Pörssisähkön hinta on pysytellyt korkealla lähes koko alkuvuoden ajan. Esimerkiksi torstaiaamuna sähkö maksoi kalleimmillaan lähes 60 senttiä kilowattitunnilta. Perjantaina pörssisähköasiakkaiden tilanne helpottaa ainakin hetkeksi, kun sähkön hinta putoaa alimmillaan kahteen senttiin kilowattitunnilta.
Tilanne on poikkeuksellinen, sillä sähkö on ollut kallista poikkeuksellisen pitkään. Verkkouutisten aiemmin kokoama aineisto paljastaa, että sähkön hinta ei ole ollut näin korkealla kertaakaan vuosien 2023–2025 aikana.
Pörssisähkön korkean hinnan syyksi on selitetty sääolosuhteita ja tuulivoimatuotannossa tapahtuneita häiriöitä. Monelle kuluttajalle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, millä tavalla sähkön pörssihinta tarkalleen ottaen määräytyy. Kuka päättää sen, millä hinnalla pörssisähköä milloinkin myydään ja mihin hinta perustuu?
Kysyimme asiasta kantaverkkoyhtiö Fingridin Markkinaratkaisut-yksikön päälliköltä Maarit Uusitalolta. Hänen mukaansa pörssisähkön hinta määräytyy kulloisenkin kysynnän ja tarjonnan mukaan yhteisillä eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Fingrid ei määritä sähkön hintaa.
Sähkömarkkinoilla on kuitenkin eräs erityispiirre. Sitä on joka hetki tuotettava yhtä paljon kuin sitä kulutetaan, sillä lähtökohtaisesti sähköä ei voida tuottaa samalla tavalla varastoon kuin esimerkiksi banaaneja tai kahvia.
– Se on perustavanlaatuinen asia tässä asiassa. Toki jonkun verran sähköä voidaan varastoida, mutta isossa mittakaavassa hinta määräytyy kunkin hetken kysynnän ja tarjonnan mukaan, Maarit Uusitalo sanoo VU:lle.
Näin pörssisähkön päivän hinta määräytyy
Miten sähkön hinta pörssissä sitten käytännössä määräytyy? Ensiksi suuret sähkön ostajat toimittavat välittäjänä toimivalle sähköpörssille tiedon siitä, mihin hintaan ne ovat valmiit ostamaan sähköä ja kuinka paljon sitä tarvitaan. Seuraavaksi sähköntuottajat puolestaan kertovat, paljonko he pystyvät tuottamaan sähköä ja millä hinnalla he ovat valmiita sitä myymään.
– Kun sopiva leikkauspiste löytyy, siitä muodostuu hetken päästä sähkön pörssihinta, Uusitalo kuvailee hinnan muodostumista.
Tällä tarkoitetaan juuri sitä hintaa, jota pörssisähköä käyttävät asiakkaat seuraavat päivittäin tarkasti.
Tarkka hinnanmuodostus voi tuntua osalle kuluttajista edelleen epäselvältä. Asia voi kuulostaa helpommin ymmärrettävältä, jos esimerkkinä käytetään tilannetta, jossa pörssisähkön hinta on asettunut kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.
– Silloin joku on valmis myymään sähköä sillä hinnalla ja joku toinen on valmis sitä ostamaan, Uusitalo tiivistää toimintaperiaatteen.
Sähkön pörssihinnat määräytyvät päivittäin myynti- ja ostotarjousten perusteella. Seuraavan vuorokauden hinta määräytyy aina edellisenä päivänä. Normaalisti seuraavan päivän pörssihinnat julkistetaan noin kello 14 Suomen aikaa.
Sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että hinnat ovat tiedossa etukäteen.
– Hinnat määrittävät sen, mitkä tuotantolaitokset seuraavana päivänä tuottavat sähköä eli ne määrittävät järjestelmätason perustilanteen.
Sähköpörssin kaupankäynti ei lopu vuorokausihintoihin, vaan sähkönmyyjät ja -ostajat käyvät kauppaa lisäksi päivän sisäisillä markkinoilla. Silloin esimerkiksi ennustetussa kulutetussa tai tuotannossa tapahtuneita arviointivirheitä pystytään vielä korjaamaan.
– Joskus voi käydä niin, että tuulivoimassa tuotantoa on ennustettua vähemmän. Näitä ennustevirheitä voidaan vielä korjata päivän sisäisillä markkinoilla, Uusitalo kertoo.
Kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa pörssisähkön hintaan dramaattisestikin. Tästä hyvänä esimerkkinä on kuluva alkuvuosi, jolloin sähkön hinta kääntyi talvipakkasten ja lisääntyneen kulutuksen myötä nopeaan nousuun. Se on väkisinkin näkynyt pörssisähkön korkeina hintoina.
– Hinnat tuppaavat nousemaan silloin, kun kulutusta on paljon, Uusitalo muistuttaa.
Sama ilmiö toimii toisinkin päin. Jos tuotantoa olisi huomattavasti enemmän kuin sille on kysyntää, hinnat lähtisivät laskuun. Tällainen tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi lämpiminä kesäpäivinä tai hyvin tuulisina hetkinä.
Vaikka hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan, täysin vapaasti ne eivät voi loputtomasti kehittyä. Nord Poolissa on käytössä tekninen hintakatto, jonka mukaan pörssisähkö saa maksaa enintään 400 senttiä eli neljä euroa kilowattitunnilta. Veroineen tämä tarkoittaa kuluttajalle 5,02 euroa kilowattitunnilta. Pörssisähköllä on myös tekninen alaraja, joka on asetettu -50 euroon kilowattitunnilta.
Epätasapaino voi aiheuttaa sähköpulan
Sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että sähkön pörssihinta määräytyy kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuneiden muutosten pohjalta. Muuten seurauksena voisi olla markkinoiden ajautuminen epätasapainoon.
– Jos sitä [pörssisähkön hintaa] keinotekoisesti ohjattaisiin johonkin, se ei kertoisi järjestelmän tilanteesta eikä antaisi oikeita investointisignaaleja esimerkiksi sähkön tuottajille, Uusitalo huomauttaa.
Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa pörssisähkön hinta on keinotekoisesti asetettu alhaiseksi. Silloin alhainen hinta ei kannusta sähköntuottajia tuottamaan sähköä, koska sen tuottaminen tulisi heille kalliimmaksi kuin siitä saatava hinta. Seurauksena olisi väistämättä häiriöitä sähköntuotannossa, mikä voisi johtaa jopa sähköpulaan.
Manipuloidaanko pörssisähkön hintaa ylös?
Tietysti hintaa voisi keinotekoisesti manipuloida ylöspäinkin. Pörssisähkön korkea hinta on saanut osan asiakkaista epäilemään, että sähköpörssissä hinta asetetaan tahallaan yläkanttiin, jotta sähköyhtiöt saisivat kerättyä suuremmat voitot. Loppulaskun maksaa kuluttaja, joka joutuu maksamaan keinotekoisen kalliista sähköstä.
Tällaisten väitteiden tueksi ei ole esitetty todisteita. Fingridin Uusitalokaan ei ole havainnut, että Suomessa tai Pohjoismaissa sähkön hintaa olisi keinotekoisesti nostettu ylöspäin. Lisäksi hän huomauttaa, että lainsäädäntö kieltää hintojen manipuloinnin. Asiaa myös valvotaan viranomaisten toimesta.
– Sähkön hinnalle pitää aina olla joku peruste. Hinta on tarvittaessa voitava perustella läpinäkyvästi viranomaiselle, jos asiasta kysytään.
Hänen mukaansa sähköpörssikin valvoo tarjouksia.
– Niissä harjoitetaan omaa markkinavalvontaa ja asiasta voidaan tarvittaessa raportoida viranomaisille. Viranomaiset tekevät myös omaehtoista valvontaa.
Jos sähkömarkkinoilla sähkön hinta asetettaisiin todellista korkeammalle, siitä jäisi nopeasti kiinni. Pörssisähkön hintamanipulointi johtaisi myös viranomaisen määräämiin sanktioihin.
Vaikka osa kuluttajista saattaa epäillä sähkömarkkinoiden rehellisyyttä, tällaisia tilanteita ei ainakaan Pohjoismaissa ole tullut vastaan. Samalla Uusitalo muistuttaa, että joskus sähköpörssiin voi päätyä virheellisiä tarjouksia esimerkiksi järjestelmävirheen tai inhimillisen virheen takia.
– Niitä viranomaiset ovat jälkeenpäin tutkineet. Sellaisia tapauksia ei kuitenkaan ole tullut ilmi, joissa tarjoukset olisivat tarkoituksella olleet vääriä.
Tunnin viimeinen vartti on usein kallein
Nykyään sähkön pörssihinta määräytyy 15 minuutin välein. Uudistus tuli voimaan viime vuoden lokakuussa ja korvasi aiemmin käytössä olleet tuntihinnat.
Sähkön hintaa tarkasti seuraavat ovat saattaneet havaita, että hinta voi vaihdella tunnin sijalla merkittävästikin. Monesti toistuu kuvio, jossa tunnin viimeinen 15-minuuttinen on selvästi kalliimpi kuin saman tunnin aiemmat jaksot. Hämmennystä lisää entisestään se, että heti tunnin vaihtuessa hinta voi jälleen laskea alas.
Asiantuntijalla on esittää arvio siitä, mistä ilmiö johtuu.
– Hyvin suurella todennäköisyydellä ilmiö liittyy siihen, että osa tarjouksista on edelleen niin sanottuja ”blokkitarjouksia” tai tuntitarjouksia.
Taustalla on se, että kaikki sähkönmyyjät ja -ostajat eivät ole siirtyneet vielä varttihintoihin ja tarjouksia voidaan tehdä tuntihinnoilla. Haaste koituu siinä vaiheessa, kun tuntitarjous kohtaa 15 minuutin hinnat. Silloin koko tunniksi asetettu tarjous jaetaan 15-minuuttisille jaksoille. Jotta tarjous ulottuu koko tunnille, se voi aiheuttaa vaihtelua varttihintojen välille. Tässä tilanteessa voi helposti käydä niin, että tunnin viimeisestä vartista tulee muita kalliimpi.
Hänen mukaansa toinen selittävä tekijä ovat kulutuksessa tapahtuvat äkilliset muutokset. Tyypillisesti sähkön kulutus nousee asteittain aamulla. Tämä selittää ilmiötä, miksi aamuisin jokainen 15-minuuttinen on usein edellistä kalliimpi.
– Sama ilmiö toimii toisinpäin iltaisin, kun kulutus kääntyy laskuun, Uusitalo huomauttaa.
LUE MYÖS:
Pörssisähkön korkea hinta sai monet vaihtamaan sopimusta
Jopa yli viisi euroa kilowattitunnilta – Näin korkealle pörssisähkön hinta voi nousta
Näkökulma: Pelkäätkö pörssisähköä turhaan? Todennäköisesti maksat siitä kalliisti
Näin pörssisähkön hinta on kehittynyt: yksi kuukausi erottuu selvästi
Näin pienennät sähkölaskua: Selvitimme kodin pahimmat energiasyöpöt