Lähes puolet suomalaisista (48 %) haluaisi jäädä eläkkeelle ennen virallista vanhuuseläkeikää, selviää OP Ryhmän teettämästä kyselystä. Neljännes vastaajista ei haluaisi jäädä eläkkeelle etuajassa. Vajaa kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.
Erityisen vahvasti toive varhaisesta eläkeiästä näkyy 35–49-vuotiaissa, joista yli puolet haluaisi jäädä eläkkeelle jo ennen kuin vanhuuseläke on virallisesti mahdollista.
– On pysäyttävää, että näin moni suomalainen haaveilee varhaisesta eläkkeelle jäämisestä. Tulos paljastaa ristiriidan yksilön toiveiden ja yhteiskunnan tarpeiden välillä, sillä tiedämme, että työurien pidentyminen on eläkejärjestelmämme kestävyyden näkökulmasta välttämätöntä, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson kommentoi tiedotteessa.
Lähes puolet kyselyn vastaajista jäisi mieluiten eläkkeelle 60–69-vuotiaana ja joka kolmas alle 60-vuotiaana. Vuonna 2024 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli Eläketurvakeskuksen mukaan 63,1 vuotta.
Erityisen varhain eläkkeelle tähyävät 26–34-vuotiaat, joista joka viides haluaisi jäädä eläkkeelle alle 50-vuotiaana. Toive on varsin kaukana Eläketurvakeskuksen ilmoittamista eläkeikätavoitteista, sillä esimerkiksi vuonna 1995 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta.
Kun eläkeikä lähenee, ovat toiveet realistisempia: 50–64-vuotiaista 87 prosenttia haluaisi jäädä eläkkeelle alle 70-vuotiaana ja yhdeksän prosenttia jopa sitä vanhempana.
– Nuorena eläkeasiat tuntuvat vielä kaukaiselta, eikä välttämättä vielä hahmoteta, miltä elämä näyttää esimerkiksi 50-vuotiaana. Samaan aikaan pidän huolestuttavana, että näin moni haaveilee työuran päättymisestä ennen kuin se on välttämättä ehtinyt edes kunnolla alkaa, Michelsson sanoo.
Hän painottaa taloudellisen varautumisen merkitystä eläkesuunnitelmissa.
– Jos haaveen varhaisesta eläkkeelle jäämisestä haluaa toteuttaa, edellyttää se pitkäjänteistä ja tavoitteellista säästämistä ja sijoittamista.
Suurin syy haluun jäädä eläkkeelle etuajassa on halu käyttää aikaa muuhun kuin työhön. Tämän ilmoittaa syyksi peräti 49 prosenttia. Seuraavaksi suurimpia syitä ovat työn kuormittavuus (16 %) ja terveydelliset syyt (12 %).
Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi syyksi halun käyttää enemmän aikaa perheen ja läheisten kanssa.
– Yleisimmin varhaisesta eläkkeestä haaveilevat ruuhkavuosi-ikäiset, jotka kertovat syyksi muita useammin työn kuormittavuuden. Työelämän vaatimukset osuvat usein kovimmin elämänvaiheeseen, jossa kuormitustekijöitä on muutenkin paljon. Jos haluamme pidentää työuria, jaksamista on tuettava entistä paremmin kaikissa elämän vaiheissa, Michelsson sanoo.
Hän muistuttaa, että usein varhaiselle eläkkeelle jääminen ei ole yksilön oma valinta. Eläketurvakeskuksen mukaan pelkästään viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 17 500 suomalaista.
– Esimerkiksi vakava sairastuminen voi osua kenen tahansa kohdalle ja muuttaa suunnitelmat hetkessä. Siksi olisi tärkeää, että ihmiset varautuvat myös siihen mahdollisuuteen, että työura katkeaa yllättäen.
