä ja oma työ. Vanhemmille ei jää tarpeeksi aikaa nukkua ja levätä eikä pitää yllä sosiaalisia suhteita. Myös vanhemmilla hoitoväsymys on hyvin yleistä, ja diabeteksen koetaan usein heikentävän elämänlaatua.
– Etenkin alle kouluikäisten lasten vanhempien arkea haastavat jatkuvat yöheräilyt. Valtaosa vanhemmista herää monta kertaa yössä tarkkailemaan lapsen verensokeria. Liian matalan verensokerin lisäksi laitteiden hälytykset katkovat yöunta, Koski jatkaa.
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla arkea haastavat erityisesti lisäsairaudet ja muut sairaudet sekä ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat vaivat. Monet kokevat kuormittuneisuutta erityisesti puutteellisista hoitovälineistä sekä riittämättömästä hoidonohjauksesta.
– Näiden kokemusten perusteella olisi toivottavaa, että vastaanotolla keskusteltaisiin jaksamisesta ja että arki huomioitaisiin kokonaisuudessaan osana hoidonohjausta. Tämä tarkoittaa konkreettista keskustelua hoidon toteuttamisesta arjessa, sillä nyt monella suuri osa voimista kuluu verensokeriarvojen kanssa taisteluun, säätämiseen ja huolehtimiseen, Koski sanoo.
