Maahanmuuttovirasto testaa kesäkuusta 2025 alkaen uutta paluiden edistämiseen erikoistuvaa vastaanottokeskusta eli paluukeskusta.
Paluukeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille normaalien vastaanottopalveluiden ohella laajennettua paluuneuvontaa ja palaamisjärjestelyiden tukea. Tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.
– Kokeilu on tarpeellinen, sillä paluut ja palautukset eivät tällä hetkellä toimi riittävän tehokkaasti ja nopeasti silloin, kun oleskeluoikeutta Suomeen ei voida myöntää. Uusia keinoja paluiden tehostamiseen etsitään parhaillaan myös Euroopan unionin tasolla, kertoo tiedotteessa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Paluukeskustoimintaa pilotoidaan kesäkuusta 2025 lähtien Vantaan Robert Huberin tien vastaanottokeskuksessa, ja sen palveluntuottajana toimii Luona Oy. Keskus on toiminut normaalina vastaanottokeskuksena jo vuodesta 2015 lähtien.
– Paluukeskuksessa tehdään normaalia vastaanottokeskustoimintaa laajempaa ja intensiivisempää vapaaehtoista paluuta ja palautuksia tukevaa toimintaa. Kaikille paluukeskuksen asiakkaille tehdään yksilöllinen paluusuunnitelma ja heitä kannustetaan vapaaehtoiseen paluuseen, kertoo Haahtela.
Keskukseen sijoitetaan ensisijaisesti turvapaikanhakijoita, jotka ovat jättäneet uusintahakemuksen tai saaneet lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen.
Keskukseen ohjataan myös turvapaikanhakijoita, joiden hakemuksissa on viitteitä siitä, että ne ovat ilmeisen perusteettomia. Lisäksi keskukseen sijoitetaan turvapaikanhakijoita, joiden hakemuksen käsittelystä on vastuussa jokin toinen valtio kuin Suomi.
Asiakkaiden ohjauksesta paluukeskukseen vastaa Maahanmuuttovirasto yhteistyössä vastaanottokeskusten ja poliisin kanssa. Asiakasta tiedotetaan mahdollisesta keskukseen siirtämisestä henkilökohtaisesti. Kaikki paluukeskuksen asiakkaiden turvapaikkahakemukset ratkaistaan yksilöllisesti.
Turvapaikkajärjestelmä toimii kestävästi vain, jos paluut toimivat tehokkaasti silloin, kun kansainvälistä suojelua ei voida myöntää. Suomen maahanmuuttojärjestelmä lähtee siitä, että ilman lupaa maassa oleva poistuu itse. Jos asiakas ei poistu itsenäisesti, hänet poistetaan maasta.
Avustettu vapaaehtoinen paluu on tärkeä väline silloin, jos hakijan tilanne lähtömaassa muuttuu tai hän kokee jättäneensä turvapaikkahakemuksensa virheellisten käsitysten perusteella. Hakijalla voi olla vääriä mielikuvia esimerkiksi koskien Suomea kohdemaana tai perusteita, joilla kansainvälistä suojelua voidaan myöntää.
– Tavoitteenamme on, että kielteisen päätöksen saaneet hakijat palaavat lähtömaihin mahdollisimman nopeasti ja yhä useampi hyödyntää jatkossa mahdollisuutta vapaaehtoiseen paluuseen. Avustetun vapaaehtoisen paluun ja maastapoistamispäätösten määrät ovat kasvaneet jo vuoden 2024 aikana. Pilotin tarkoituksena on testata, saadaanko paluiden määrää kehitettyä entisestään paluita tehostavan toiminnan ja siitä hyötyvien asiakkaiden keskittämisellä, Haahtela sanoo.
Pilotin aikana myös Maahanmuuttoviraston ja poliisin yhteistyötä maastapoistamispäätösten täytäntöönpanossa tullaan tiivistämään ja luomaan sitä kautta entistä tehokkaampi palauttamisen malli. Palautusten täytäntöönpanosta vastaa poliisi.
Toiminnan vaikutuksia vapaaehtoiseen palaamiseen, palautuksiin ja yleiseen paluuhalukkuuteen arvioidaan säännöllisesti aloituksesta lähtien.
Vastaavia toimintamalleja on käytössä myös muissa Pohjoismaissa.
