Verkkouutiset

Eläke

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ehdotus SDP:stä: Ammatilliset opinnot kerryttämään eläkettä

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ehdottaa eläkejärjestelmän uudistamista siten, että myös ammatilliset opinnot kerryttäisivät jatkossa eläkettä

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkettä kertyy opiskelun ajalta vain tietyistä korkeakouluopinnoista, kuten kandidaatin, maisterin ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittamisesta.

Perusteena on pidetty sitä, että korkeakouluissa opiskelevilla on usein suurempi taloudellinen vastuu ja pidempi opiskeluaika kuin opiskelijoilla ammatillisissa oppilaitoksissa.

– Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pitävät eläkkeen kertymistä vain tietyistä korkeakouluopinnoista selkeänä epäkohtana ja yhdenvertaisuutta loukkaavana. Voimme perustellusti kysyä, miksi he eivät saa samaa eläkekertymää kuin korkeakouluopiskelijat, kun he työelämään siirryttyään maksavat veroa ja eläkemaksuja samoin kuten muutkin työelämässä olevat opiskelijat, Kiljunen sanoo tiedotteessaan.

Hän toteaa, että kouluttautuminen ammattiin on arvostettava asia sekä opiskelijalle että yhteiskunnalle.

– Tiedämme koulupudokkuuden haitat sekä kustannukset ja tarvitsemme lisää vaikuttavia keinoja sen torjumiseksi. Eläkekertymän ulottaminen myös ammatillisiin opintoihin olisi yksi keino koulupudokkuuden ehkäisemisessä, sillä se kannustaisi nuoria kouluttautumaan ja tukisi niitä, jotka valitsevat ammatillisen koulutuksen yliopistokoulutuksen sijaan, Kiljunen sanoo.

Hän pitää ammatillisen koulutuksen sisällyttämistä eläkettä kerryttäviin opintoihin oikeudenmukaisena tapana tunnustaa kaikkien opiskelijoiden panos.

Hän kysyy opetusministeriltä, pitääkö ministeri ammatillisen koulutuksen sisällyttämistä eläkettä kerryttäviin opintoihin oikeudenmukaisena tapana tunnustaa kaikkien opiskelijoiden panos? Ja minkä vuoksi ammatillisten oppilaitosten opiskelijat eivät tällä hetkellä saa Suomessa samaa eläkekertymää kuin korkeakouluopiskelijat ja näkeekö ministeri aiheelliseksi korjata tämän epäkohdan?

Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta

Tuoreen Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.

Kolmasosa vastaajista arvioi työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostamisen hyväksi tai melko hyväksi vaihtoehdoksi vahvistaa eläkkeiden rahoitusta, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) Eläkebarometri.

Pyrkimys kasvattaa eläkevarojen tuottoja lisäämällä riskinottoa sijoitustoiminnassa oli kolmanneksi suosituin vaihtoehto. Vastaajista lähes 30 prosenttia ajatteli keinon olevan hyvä tai melko hyvä, mutta suurin piirtein yhtä moni arvioi vaihtoehdon vähintään melko huonoksi.

Eläkkeiden leikkaamiseen suhtauduttiin kielteisesti. Noin neljä viidestä piti nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkaamista vähintään melko huonona vaihtoehtona.

– Jos valittavana olisi ollut vain yksi vaihtoehto eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, hieman aiempaa useampi suomalainen olisi valinnut työperäisen maahanmuuton lisäämisen, sanoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.

Entistä useampi tuntee lykkäyskorotuksen vaikutuksen

Tutkimuksessa selvitettiin eläketurvan perusasioiden tuntemista väittämien avulla. Parhaiten vastaajat tiesivät vähimmäiseläketurvaa koskevan väitteen: reilut 80 prosenttia vastaajista tiesi, että jos työeläkettä on kertynyt vähän tai ei lainkaan, henkilölle maksetaan kansaneläkettä tai takuueläkettä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli selvillä siitä, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole kaikille sama.

Vastaajista 60 prosenttia tiesi, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen. Lähes joka kolmas uskoi, ettei tämä pidä paikkaansa.

Lykkäyskorotuksen vaikutus tunnettiin aiempia kyselyjä useammin. Lähes 60 prosenttia vastaajista kertoi tietävänsä, että vanhuuseläkkeelle siirtymisen lykkääminen alimman eläkeiän yli korottaa eläkettä pysyvästi. Vastaava osuus oli noin 50 prosenttia kyselyssä vuotta aiemmin.

– Tietotaso eläketurvasta on kohtuullisen hyvä. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni tuntisi perusasiat eläkkeistä. Silloin jokainen voisi tehdä päätöksiä sekä työurallaan että eläkkeelle siirtymisestään oikean tiedon valossa, tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen toteaa.

Suomalaisista 70 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään. Noin kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Luottamus eläkejärjestelmään ja eläkevarojen hoitoon säilyi samalla tasolla kuin kyselyssä vuonna 2023.

Hieman aiempaa useampi eli puolet vastaajista arvioi, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Suurin piirtein yhtä moni ajatteli, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa.

Maaliskuussa 2024 tehtyyn kyselyyn vastasi noin tuhat täysi-ikäistä suomalaista.

Vain joka toinen yli 50-vuotiaista luottaa saavansa riittävää eläkettä

Vain 51 prosenttia yli 50-vuotiaista suomalaisista luottaa siihen, että Suomen eläkejärjestelmä tarjoaa heille riittävän toimeentulon eläkkeellä.

Asia selviää Säästöpankkiryhmän teettämästä kyselystä.

Luottamuksessa eläkkeen tarjoamaan toimeentuloon on selviä eroja eri väestöryhmien välillä. 67 prosenttia yli 70-vuotiaista luottaa eläkejärjestelmään, mutta viisikymppisistä vain 30 prosenttia uskoo sen tarjoavan itselleen riittävän toimeentulon, kun oman eläkkeen aika koittaa.

Ammattiryhmien vertailussa luottamus eläkejärjestelmään on vähäisintä yksityisyrittäjillä, joista 55 prosenttia ei usko eläkejärjestelmän tarjoavan heille riittävää toimeentuloa. Miesten (57 prosenttia) luottamus eläkejärjestelmään on keskimäärin noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin naisten (46 prosenttia).

– Monissa kyselyissä on aiemminkin nähty, että naiset ovat miehiä enemmän huolissaan raha-asioistaan. Se on sinänsä perusteltuakin, koska naisten eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten ja lisäksi naiset ovat miehiä pidempään eläkkeellä. Yksilöllinen eläkesäästäminen hyödyttää kaikkia, mutta erityisen tärkeää se on naisille. Myös yrittäjien on hyvä pohtia eläketurvansa hyvissä ajoin, arvioi Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen tiedotteessa.

Suomen eläkejärjestelmää on vuosien varrella kehitetty yhteiskunnallisten muutosten mukana. Viimeisimpänä on esimerkiksi nostettu eläkeikää ja otettu käyttöön elinaikakerroin, jolla rajoitetaan keskimääräisen eliniän pidentymisen aiheuttamaa eläkekustannusten kasvua.

Mikkosen mukaan ihmisten luottamukseen voi vaikuttaa se, että seuraava eläkeuudistus on parhaillaan suunnitteilla, mutta sen sisällöstä ei ole vielä kovin paljon tietoa. Ehdotus uudistuksesta on etenemässä hallitukselle arviolta vuoden 2025 alussa.

Oman talouden tilanne aina palkkatasosta omaan nettovarallisuuteen vaikuttaa myös luottamukseen toimeentulosta eläkkeellä. Esimerkiksi velattomista vastaajista 60 prosenttia uskoi eläkkeensä riittävän omaan toimeentuloon. Sen sijaan vastaajista, joilla velkaa on jäljellä yli 50 000 euroa, vain 35 prosenttia arvioi luottavansa eläketulojen riittävyyteen.

– Vaikka eläkesäästämiseen liittyvä keskustelu keskittyy usein juuri toimeentulon varmistamiseen, haluaisin kannustaa eläkeläisiä myös säästöjen käyttöön. Kyselytutkimuksen mukaan 44 prosentilla yli 70-vuotiaista ei ole suunnitelmia kerrytettyjen säästöjen käyttöön seuraavan viiden vuoden aikana. Jos säästöjä on elämän varrella kerryttänyt eläkeaikaa varten, niistä kannattaa uskaltaa myös nauttia, kun sen aika on, Mikkonen lisää.

Kela jatkaa toistaiseksi kansaneläkkeiden maksua ulkomaille

Kansaneläkelaitos (Kela) ilmoittaa, ettei sillä ole vielä tarkkaa tietoa siitä, millä aikataululla kansaneläkkeen maksu ulkomaille voitaisiin lakkauttaa ja mitä kansaneläkelain mukaisia etuuksia lakkauttaminen koskisi, Kela ilmoittaa tiedotteessa.

Hallitus kertoi huhtikuun kehysriihessä säästöistä, jotka vaikuttavat toteutuessaan muun muassa kansaneläkkeen maksuun ulkomaille.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kansaneläkelain mukaisia etuuksia maksetaan ulkomailla asuville suomalaisille EU-asetuksen ja kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten perusteella. Ulkomailla asuu noin 25000 henkilöä, jotka saavat kansaneläkelain mukaisia etuuksia. Eniten heitä on Ruotsissa, noin 18000 henkilöä.

Hallitus on linjannut osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2025–2028, että kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksaminen ulkomailla asuville lakkautetaan. Säästövaikutus on noin 38 miljoonaa euroa vuodessa.

EU-tuomioistuin antoi vuonna 2017 Ruotsin takuueläkettä koskevan ennakkoratkaisun, jonka perusteella Ruotsi lopetti takuueläkkeen maksamisen ulkomaille 1.1.2023.

Kela ilmoittaa, että toistaiseksi kansaneläkelain mukaisia etuuksia maksetaan ulkomaille normaalisti eikä asiakkaiden tarvitse tehdä vielä mitään.

On myös epäselvää, mitä kansaneläkelain mukaisia etuuksia lakkauttaminen koskisi. Kansaneläkelain mukaisia etuuksia ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, leskeneläke, lapseneläke ja lapsikorotukset.

Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut asian valmistelun, ja asia etenee normaalin lainsäädäntöprosessin mukaisesti. Lainsäädännön muutoksesta on ensin valmisteltava hallituksen esitys, joka menee eduskunnan käsittelyyn. Kela viestii asiasta, kun esityksen sisältö ja aikataulu ovat selvillä.

Suvi-Anne Siimes: Suomalaisen eläkeläisen kukkaro on turvassa

Euroopan unionilla on keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi äskettäin, että Suomi ei ihan vielä ole Kreikan tiellä, ”mutta me olemme luisumassa sinne, jos ei tätä velkaantumista hurjaa tahtia käännetä”. EU-menettelyssä Suomi ei saisi välttämättä enää itse päättää, minne leikkaukset kohdistuvat. Silloin esimerkiksi eläkejärjestelmä voisi olla vaarassa.

- Euroopan unionilla ei ole tällä hetkellä sellaista karttuisaa kouraa, jolla se pystyisi puuttumaan meidän eläkepoliittisiin ratkaisuihimme, Suvi-Anne Siimes toteaa Telan artikkelissa.

Hän muistuttaa, että Kreikka vääristeli taloustilannettaan ja se laittoi koko euron suureen kriisiin. Lisäksi Kreikassa eläkkeet – joita vasten ei ollut rahastoitu varoja – maksettiin valtion varoista.

– Meillä ei päde mikään näistä. Me emme ole vääristelleet tilastoja, meillä työeläkkeitä ei makseta valtion varoista kuin pieneltä osin ja eläkkeitä varten on rahastoitu varoja.

Siimeksen mukaan Suomella on toki esimerkiksi samoja väestöhaasteita, joita Kreikalla on: Kreikassa on syntynyt jo kauan vähän lapsia.

– On varmaan ihan selvää, että Euroopan unionillakaan ei valitettavasti ole tällaista taikasauvaa siihen, että miten syntyvyys äkkiä saataisiin Euroopassa nousuun, Siimes sanoo.

Hauraassa asemassa olevat

Euroopan unionin eläkepolitiikka on lähtenyt siitä, että ihminen säästää tietyn perusturvan päälle itse tai työnantaja tarjoaa lisäeläkkeet työsuhteen osana.

– Tämä eläkepolitiikan lähtökohta on luonnollista, koska vapaaehtoinen yksityinen vakuutusmarkkina on unionin toimivallan piirissä. Ratkaisu ei kuitenkaan toimi työmarkkinoilla hauraassa asemassa oleville ihmisille, kuten kasvavalle määrälle alustatyön tekijöitä, Suvi-Anne Siimes sanoo.

– Ainakin kaikki järkevät ekonomistit ovat sitä mieltä, että ilman pakkoa riittävää vanhuudenturvaa ei kerry. Siksi määritelmällisesti vapaaehtoinen lisävakuutus on huonosti yhteensopiva sen kanssa, että kaikenlaisia töitä tekeville ihmisille kertyy riittävä vanhuudenturva.

Siimes pitää tärkeänä, että sosiaalinen kestävyys pidettäisiin Euroopan unionin keskusteluissakin voimakkaammin mukana.

– Mutta kuitenkin niin, että tunnustettaisiin se vallitseva tilanne ja tosiasia, että sosiaalipolitiikka on hyvästä syystä ollut kansallisen päätöksenteon piirissä ja EU:n valta siinä pieni.

– Se hyvä syy on se, että unionin jäsenmaat ovat keskenään hyvin erilaisia, niillä on erittäin laajasti toisistaan poikkeavat työmarkkinamallit ja työmarkkinoiden toimintatavat. Siksi on ymmärrettävää, että työn perusteella kertyvät eläkkeet ja eläkejärjestelmät ylipäänsä ovat kussakin maassa omanlaisiaan. Työura on kuitenkin monen vuosikymmenen mittainen ja maailma ehtii muuttua moneen kertaan sen aikana.

Nykyistä toimivallanjakoa kunnioitettava

Tulevien suomalaisten euroedustajien kannattaisi Suvi-Anne Siimeksen mukaan kiinnittääkin seuraavan viiden vuoden aikana huomiota siihen, että EU:n päätöksenteon toimivaltasuhteet suhteessa jäsenvaltioihin säilyisivät sellaisina, että saisimme tulevaisuudessakin päättää sosiaalipolitiikkaan ja sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä kansallisesti.

– Toisekseen jos EU:lle halutaan lisää rahaa, omia varoja tai veroja, niin näitä veroja ei kehitettäisi sellaisiin suuntaan ja asioihin, jotka vaarantaisivat eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen.

Esimerkiksi joidenkin maiden kaavailema finanssitransaktiovero – joka verottaisi siivun kaikista sijoituksista – olisi Siimeksen mukaan Suomelle ja Suomen työeläkejärjestelmälle haitallinen.

– Se vaarantaisi myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden asemaa, jotka ovat pyrkineet varautumaan väestön ikääntymiseen rahastoimalla varoja tulevien eläkkeiden maksamista varten.

 

Suomalaiset suhtautuvat entistä synkemmin eläkeikänsä elintasoon

Työikäiset suhtautuvat aiempaa pessimistisemmin eläkeiän elintasoonsa. Tämä selviää Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa työikäisiä pyydettiin arvioimaan, saavuttavatko he vanhempiensa elintason eläkkeellä. Kyselytuloksia verrattiin kolmen vuoden takaiseen aineistoon.

Osuus vastaajista, jotka arvioivat jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta, kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Heitä, jotka uskoivat saavuttavansa vanhempiaan paremman elintason, oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

– Oman elintason kasvattaminen ei ole näiden kyselyiden välillä ainakaan muuttunut helpommaksi. Siitä piti huolen suurin inflaatioshokki sitten 1970-luvun. Samalla Suomen talouskasvu laahaa odotuksia jäljessä, eivätkä vaisusti kehittyneet tulot riitä rahoittamaan paisuneita menoja. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme käy jo seitsemättätoista vuotta alle finanssikriisin huipputason, eli niin sanottu talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi. Ei siis ihme, että pessimismi valtaa alaa, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro Lähitapiola Varainhoidosta kommentoi kyselyn tuloksia tiedotteessa.

Nummiaro muistuttaa, että kysymys on henkilökohtainen. Siksi vastaajissa on paljon sekä heitä, jotka uskovat pärjäävänsä vanhempiaan paremmin, että heitä, joilla näkymä on heikompi.

– Esimerkiksi kaikista lääkäreiden lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempia heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat kiivetä vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista.

Toiveikkaimmin omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa suhtautuvat 55–64-vuotiaat, joista kaksi viidestä uskoo ylittävänsä vanhempiensa elintason eläkkeellä. Myös valtaosa alle 25-vuotiaista uskoo saavuttavansa vanhempiaan vastaavan tai sitä paremman elintason. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat, joista noin 40 prosenttia epäilee jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta.

Näin ei ole käynyt vielä – ja tuskin käy nytkään, sanoo Nummiaro. Ekonomisti viittaa Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista.

– Käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien elintasoa paremmin kuin bruttokansantuote, koska se huomioi tuotannosta saatavien tulojen lisäksi myös maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut.

Taloushäiriöt, kuten 1990-luvun lama, näkyvät notkahduksina tulokäyrillä. Perinteisesti sukupolvien väliset erot on kuitenkin kurottu umpeen nopeasti.

– Pankkikriisin nirhaiseman lamasukupolven tulot lähtivät alemmalta tasolta kuin aiemmilla ikäluokilla, mutta jo kolmekymppisinä myös nämä laman lapset olivat selvästi edeltäjiään edellä, Nummiaro tulkitsee tilastoja.

Kaikkein nuorimmilla elintasokasvu näyttää jämähtäneen – tai ainakin hidastuneen. Tilastojen nuorimmalla sukupolvella, eli vuosina 1992–2001 syntyneillä, on käytettävissään yhtä paljon tuloja kuin vuosina 1982–1991 syntyneillä oli samanikäisinä.

– Nuorimmalta sukupolvelta data riittää vain yhteen pisteeseen, joka näyttää elintason alkavan samalta tasolta kuin kadotetuilla kolmekymppisillä. Tuskin elintason nousu on kuitenkaan täysin loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirryttäneen pienempiin askeliin, ekonomisti arvioi.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyissä kysyttiin myös, mistä alle viisikymppiset uskovat varallisuutensa koostuvan 50-vuotiaina. Tuloksista käy ilmi, että vaurastuminen, varautuminen ja omien taloudellisten puskurien kerryttäminen ovat arkipäivää yhä useammalle.

– Uskoisin, että viime vuosien kriisit ja julkisen talouden säästöpaine ovat herättäneet monet taloudellisen varautumisen tarpeeseen. Terveysvakuutusten kysyntä on noussut huomattavasti, ja säästäminen on toinen keino varautua elämän yllätyksiin, Nummiaro pohtii.

Vuoden 2024 kyselyssä lähes kaikki varallisuuserät ovat suositumpia kuin kolme vuotta sitten.

– Luottamus eri varallisuuseriin on vahvistunut kautta linjan, mutta pari erää kyselystä pistää silmään. Luottamus sijoitusasuntoihin on heikentynyt, mikä ei ole yllätys koetun asuntohintojen laskun jälkeen, vaikka sekä korkojen että asuntohintojen käänne voi olla jo hyvin lähellä. Toiseksi ”omista jotain muuta” -vaihtoehto on noussut voimakkaasti. Tähän kaatoluokkaan kuuluvia suhteellisen yleisiä varallisuuseriä ovat ainakin metsä, erilaiset vakuutuspohjaiset säästämistuotteet, pääomasijoitukset ja kryptovaluutat. Yksi tulkinta voi olla, että kotitaloudet etsivät entistä laajemmasta hajautuksesta turvaa varallisuuteensa.

Eri varallisuuserien suosio vaihtelee huomattavasti vastaajien tulotason mukaan. Niistä vastaajista, joiden talouden bruttovuositulot ylittivät 85 000 euroa, lähes 70 prosenttia arvioi omistavansa rahasto-osuuksia 50-vuotiaana. Samaa sanoi vain hieman yli 30 prosenttia vastaajista, joiden vuositulot jäivät 20 000–35 000 euroon.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana ja 1 027 henkilöä 15.1–21.1.2021 välisenä aikana. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (entinen Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2024 kyselyssä ja 15–74-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2021 kyselyssä.

Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa (2024) ja Gallup Forumissa (2021). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa vuoden 2024 kyselyssä ja 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa vuoden 2021 kyselyssä.

”Työskentely eläkkeen rinnalla yleistyy” – voidaanko työuria vielä pidentää?

Viime aikoina heikentyneet talousennusteet ovat herättäneet huolestunutta keskustelua Suomen julkisen talouden kestävyydestä.

Väestön ikääntyessä työvoiman määrä pienenee ja palvelutarve kasvaa. Asiantuntijat ovat rauhoitelleet puheita ”eläkepommista”, sillä hajautettu ja osin rahastoihin pohjautuva järjestelmä on monia muita maita paremmassa kunnossa.

Tietyillä muutoksilla julkisen talouden kestokykyä voitaisiin vahvistaa merkittävästi. Eläkkeiden osalta keskeistä on työurien pituus.

Viime vuonna eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa yhteensä 1,6 miljoonalle eläkkeensaajalle. Keskieläkkeen noususta huolimatta yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 178 000 henkilöä.

VATT:n ja Tampereen yliopiston tutkija Terhi Ravaska huomauttaa Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa, että taloudellisten tekijöiden ohella myös sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä. Aiemmin tehtyjen eläkeuudistusten myötä käsitykset normaaliksi koetusta eläköitymisiästä ovat muuttuneet, ja myös työnantajat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin ikääntyneisiin työntekijöihin.

– Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa huomattiin, että niissä maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkea, niin myös työnantajien ja työntekijöiden käsitykset eläkeiästä olivat korkeampia. Eli näyttää siltä, että tällä on myös ohjaava vaikutus, Terhi Ravaska toteaa.

Eläkeikä on noussut Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Vuoden 2000 tienoilla eläköidyttiin keskimäärin jo ennen 60 vuoden rajapyykkiä. Nykyään eläkkeelle jäämisen mediaani-ikä on jo 64 vuoden paikkeilla.

– Työurat ovat siis pidentyneet, Ravaska sanoo.

Työskentely eläkkeiden rinnalla on myös yleistynyt. Tutkijan mukaan työuria voidaan mahdollisesti pidentää, mutta siihen vaikuttavat eläkejärjestelmän sääntöjen ohella terveyden ja työkyvyn kaltaiset tekijät. Aiempien uudistusten seurauksena eläkeikä nousee kohortti kohortilta.

– Ja sitten kun ikävuosi 1966 tulee eläkeikään, niin heillä se on sidottu jo elinajanodotteeseen. Tämän jälkeen syntyneiden osalta katsotaan, että miten elinajanodote kehittyy, Terhi Ravaska toteaa.

Työurien pidentämisellä olisi parhaimmassa tapauksessa suuri vaikutus kansantaloudelle. Muutoksia voidaan hakea myös urien alkupäästä tai keskiosista.

– Meillä ei ole välttämättä yhtä helppoa toimenpidettä, joka pidentäisi työuria paljon. Mutta meillä on monia pieniä toimenpiteitä, joita voimme tehdä. Yksi liittyy eläkejärjestelmässä esimerkiksi osatyökyvyttömiin henkilöihin, jotka saavat eläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä, Ravaska sanoo.

– Toki parasta olisi, jos voisimme ennaltaehkäistä työkykyongelmia. Mutta tutkimuskirjallisuudessa ei ole oikein mitään yksittäistä toimenpidettä, jota voisimme tehdä. Koska työkyvyn ongelmat ovat moninaisia, myös toimenpiteiden täytyy olla moninaisia.

Järjestelmän ansaintarajat asettavat nykyisin esteitä työnteolle. Työkyvyttömyyseläkettä saavat menettävät koko eläkesumman, jos työn kautta saadut tulot ylittävät tietyn rajan. Monissa maissa on käytössä malli, jossa eläkkeen määrä vain pienenee työnteon lisääntyessä. Aihetta on tutkittu myös VATT:n puolella.

– Mielestäni pitäisi tutkia enemmän, että voiko työ itse asiassa olla sille työkyvylle joissakin tilanteissa hyvä asia. Tästä on harmittavan vähän tutkimuskirjallisuutta, Ravaska pohtii.

KATSO UUSIN JAKSO: Miten purkaa eläkepommia? Tämä voisi tuoda miljardiluokan säästöt

KL: Näin asiantuntijat arvioivat eläkkeistä säästämistä

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu ensi viikolla ensimmäiseen kehysriiheensä. Lisäsopeutustarve on jopa kolme miljardia euroa. Valtavan summan takia julkisuudessa on viime ajat keskusteltu myös eläkkeisiin kohdistuvista säästöistä. Asiantuntijat ottivat asiaan kantaa Kauppalehden Markkinataati-ohjelmassa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n yhteiskuntasuhteiden päällikkö Niko Pankka katsoo, että verotuksen kiristäminen on ”selkeämpi” ja parempi keino kuin indeksien leikkaaminen.

– Silloin sopeutusta pystyisi paremmin myös kohdentamaan tulotason mukaan, hän perustelee KL:lle.

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas puolestaan näkee eläkeindeksien jäädytyksen realistisena keinona. Jäädyttämisen myötä eläkkeiden suuruutta ei kasvatettaisi tulevona vuosina hintatason nousun myötä.

Kullaksesta indeksien korottamatta jättäminen ei olisi ”niin radikaali toimi eikä välttämättä tuntuisi eläkeläisen kukkarossa rajusti.”

– Yksilötasolla ymmärrän sen hirveän hyvin, että on todella äärimmäisen inhottavaa, kun on tehnyt vuosikymmeniä töitä ja päässyt eläkkeelle ja sitten tullaan sanomaan, että nyt sinun eläkkeistäsi pitäisi ottaa, Kullas pohtii.

Telan Suvi-Anne Siimes MTV:lle: Luotan pääministerin sanaan

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes luottaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) ilmoitukseen siitä, että eläkkeiden indeksikorotuksista ei leikata.

Pääministeri ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) oli todennut, että työeläkkeistä täytyy leikata.

– Luotan kyllä nyt pääministerin mielestäni hyvin valtiomiesmäiseen ja rauhoittavaan viestiin, että eläkejärjestelmän perusfundamentteihin ei nyt kehysriihessä puututa, Suvi-Anne Siimes toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

Siimeksen mukaan on hyvä asia, että eläkejärjestelmän peruspilareihin ei puututa. Hän kuitenkin uskoo, että eläkejärjestelmää tullaan Orpon hallituskaudella muuttamaan loivaliikkeisesti.

Vaikka eläkkeiden indeksikorotukset ovat poissa pöydältä, Siimeksen mukaan hallitus voi muuttaa verotusta.

– Ei täällä varmaan kukaan suojaan jää. Eivät jää eläkeläisetkään. Ja ajattelen, että tämä (verot) ovat ehkä sellainen normaalimpi tapa osallistua säästötalkoisiin. Ja siitä hyvä tapa, että kaikki veronkiristykset suoraan valuvat valtion kassaan.

Riikka Purra sanoo olevansa ”täsmälleen samaa mieltä” kuin pääministeri

Oppositio kysyi torstaina eduskunnassa hallitukselta lukuisia kysymyksiä eläkkeistä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vetosi useaan kertaan siihen, ettei hän voi kertoa yksityiskohtia ennen mahdollisesti tiistai-iltana päättyvää kehysriihtä.

– Ainoa, mitä hallitus on viestinyt ulospäin, on se, että me tarkastelemme eläkkeitä. Ja toinen huomioni on se, että meidän sopeutusurakka on niin suuri, että en usko tulokseen päästävän, mikäli me jätämme tämän yhden segmentin ulkopuolelle — josta kyllä ymmärrän, miksi poliitikot yleensä sen jättävät ulkopuolelle. Siksi, että siellä on niin suuri äänestäjämäärä, Riikka Purra sanoi.

Hänen mukaansa ”toinen asia on se, että en ole ottanut minkäänlaista kantaa minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotka tähän liittyvät”.

– En sen paremmin veroihin enkä mihinkään muuhunkaan kanavointiratkaisuun. Se, että mediassa kirjoitellaan näistä asioista… Kannattaa lukea tarkasti ne haastattelut ja mitä on tullut sanottua. Minä ja pääministeri olemme täsmälleen samaa mieltä asioista, ja meillä ei ole minkäänlaista ristiriitaa tässä, Purra jatkoi.

Hänen mukaansa säästöryhmäneuvottelut ja tuleva kehysriihi näyttävät menevän vaikeasta tilanteesta huolimatta juuri niin kuin he ovat toivoneetkin.

– Kaikki ymmärtävät, että tilanne on hyvin vaikea, mutta me uskomme pääsevämme maaliin ja me olemme sitoutuneita siihen, että tämän maan julkista taloutta käännetään kestävään suuntaan. Nyt on vihdoinkin sen aika.

Purra huomautti Helsingin Sanomille lausumansa suoran sitaatin olevan, että ”valitettavasti en näe, että hallitus pääsee lopputulokseen ilman että eläkkeitä tarkastellaan”.

– Kun katsotaan sitä, mihin veronmaksajien raha menee, niin valitettavasti siitä kokonaisuudesta suuri osa kohdistuu soteen, hyvinvointialueisiin, sosiaaliturvaan ja kyllä, myös eläkkeisiin. Teidän vastustuksestanne huolimatta tällaisia sopeutustoimia, joita hallitus tekee jo hallitusohjelmassaan — puhumattakaan nyt kehysriihessä sen päälle — turvataksemme oman Suomen hyvinvointijärjestelmän myös tulevaisuudessa, ei ole mahdollista tehdä ilman, että myös tähän kokonaisuuteen puututaan.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan olisi ”hirveän tärkeätä tietää ja ymmärtää se, että hallitus joutuu tekemään uusia säästöpäätöksiä”.

– Me joudumme tekemään uusia talouden tasapainotustoimia. Me joudumme tekemään erittäin kipeitä päätöksiä ensi viikolla käytävässä kehysriihessä. Ja tämä tilannekuva koskisi mitä tahansa hallituspohjaa, mikä tässä aitiossa istuisi, Grahn-Laasonen lausui.

– Tätä työtä kun valmistelemme, niin meitä auttaisi kovasti se, jos salista löytyisi ehdotuksia siitä, miten tehdään sopeutustoimia, jotka kohdistuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja myöskin ratkaisuja, jotka voisivat rakenteellisesti auttaa Suomea eteenpäin tästä kestämättömän, vaarallisen velkaantumisen tieltä, jolla me nyt olemme. 

Sanni Grahn-Laasosen mukaan Suomessa työeläkejärjestelmä on hyvin hoidettu, mistä ”kiitos kaikille niille osapuolille, jotka tätä järjestelmää kehittävät yhdessä”.

– Tietysti valtio mutta ennen kaikkea työmarkkinaosapuolet, jotka ovat pitkäjänteisesti eläkeuudistuksia neuvotelleet ja nytkin istuvat näissä pöydissä.

– Yksi tärkeä näkökulma työeläkejärjestelmään on se, että ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kun maksaa työeläkemaksuja, niin eläkettä sitten myöskin kertyy ja että eläkettä saa. Eli me pidämme huolta siitä, että työeläkejärjestelmä on pitkäjänteinen ja luotettava myöskin tuleville sukupolville, ja sen takia näitä uudistuksia myöskin nyt valmistellaan, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.
 
– Tällä hetkellä eläkejärjestelmää haastaa ennen muuta meidän romahdusmaisesti kehittyvä syntyvyys, eli sieltä, syntyvyyden kautta, eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys on uhattuna. Muun muassa tätä ongelmaa ja tätä kestävyysratkaisua pohditaan siinä eläkeuudistusryhmässä, jossa tällä hetkellä neuvotellaan.

– Mutta pidetään kiinni eläkejärjestelmän pääperiaatteista. Se on erittäin tärkeätä pitkällä tähtäimellä, ministeri jatkoi.

Petteri Orpo IS:lle: Eläkejärjestelmään ei puututa

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kaikki hallituksen toimet, jotka koskisivat tavalla tai toisella eläkejärjestelmän rakenteita ovat poissuljettuja, hän kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Me emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään. Haluamme, että ihmisillä säilyy luotto meidän hyvään ja vakaaseen eläkejärjestelmäämme. Silloin mahdollisia säästö- ja sopeutustoimia haetaan muualta, Orpo toteaa IS:lle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa, että työeläkkeistä on väistämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia. Purra ei HS:n haastattelussa ottanut kantaa leikkauksen toteutustapaan.

Työeläkkeet ovat julkisen talouden suurin yksittäinen menoerä. Niitä maksettiin viime vuonna noin 34 miljardia euroa.

Orpon mukaan eläkejärjestelmään puuttuviin järjestelyihin hallitus ei kuitenkaan ole lähtemässä.

IS kysyi pääministeriltä: hallitus ei aio siis koskea työeläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin?

– Me emme puutu siihen järjestelmään, Orpo vastasi.

Hallituksen on määrä sopia ensi viikon kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksista. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näistä kaksi miljardia euroa olisi menoleikkauksia ja miljardi euroa veronkorotuksia.

Purran ulostuloihin viitaten Orpo arvioi IS:n haastattelussa Purran katsovan asiaa valtionvarainministerin pallilta käsin. Eläkkeisiin voidaan kehysriihessä puuttua muullakin tavoin esimerkiksi verotusta korottamalla.

– Me valitsemme sopeuttamiskeinoja, jotka ovat järkeviä, vaikuttavia, perusteltavia ja yhdessä sovittuja. Haemme keinoja sekä menoista että tuloista niin, että kaikki kuitenkin osallistuisivat, pääministeri sanoi.

Pia Kauma: Nyt varovaisuutta eläkkeistä leikkaamiseen

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma kommentoi viestipalvelu X:ssä hallituksen säästöpakettia.

– Nyt varovaisuutta eläkkeistä leikkaamiseen! Jos 1,6 miljoonan henkilön eläke pienenee, myös heidän maksamansa verot pienenevät. Vähemmän käteen rahaa päivittäisiin ostoksiin haittaisi myös talouskasvua, joka on nytkin olematonta. Muutoksia siis tulisi, mutta pääosin negatiivisia.

Hallitus valmistelee ensi viikon kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia, joista leikkausten osuus olisi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan suuruusluokaltaan karkeasti noin kaksi miljardia.

Purra sanoo Helsingin Sanomille, että myös työeläkkeistä on välttämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia.

– Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista, Purra sanoo.

Pia Kauman mielestä nyt ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Vaikka olen tarkan taloudenpidon kannalla, mitään hätiköityä ei kannata poliitikoiden tehdä, etenkään kun puhutaan suurista ihmisryhmistä, kuten eläkeläisistä. Julkisen talouden tasapainottamisessa painopistettä etenkin valtion talouteen ja valtion velkaantumisen katkaisemiseen.

Kauma korostaa, että työmarkkinaosapuolille on annettu tehtäväksi eläkejärjestelmän muokkaaminen pieneneviä ikäluokkia vastaavaksi tammikuuhun 2025 mennessä.

– Voisi olla viisautta antaa heille nyt työrauha tässä muutenkin jo kärjistyneessä työmarkkinatilanteessa.

– Lisäksi on muistettava, että eläkeläisillä, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, on muita ikäryhmiä heikommat mahdollisuudet korjata taloustilannettaan hankkimalla lisätuloja. Myös lisätyön tekemisen verokannustimia halukkaille on saatava lisää, jo tällä hallituskaudella.

Riikka Purra HS:lle: Eläkkeistä on pakko leikata

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo Helsingin Sanomille, että myös työeläkkeistä on välttämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia.

– Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista, Purra sanoo.

Hallitus valmistelee ensi viikon kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia, joista leikkausten osuus olisi Purran mukaan suuruusluokaltaan karkeasti noin kaksi miljardia.

Työeläkkeet ovat julkisen talouden suurin yksittäinen menoerä. Niitä maksettiin viime vuonna noin 34 miljardin euron edestä. Siksi Purra katsoo, että hallituksen on pyörrettävä aiempi linjauksensa eläkkeiden suojaamisesta.

Purra ei ota HS:n haastattelussa kantaa leikkausten toteutustapaan tai määrään.

Eläkkeiden indeksinipistys vaikuttaisi tutkijan mukaan tehokkaasti julkiseen talouteen

Eläkkeiden indeksinipistys olisi reilu ja tehokas tapa jakaa säästövastuuta, kirjoittaa Etla-kolumnissaan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Keskustelu jäädytyksen vaikutuksista valtiontalouteen keskittyy hänen mukaansa oudosti valtion omiin eläkemenoihin ja verotulomenetyksiin.

– Työeläkeindeksin jäädytys tarkoittaa sitä, että eläkkeiden indeksikorotus jätetään tekemättä. Jos tätä ei kompensoida myöhemmin suuremmilla korotuksilla, vaikutus eläkemenoon ja -maksuun jää pysyväksi, Valkonen toteaa.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin esimerkiksi Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin kirjoituksessa, että eläkemenojen pienentäminen ei kohentaisi valtiontalouden tilannetta olennaisesti eikä pienentäisi valtion velanottotarvetta, sillä suurin osa eläkemenoista rahoitetaan yksityisen sektorin työeläkemaksuilla ja eläkerahastojen sijoitustuotoilla. Työeläkemenot ovat yhteensä noin 34 miljardia euroa.

Valkosen mukaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet valtion mittavat vastuut.

– Sosiaalivakuutusmaksut ovat mukana kuntien peruspalveluiden hintaindeksissä. Työeläkemaksujen lasku vaikuttaa siten valtiolta kunnille menevään rahamäärään. Vielä suurempi säästövaikutus tulee valtion ja hyvinvointialueiden välisestä rahaliikenteestä: valtio rahoittaa lähes koko julkisten sote-palveluiden tuotannon ja samalla siihen liittyvät työeläkevakuutusmaksut, Valkonen kirjoittaa.

Työeläkkeet ovat verotettavaa tuloa ja indeksikorotuksen jättäminen tekemättä vähentää sitä kautta verokertymää. Toisaalta työeläkemaksut ovat verovähenteiset: työnantajamaksut yhteisöveroasteen mukaan ja työntekijämaksut palkansaajien marginaaliveroasteen mukaan.

– Laskettaessa tuloverovaikutuksia yhteen valtio todennäköisesti hyötyy, koska eläkeläisistä suuri osa on matalan verotuksen piirissä.

Toinen mahdollinen verovaikutus tulee Valkosen mukaan kulutusverojen kautta. Indeksien jäädytys pienentää eläkeläisten ostovoimaa, mutta lisää sitä työikäisille, koska maksut laskevat.

– Kun tiedetään eläkeläisten olevan säästäväisiä, isoja muutoksia kulutusverojen tuottoon ei ole odotettavissa.

Valkosen mielestä on vaikea nähdä, miksi eläkkeiden indeksijäädytys ei voisi olla mukana seuraavalla säästökierroksella, koska työeläkemenojen suuruuden vuoksi se pienentäisi tehokkaasti julkisia menoja.

– Suomea sitovat EU:n alijäämäsäännöt, ja olemme rikkomassa niitä. Työeläkemenojen kasvun hidastamisella olisi myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon. Maksujen alentaminen mahdollistaisi lisäksi muun verotuksen kiristämisen ilman, että kokonaisveroaste nousisi. Jos kulutusverojen korotuksen verotulovaikutuksia halutaan tehostaa, työeläkeindeksin jäädytys toimisi hyvin myös tässä tarkoituksessa.

Professorin pysäyttävä kuva eläkkeistä: Miksi nuorempien pitää maksaa tämä kokonaan?

Yhteiskuntatieteiden professori Kimmo Grönlund on jakanut viestipalvelu X:ssä kuvan, jossa näkyvät eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä vuosien 1996-2023 aikana. Kuva on nähtävissä artikkelin lopussa.

Esimerkiksi vuonna 2023 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,1 vuotta, vuonna 2020 60,4 vuotta ja vuonna 2016 60,7 vuotta.

Vertailun alhaisimmat eläkkeellesiirtymisiät olivat 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Esimerkiksi vuonna 1996 keskiarvoinen eläkkeellesiirtymisikä oli 57,2 vuotta ja vuonna 2000 57,5 vuotta. Vuonna 2010 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 59,6 vuoden iässä.

Luvut perustuvat Eläketurvakeskuksen julkaisemiin tilastoihin.

Grönlund pitää lukuja pysähdyttävinä.

– Boomerit ja heitä vanhemmat siirtyivät eläkkeelle parhaassa työiässä ja elävät pitkään. Moni on eläkkeellä 30 vuotta. Miksi nuorempien sukupolvien pitää maksaa tämä kestävyysvaje kokonaan?, Grönlund kysyy viestipalvelu X:ssä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)