Eläke arkistot

Suomalaiset suhtautuvat entistä synkemmin eläkeikänsä elintasoon

Ville Mäkilä 19.04.2024 | 08:21

Työikäiset suhtautuvat aiempaa pessimistisemmin eläkeiän elintasoonsa. Tämä selviää Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa työikäisiä pyydettiin arvioimaan, saavuttavatko he vanhempiensa elintason eläkkeellä. Kyselytuloksia verrattiin kolmen vuoden takaiseen aineistoon.

Osuus vastaajista, jotka arvioivat jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta, kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Heitä, jotka uskoivat saavuttavansa vanhempiaan paremman elintason, oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

– Oman elintason kasvattaminen ei ole näiden kyselyiden välillä ainakaan muuttunut helpommaksi. Siitä piti huolen suurin inflaatioshokki sitten 1970-luvun. Samalla Suomen talouskasvu laahaa odotuksia jäljessä, eivätkä vaisusti kehittyneet tulot riitä rahoittamaan paisuneita menoja. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuotteemme käy jo seitsemättätoista vuotta alle finanssikriisin huipputason, eli niin sanottu talouden menetetty vuosikymmen tuntuu aina vain venyvän pidemmäksi. Ei siis ihme, että pessimismi valtaa alaa, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro Lähitapiola Varainhoidosta kommentoi kyselyn tuloksia tiedotteessa.

Nummiaro muistuttaa, että kysymys on henkilökohtainen. Siksi vastaajissa on paljon sekä heitä, jotka uskovat pärjäävänsä vanhempiaan paremmin, että heitä, joilla näkymä on heikompi.

– Esimerkiksi kaikista lääkäreiden lapsista ei tule vanhempiensa tapaan hyväpalkkaisia, vaan erilainen koulutus ja ammatti voivat johtaa vanhempia heikompiin ansioihin, vaikka yhteiskunnan yleinen elintaso paranisi. Toisaalta pienipalkkaisten vanhempien lapset voivat kiivetä vanhempiaan parempaan elintasoon, vaikka talouskasvu olisi aneemista.

Toiveikkaimmin omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa suhtautuvat 55–64-vuotiaat, joista kaksi viidestä uskoo ylittävänsä vanhempiensa elintason eläkkeellä. Myös valtaosa alle 25-vuotiaista uskoo saavuttavansa vanhempiaan vastaavan tai sitä paremman elintason. Pessimistisimpiä ovat 35–44-vuotiaat, joista noin 40 prosenttia epäilee jäävänsä jälkeen vanhempiensa elintasosta.

Näin ei ole käynyt vielä – ja tuskin käy nytkään, sanoo Nummiaro. Ekonomisti viittaa Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista.

– Käytettävissä oleva tulo kuvaa kotitalouksien elintasoa paremmin kuin bruttokansantuote, koska se huomioi tuotannosta saatavien tulojen lisäksi myös maksetut verot ja saadut tulonsiirrot. Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut.

Taloushäiriöt, kuten 1990-luvun lama, näkyvät notkahduksina tulokäyrillä. Perinteisesti sukupolvien väliset erot on kuitenkin kurottu umpeen nopeasti.

– Pankkikriisin nirhaiseman lamasukupolven tulot lähtivät alemmalta tasolta kuin aiemmilla ikäluokilla, mutta jo kolmekymppisinä myös nämä laman lapset olivat selvästi edeltäjiään edellä, Nummiaro tulkitsee tilastoja.

Kaikkein nuorimmilla elintasokasvu näyttää jämähtäneen – tai ainakin hidastuneen. Tilastojen nuorimmalla sukupolvella, eli vuosina 1992–2001 syntyneillä, on käytettävissään yhtä paljon tuloja kuin vuosina 1982–1991 syntyneillä oli samanikäisinä.

– Nuorimmalta sukupolvelta data riittää vain yhteen pisteeseen, joka näyttää elintason alkavan samalta tasolta kuin kadotetuilla kolmekymppisillä. Tuskin elintason nousu on kuitenkaan täysin loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirryttäneen pienempiin askeliin, ekonomisti arvioi.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyissä kysyttiin myös, mistä alle viisikymppiset uskovat varallisuutensa koostuvan 50-vuotiaina. Tuloksista käy ilmi, että vaurastuminen, varautuminen ja omien taloudellisten puskurien kerryttäminen ovat arkipäivää yhä useammalle.

– Uskoisin, että viime vuosien kriisit ja julkisen talouden säästöpaine ovat herättäneet monet taloudellisen varautumisen tarpeeseen. Terveysvakuutusten kysyntä on noussut huomattavasti, ja säästäminen on toinen keino varautua elämän yllätyksiin, Nummiaro pohtii.

Vuoden 2024 kyselyssä lähes kaikki varallisuuserät ovat suositumpia kuin kolme vuotta sitten.

– Luottamus eri varallisuuseriin on vahvistunut kautta linjan, mutta pari erää kyselystä pistää silmään. Luottamus sijoitusasuntoihin on heikentynyt, mikä ei ole yllätys koetun asuntohintojen laskun jälkeen, vaikka sekä korkojen että asuntohintojen käänne voi olla jo hyvin lähellä. Toiseksi ”omista jotain muuta” -vaihtoehto on noussut voimakkaasti. Tähän kaatoluokkaan kuuluvia suhteellisen yleisiä varallisuuseriä ovat ainakin metsä, erilaiset vakuutuspohjaiset säästämistuotteet, pääomasijoitukset ja kryptovaluutat. Yksi tulkinta voi olla, että kotitaloudet etsivät entistä laajemmasta hajautuksesta turvaa varallisuuteensa.

Eri varallisuuserien suosio vaihtelee huomattavasti vastaajien tulotason mukaan. Niistä vastaajista, joiden talouden bruttovuositulot ylittivät 85 000 euroa, lähes 70 prosenttia arvioi omistavansa rahasto-osuuksia 50-vuotiaana. Samaa sanoi vain hieman yli 30 prosenttia vastaajista, joiden vuositulot jäivät 20 000–35 000 euroon.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana ja 1 027 henkilöä 15.1–21.1.2021 välisenä aikana. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian (entinen Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2024 kyselyssä ja 15–74-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat) vuoden 2021 kyselyssä.

Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa (2024) ja Gallup Forumissa (2021). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa vuoden 2024 kyselyssä ja 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa vuoden 2021 kyselyssä.

”Työskentely eläkkeen rinnalla yleistyy” – voidaanko työuria vielä pidentää?

Antti Kirkkala 18.04.2024 | 07:20

Viime aikoina heikentyneet talousennusteet ovat herättäneet huolestunutta keskustelua Suomen julkisen talouden kestävyydestä.

Väestön ikääntyessä työvoiman määrä pienenee ja palvelutarve kasvaa. Asiantuntijat ovat rauhoitelleet puheita ”eläkepommista”, sillä hajautettu ja osin rahastoihin pohjautuva järjestelmä on monia muita maita paremmassa kunnossa.

Tietyillä muutoksilla julkisen talouden kestokykyä voitaisiin vahvistaa merkittävästi. Eläkkeiden osalta keskeistä on työurien pituus.

Viime vuonna eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa yhteensä 1,6 miljoonalle eläkkeensaajalle. Keskieläkkeen noususta huolimatta yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 178 000 henkilöä.

VATT:n ja Tampereen yliopiston tutkija Terhi Ravaska huomauttaa Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa, että taloudellisten tekijöiden ohella myös sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä. Aiemmin tehtyjen eläkeuudistusten myötä käsitykset normaaliksi koetusta eläköitymisiästä ovat muuttuneet, ja myös työnantajat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin ikääntyneisiin työntekijöihin.

– Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa huomattiin, että niissä maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkea, niin myös työnantajien ja työntekijöiden käsitykset eläkeiästä olivat korkeampia. Eli näyttää siltä, että tällä on myös ohjaava vaikutus, Terhi Ravaska toteaa.

Eläkeikä on noussut Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Vuoden 2000 tienoilla eläköidyttiin keskimäärin jo ennen 60 vuoden rajapyykkiä. Nykyään eläkkeelle jäämisen mediaani-ikä on jo 64 vuoden paikkeilla.

– Työurat ovat siis pidentyneet, Ravaska sanoo.

Työskentely eläkkeiden rinnalla on myös yleistynyt. Tutkijan mukaan työuria voidaan mahdollisesti pidentää, mutta siihen vaikuttavat eläkejärjestelmän sääntöjen ohella terveyden ja työkyvyn kaltaiset tekijät. Aiempien uudistusten seurauksena eläkeikä nousee kohortti kohortilta.

– Ja sitten kun ikävuosi 1966 tulee eläkeikään, niin heillä se on sidottu jo elinajanodotteeseen. Tämän jälkeen syntyneiden osalta katsotaan, että miten elinajanodote kehittyy, Terhi Ravaska toteaa.

Työurien pidentämisellä olisi parhaimmassa tapauksessa suuri vaikutus kansantaloudelle. Muutoksia voidaan hakea myös urien alkupäästä tai keskiosista.

– Meillä ei ole välttämättä yhtä helppoa toimenpidettä, joka pidentäisi työuria paljon. Mutta meillä on monia pieniä toimenpiteitä, joita voimme tehdä. Yksi liittyy eläkejärjestelmässä esimerkiksi osatyökyvyttömiin henkilöihin, jotka saavat eläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä, Ravaska sanoo.

– Toki parasta olisi, jos voisimme ennaltaehkäistä työkykyongelmia. Mutta tutkimuskirjallisuudessa ei ole oikein mitään yksittäistä toimenpidettä, jota voisimme tehdä. Koska työkyvyn ongelmat ovat moninaisia, myös toimenpiteiden täytyy olla moninaisia.

Järjestelmän ansaintarajat asettavat nykyisin esteitä työnteolle. Työkyvyttömyyseläkettä saavat menettävät koko eläkesumman, jos työn kautta saadut tulot ylittävät tietyn rajan. Monissa maissa on käytössä malli, jossa eläkkeen määrä vain pienenee työnteon lisääntyessä. Aihetta on tutkittu myös VATT:n puolella.

– Mielestäni pitäisi tutkia enemmän, että voiko työ itse asiassa olla sille työkyvylle joissakin tilanteissa hyvä asia. Tästä on harmittavan vähän tutkimuskirjallisuutta, Ravaska pohtii.

KATSO UUSIN JAKSO: Miten purkaa eläkepommia? Tämä voisi tuoda miljardiluokan säästöt

KL: Näin asiantuntijat arvioivat eläkkeistä säästämistä

Akseli Lehtonen 14.04.2024 | 14:31

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu ensi viikolla ensimmäiseen kehysriiheensä. Lisäsopeutustarve on jopa kolme miljardia euroa. Valtavan summan takia julkisuudessa on viime ajat keskusteltu myös eläkkeisiin kohdistuvista säästöistä. Asiantuntijat ottivat asiaan kantaa Kauppalehden Markkinataati-ohjelmassa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n yhteiskuntasuhteiden päällikkö Niko Pankka katsoo, että verotuksen kiristäminen on ”selkeämpi” ja parempi keino kuin indeksien leikkaaminen.

– Silloin sopeutusta pystyisi paremmin myös kohdentamaan tulotason mukaan, hän perustelee KL:lle.

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas puolestaan näkee eläkeindeksien jäädytyksen realistisena keinona. Jäädyttämisen myötä eläkkeiden suuruutta ei kasvatettaisi tulevona vuosina hintatason nousun myötä.

Kullaksesta indeksien korottamatta jättäminen ei olisi ”niin radikaali toimi eikä välttämättä tuntuisi eläkeläisen kukkarossa rajusti.”

– Yksilötasolla ymmärrän sen hirveän hyvin, että on todella äärimmäisen inhottavaa, kun on tehnyt vuosikymmeniä töitä ja päässyt eläkkeelle ja sitten tullaan sanomaan, että nyt sinun eläkkeistäsi pitäisi ottaa, Kullas pohtii.

Telan Suvi-Anne Siimes MTV:lle: Luotan pääministerin sanaan

Ville Mäkilä 12.04.2024 | 07:09

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes luottaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) ilmoitukseen siitä, että eläkkeiden indeksikorotuksista ei leikata.

Pääministeri ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) oli todennut, että työeläkkeistä täytyy leikata.

– Luotan kyllä nyt pääministerin mielestäni hyvin valtiomiesmäiseen ja rauhoittavaan viestiin, että eläkejärjestelmän perusfundamentteihin ei nyt kehysriihessä puututa, Suvi-Anne Siimes toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

Siimeksen mukaan on hyvä asia, että eläkejärjestelmän peruspilareihin ei puututa. Hän kuitenkin uskoo, että eläkejärjestelmää tullaan Orpon hallituskaudella muuttamaan loivaliikkeisesti.

Vaikka eläkkeiden indeksikorotukset ovat poissa pöydältä, Siimeksen mukaan hallitus voi muuttaa verotusta.

– Ei täällä varmaan kukaan suojaan jää. Eivät jää eläkeläisetkään. Ja ajattelen, että tämä (verot) ovat ehkä sellainen normaalimpi tapa osallistua säästötalkoisiin. Ja siitä hyvä tapa, että kaikki veronkiristykset suoraan valuvat valtion kassaan.

Riikka Purra sanoo olevansa ”täsmälleen samaa mieltä” kuin pääministeri

Juha-Pekka Tikka 11.04.2024 | 17:08

Oppositio kysyi torstaina eduskunnassa hallitukselta lukuisia kysymyksiä eläkkeistä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vetosi useaan kertaan siihen, ettei hän voi kertoa yksityiskohtia ennen mahdollisesti tiistai-iltana päättyvää kehysriihtä.

– Ainoa, mitä hallitus on viestinyt ulospäin, on se, että me tarkastelemme eläkkeitä. Ja toinen huomioni on se, että meidän sopeutusurakka on niin suuri, että en usko tulokseen päästävän, mikäli me jätämme tämän yhden segmentin ulkopuolelle — josta kyllä ymmärrän, miksi poliitikot yleensä sen jättävät ulkopuolelle. Siksi, että siellä on niin suuri äänestäjämäärä, Riikka Purra sanoi.

Hänen mukaansa ”toinen asia on se, että en ole ottanut minkäänlaista kantaa minkäänlaisiin toimenpiteisiin, jotka tähän liittyvät”.

– En sen paremmin veroihin enkä mihinkään muuhunkaan kanavointiratkaisuun. Se, että mediassa kirjoitellaan näistä asioista… Kannattaa lukea tarkasti ne haastattelut ja mitä on tullut sanottua. Minä ja pääministeri olemme täsmälleen samaa mieltä asioista, ja meillä ei ole minkäänlaista ristiriitaa tässä, Purra jatkoi.

Hänen mukaansa säästöryhmäneuvottelut ja tuleva kehysriihi näyttävät menevän vaikeasta tilanteesta huolimatta juuri niin kuin he ovat toivoneetkin.

– Kaikki ymmärtävät, että tilanne on hyvin vaikea, mutta me uskomme pääsevämme maaliin ja me olemme sitoutuneita siihen, että tämän maan julkista taloutta käännetään kestävään suuntaan. Nyt on vihdoinkin sen aika.

Purra huomautti Helsingin Sanomille lausumansa suoran sitaatin olevan, että ”valitettavasti en näe, että hallitus pääsee lopputulokseen ilman että eläkkeitä tarkastellaan”.

– Kun katsotaan sitä, mihin veronmaksajien raha menee, niin valitettavasti siitä kokonaisuudesta suuri osa kohdistuu soteen, hyvinvointialueisiin, sosiaaliturvaan ja kyllä, myös eläkkeisiin. Teidän vastustuksestanne huolimatta tällaisia sopeutustoimia, joita hallitus tekee jo hallitusohjelmassaan — puhumattakaan nyt kehysriihessä sen päälle — turvataksemme oman Suomen hyvinvointijärjestelmän myös tulevaisuudessa, ei ole mahdollista tehdä ilman, että myös tähän kokonaisuuteen puututaan.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan olisi ”hirveän tärkeätä tietää ja ymmärtää se, että hallitus joutuu tekemään uusia säästöpäätöksiä”.

– Me joudumme tekemään uusia talouden tasapainotustoimia. Me joudumme tekemään erittäin kipeitä päätöksiä ensi viikolla käytävässä kehysriihessä. Ja tämä tilannekuva koskisi mitä tahansa hallituspohjaa, mikä tässä aitiossa istuisi, Grahn-Laasonen lausui.

– Tätä työtä kun valmistelemme, niin meitä auttaisi kovasti se, jos salista löytyisi ehdotuksia siitä, miten tehdään sopeutustoimia, jotka kohdistuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja myöskin ratkaisuja, jotka voisivat rakenteellisesti auttaa Suomea eteenpäin tästä kestämättömän, vaarallisen velkaantumisen tieltä, jolla me nyt olemme.

Sanni Grahn-Laasosen mukaan Suomessa työeläkejärjestelmä on hyvin hoidettu, mistä ”kiitos kaikille niille osapuolille, jotka tätä järjestelmää kehittävät yhdessä”.

– Tietysti valtio mutta ennen kaikkea työmarkkinaosapuolet, jotka ovat pitkäjänteisesti eläkeuudistuksia neuvotelleet ja nytkin istuvat näissä pöydissä.

– Yksi tärkeä näkökulma työeläkejärjestelmään on se, että ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kun maksaa työeläkemaksuja, niin eläkettä sitten myöskin kertyy ja että eläkettä saa. Eli me pidämme huolta siitä, että työeläkejärjestelmä on pitkäjänteinen ja luotettava myöskin tuleville sukupolville, ja sen takia näitä uudistuksia myöskin nyt valmistellaan, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.

– Tällä hetkellä eläkejärjestelmää haastaa ennen muuta meidän romahdusmaisesti kehittyvä syntyvyys, eli sieltä, syntyvyyden kautta, eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys on uhattuna. Muun muassa tätä ongelmaa ja tätä kestävyysratkaisua pohditaan siinä eläkeuudistusryhmässä, jossa tällä hetkellä neuvotellaan.

– Mutta pidetään kiinni eläkejärjestelmän pääperiaatteista. Se on erittäin tärkeätä pitkällä tähtäimellä, ministeri jatkoi.

Petteri Orpo IS:lle: Eläkejärjestelmään ei puututa

Antti Korhonen 10.04.2024 | 17:11

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kaikki hallituksen toimet, jotka koskisivat tavalla tai toisella eläkejärjestelmän rakenteita ovat poissuljettuja, hän kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Me emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään. Haluamme, että ihmisillä säilyy luotto meidän hyvään ja vakaaseen eläkejärjestelmäämme. Silloin mahdollisia säästö- ja sopeutustoimia haetaan muualta, Orpo toteaa IS:lle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa, että työeläkkeistä on väistämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia. Purra ei HS:n haastattelussa ottanut kantaa leikkauksen toteutustapaan.

Työeläkkeet ovat julkisen talouden suurin yksittäinen menoerä. Niitä maksettiin viime vuonna noin 34 miljardia euroa.

Orpon mukaan eläkejärjestelmään puuttuviin järjestelyihin hallitus ei kuitenkaan ole lähtemässä.

IS kysyi pääministeriltä: hallitus ei aio siis koskea työeläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin?

– Me emme puutu siihen järjestelmään, Orpo vastasi.

Hallituksen on määrä sopia ensi viikon kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksista. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näistä kaksi miljardia euroa olisi menoleikkauksia ja miljardi euroa veronkorotuksia.

Purran ulostuloihin viitaten Orpo arvioi IS:n haastattelussa Purran katsovan asiaa valtionvarainministerin pallilta käsin. Eläkkeisiin voidaan kehysriihessä puuttua muullakin tavoin esimerkiksi verotusta korottamalla.

– Me valitsemme sopeuttamiskeinoja, jotka ovat järkeviä, vaikuttavia, perusteltavia ja yhdessä sovittuja. Haemme keinoja sekä menoista että tuloista niin, että kaikki kuitenkin osallistuisivat, pääministeri sanoi.

Pia Kauma: Nyt varovaisuutta eläkkeistä leikkaamiseen

Arno Rydman 10.04.2024 | 10:01

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma kommentoi viestipalvelu X:ssä hallituksen säästöpakettia.

– Nyt varovaisuutta eläkkeistä leikkaamiseen! Jos 1,6 miljoonan henkilön eläke pienenee, myös heidän maksamansa verot pienenevät. Vähemmän käteen rahaa päivittäisiin ostoksiin haittaisi myös talouskasvua, joka on nytkin olematonta. Muutoksia siis tulisi, mutta pääosin negatiivisia.

Hallitus valmistelee ensi viikon kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia, joista leikkausten osuus olisi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan suuruusluokaltaan karkeasti noin kaksi miljardia.

Purra sanoo Helsingin Sanomille, että myös työeläkkeistä on välttämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia.

– Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista, Purra sanoo.

Pia Kauman mielestä nyt ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Vaikka olen tarkan taloudenpidon kannalla, mitään hätiköityä ei kannata poliitikoiden tehdä, etenkään kun puhutaan suurista ihmisryhmistä, kuten eläkeläisistä. Julkisen talouden tasapainottamisessa painopistettä etenkin valtion talouteen ja valtion velkaantumisen katkaisemiseen.

Kauma korostaa, että työmarkkinaosapuolille on annettu tehtäväksi eläkejärjestelmän muokkaaminen pieneneviä ikäluokkia vastaavaksi tammikuuhun 2025 mennessä.

– Voisi olla viisautta antaa heille nyt työrauha tässä muutenkin jo kärjistyneessä työmarkkinatilanteessa.

– Lisäksi on muistettava, että eläkeläisillä, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, on muita ikäryhmiä heikommat mahdollisuudet korjata taloustilannettaan hankkimalla lisätuloja. Myös lisätyön tekemisen verokannustimia halukkaille on saatava lisää, jo tällä hallituskaudella.

Riikka Purra HS:lle: Eläkkeistä on pakko leikata

Ville Mäkilä 10.04.2024 | 07:50

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo Helsingin Sanomille, että myös työeläkkeistä on välttämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia.

– Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista, Purra sanoo.

Hallitus valmistelee ensi viikon kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia, joista leikkausten osuus olisi Purran mukaan suuruusluokaltaan karkeasti noin kaksi miljardia.

Työeläkkeet ovat julkisen talouden suurin yksittäinen menoerä. Niitä maksettiin viime vuonna noin 34 miljardin euron edestä. Siksi Purra katsoo, että hallituksen on pyörrettävä aiempi linjauksensa eläkkeiden suojaamisesta.

Purra ei ota HS:n haastattelussa kantaa leikkausten toteutustapaan tai määrään.

Eläkkeiden indeksinipistys vaikuttaisi tutkijan mukaan tehokkaasti julkiseen talouteen

Kaisa Paastela 09.04.2024 | 10:14

Eläkkeiden indeksinipistys olisi reilu ja tehokas tapa jakaa säästövastuuta, kirjoittaa Etla-kolumnissaan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Keskustelu jäädytyksen vaikutuksista valtiontalouteen keskittyy hänen mukaansa oudosti valtion omiin eläkemenoihin ja verotulomenetyksiin.

– Työeläkeindeksin jäädytys tarkoittaa sitä, että eläkkeiden indeksikorotus jätetään tekemättä. Jos tätä ei kompensoida myöhemmin suuremmilla korotuksilla, vaikutus eläkemenoon ja -maksuun jää pysyväksi, Valkonen toteaa.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin esimerkiksi Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin kirjoituksessa, että eläkemenojen pienentäminen ei kohentaisi valtiontalouden tilannetta olennaisesti eikä pienentäisi valtion velanottotarvetta, sillä suurin osa eläkemenoista rahoitetaan yksityisen sektorin työeläkemaksuilla ja eläkerahastojen sijoitustuotoilla. Työeläkemenot ovat yhteensä noin 34 miljardia euroa.

Valkosen mukaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet valtion mittavat vastuut.

– Sosiaalivakuutusmaksut ovat mukana kuntien peruspalveluiden hintaindeksissä. Työeläkemaksujen lasku vaikuttaa siten valtiolta kunnille menevään rahamäärään. Vielä suurempi säästövaikutus tulee valtion ja hyvinvointialueiden välisestä rahaliikenteestä: valtio rahoittaa lähes koko julkisten sote-palveluiden tuotannon ja samalla siihen liittyvät työeläkevakuutusmaksut, Valkonen kirjoittaa.

Työeläkkeet ovat verotettavaa tuloa ja indeksikorotuksen jättäminen tekemättä vähentää sitä kautta verokertymää. Toisaalta työeläkemaksut ovat verovähenteiset: työnantajamaksut yhteisöveroasteen mukaan ja työntekijämaksut palkansaajien marginaaliveroasteen mukaan.

– Laskettaessa tuloverovaikutuksia yhteen valtio todennäköisesti hyötyy, koska eläkeläisistä suuri osa on matalan verotuksen piirissä.

Toinen mahdollinen verovaikutus tulee Valkosen mukaan kulutusverojen kautta. Indeksien jäädytys pienentää eläkeläisten ostovoimaa, mutta lisää sitä työikäisille, koska maksut laskevat.

– Kun tiedetään eläkeläisten olevan säästäväisiä, isoja muutoksia kulutusverojen tuottoon ei ole odotettavissa.

Valkosen mielestä on vaikea nähdä, miksi eläkkeiden indeksijäädytys ei voisi olla mukana seuraavalla säästökierroksella, koska työeläkemenojen suuruuden vuoksi se pienentäisi tehokkaasti julkisia menoja.

– Suomea sitovat EU:n alijäämäsäännöt, ja olemme rikkomassa niitä. Työeläkemenojen kasvun hidastamisella olisi myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon. Maksujen alentaminen mahdollistaisi lisäksi muun verotuksen kiristämisen ilman, että kokonaisveroaste nousisi. Jos kulutusverojen korotuksen verotulovaikutuksia halutaan tehostaa, työeläkeindeksin jäädytys toimisi hyvin myös tässä tarkoituksessa.

Professorin pysäyttävä kuva eläkkeistä: Miksi nuorempien pitää maksaa tämä kokonaan?

Ville Mäkilä 08.04.2024 | 13:52

Yhteiskuntatieteiden professori Kimmo Grönlund on jakanut viestipalvelu X:ssä kuvan, jossa näkyvät eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä vuosien 1996-2023 aikana. Kuva on nähtävissä artikkelin lopussa.

Esimerkiksi vuonna 2023 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,1 vuotta, vuonna 2020 60,4 vuotta ja vuonna 2016 60,7 vuotta.

Vertailun alhaisimmat eläkkeellesiirtymisiät olivat 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Esimerkiksi vuonna 1996 keskiarvoinen eläkkeellesiirtymisikä oli 57,2 vuotta ja vuonna 2000 57,5 vuotta. Vuonna 2010 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 59,6 vuoden iässä.

Luvut perustuvat Eläketurvakeskuksen julkaisemiin tilastoihin.

Grönlund pitää lukuja pysähdyttävinä.

– Boomerit ja heitä vanhemmat siirtyivät eläkkeelle parhaassa työiässä ja elävät pitkään. Moni on eläkkeellä 30 vuotta. Miksi nuorempien sukupolvien pitää maksaa tämä kestävyysvaje kokonaan?, Grönlund kysyy viestipalvelu X:ssä.

Työeläkkeelle siirtyneiden keskimääräisen iän historia pysähdyttää. Boomerit ja heitä vanhemmat siirtyivät eläkkeelle parhaassa työiässä ja elävät pitkään. Moni on eläkkeellä 30 vuotta. Miksi nuorempien sukupolvien pitää maksaa tämä kestävyysvaje kokonaan? pic.twitter.com/hHPtrAuyLc

— Kimmo Grönlund (@KimGron) April 8, 2024

Finanssiala: Tavoite miljardin euron eläkesopeutuksesta pitää saavuttaa

Matti Lepistö 05.04.2024 | 07:00

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen on syytä tehdä kehysriihessä merkittäviä ja vaikuttavia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat suoraan valtion budjettitalouteen.

– Kansakuntamme elää jo tällä hetkellä reilusti yli varojensa, Ahosniemi toteaa Finanssialan tiedotteessa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on ehdottanut eläkeiän nostoa kahdella vuodella julkisen talouden tilan parantamiseksi.

Ahosniemi muistuttaa, että neuvottelut eläkeuudistuksesta ovat jo käynnissä.

– Pidämme arvokkaana viime päivinä virinnyttä eläkekeskustelua. Yksityisiä työeläkevakuutusyhtiötä edustavana järjestönä muistutamme, että eläkejärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Eläkejärjestelmän kehittäminen ja trimmaaminen ajan vaatimuksia vastaavaksi ja rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi on erittäin tarpeellista. Eläkeuudistuksesta on jo hallitusohjelmassa sovittu ja säästötavoite asetettu. Näistä neuvottelut ovat käynnissä. Nyt olisi syytä laittaa jäitä hattuun ja välttää hätiköityjä päätöksiä eläkejärjestelmään, Ahosniemi painottaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on aiemmin väläyttänyt jopa leikkauksia eläkkeisiin.

Ahosniemen mukaan kyse olisi tulevaisuuteen kohdistuvista muutoksista, koska karttuneet eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa.

– Käytännössä keskustelussa on ollut indeksien jäädyttäminen. Ei ole täysin selvää, mistä eläkkeistä puhutaan, mutta oletettavasti indeksien jäädyttämisellä tarkoitetaan myös työeläkkeitä.

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkeuudistuksesta ovat käynnistyneet lokakuussa ja niiden takarajana on ensi vuoden tammikuun loppu.

Hallitus on täsmentänyt, että muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa.

– Eläkeuudistukselle on siis jo asetettu säästötavoite, joka täytyy ehdottomasti saavuttaa, Ahosniemi sanoo.

– Hallitusohjelmassa on mainittu myös muita keskeisiä periaatteita. Hallitusohjelman mukaan ”työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä.” Nämä periaatteet ovat tärkeitä, ja ne on syytä pitää aina mielessä – tehtiin eläkejärjestelmässä mitä tahansa muutoksia.

Tuore raportti arvioi nykyisen eläkemaksutason riittävän pitkälle tulevaisuuteen

Antti Korhonen 22.02.2024 | 09:24

Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemenoissa ei enää ole odotettavissa suurta kasvua. Nykyinen eläkemaksutaso näyttäisi riittävän pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Eläketurvakeskus (ETK) torstaina julkaistussa raportissaan.

– Valtion eläkemeno pysyy vielä joitain vuosia korkeana, mutta kääntyy 2030-luvulla laskuun. Mutta moni asia riippuu eläkevarojen tuotosta ja syntyvyyden kehityksestä, kommentoi ylimatemaatikko Kaarlo Reipas arvioi tiedotteessa.

ETK arvioi ensimmäistä kertaa koko työeläkejärjestelmän eläkevarojen sekä keskimääräisen maksutason kehitystä. Raportti täydentää aikaisemmin julkaistuja pitkän aikavälin ennusteita. Kyseessä ei siis ole ennusteiden päivitys, vaan laajennus.

– Vaikka maailma on viime vuosina muuttunut paljon ja arvaamattomastikin, kääntyy työeläkejärjestelmän kurssi rauhallisesti. Järjestelmän suunnanmuutokset ovat verrattain hyvin arvioitavissa, ainakin lähivuosikymmeniksi, Reipas kertoo.

ETK:n raportti tarkastelee eläkejärjestelmän rahoitusta aina vuoteen 2090 asti, ja käsittelee erityisesti julkisen sektorin eläketurvaa. Kokonaisuutena näkymät ovat melko hyvät.

Työeläkejärjestelmällä oli toissa vuonna eläkevaroja yli 240 miljardia euroa. Nämä varat on sijoitettu eläkelaitoksissa muun muassa osakkeisiin ja korkopapereihin. Varojen tuottoa käytetään eläkemenojen rahoittamiseen, mikä hillitsee järjestelmän keskimääräisen eläkemaksun nousua.

Eläkevarojen määrä on huomattava, noin 254 prosenttia koko Suomen talouden työtulosummasta. Työtulosummalla tarkoitetaan yhden vuoden aikana maksettuja työntekijöiden palkkoja ja yrittäjien työtuloja, joista kertyy työeläkettä ja joista maksetaan työeläkemaksua.

ETK:n laskelman mukaan eläkevarat kasvavat lähivuosikymmeninä maltillisesti. Kasvu alkaa kuitenkin kiihtyä 2040-luvulla, jonka jälkeen varat kasvavat nopeammin kuin työtulot. Työeläkevarojen suhde työtulosummaan kasvaa noin 364 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Samana vuonna eläkevarojen määrä nousee noin 650 miljardiin euroon inflaatiokorjattuna.

– Työeläkejärjestelmän rahoitussäännöt kerryttävät eläkevaroja vuosisadan alkupuolella. Näin varaudutaan vuosisadan jälkipuoliskolla nähtävissä olevaan eläkemenojen nousuun, Reipas toteaa tiedotteessa.

Vuotuiseen työeläkemenoon suhteutettuna eläkevaroja oli vuoden 2021 lopussa noin 850 prosenttia. ETK:n laskelman mukaan varojen suhde eläkemenoon kasvaa vielä noin kolmenkymmenen vuoden ajan ja vakiintuu lopulta noin 1000 prosenttiin. Tuhat prosenttia vastaa noin 10 vuoden eläkemenoa.

Laskelmissa oletetaan eläkevaroille 2,5 prosentin reaalituotto vuoteen 2031 asti ja 3,5 prosentin reaalituotto vuodesta 2032 alkaen.

ETK:n arvion mukaan järjestelmän keskimääräinen eläkemaksu nousee nykyisestä noin 25 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Sen sijaan valtion talousarviosta tuleva rahoitus pienenee samalla aikavälillä työtulosummaan suhteutettuna.

Työeläkejärjestelmän keskimääräinen maksutaso mukailee yksityisen sektorin TyEL-maksun kehitystä, joskin kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän tasausmaksun vuoksi työeläkejärjestelmän keskimääräinen maksutaso ylittää TyEL-maksun vuosisadan alkupuolella.

Eläketurvakeskuksessa tehdään säännöllisesti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Uusin raportti laajentaa ETK:n rahoituslaskelmia kattamaan koko työeläkejärjestelmän.

Raportin oletukset ovat samat kuin vuonna 2022 julkaistussa pitkän aikavälin laskelmassa. Koska kyseessä on vuoden 2022 laskelman sisällöllinen laajennus, elokuun 2022 jälkeistä talous- ja muuta kehitystä ei ole huomioitu.

Talous huolettaa kuuden prosentin sijoitustuoton Varmaa – ”onko isompi ongelma käsissä?”

Antti Korhonen 16.02.2024 | 10:17

Työeläkeyhtiö Varma ylsi viime vuonna 6,0 prosentin sijoitustuottoon.

Varman sijoitukset tuottivat nousujohteisesti koko vuoden talouden haasteista huolimatta. Loppuvuonna nähty osakemarkkinoiden vahva kurssinousu perustui odotuksiin inflaation tasaantumisesta ja paluusta maltillisempaan korkotasoon. Varman vakavaraisuus säilyi vahvana koko vuoden.

– Kuuden prosentin tuotto on eläkesijoittajan tavoitteisiin nähden hyvä. Varman sijoitusten kannalta vuosi oli hyvä, mutta tuotot tulivat erityisesti Suomen ulkopuolelta. Suomessa taloustilanne ja osakemarkkinoiden kehitys olivat vaisuja. Kohonnut korkotaso jarrutti selvästi taloutta, kommentoi toimitusjohtaja Risto Murto tulosta perjantaina.

Varman sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet, joiden tuotto ylsi 10,3 prosenttiin. Kaikkien osakesijoitusten tuotto oli 8,6 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 5,6 prosenttia. Kiinteistösijoitukset olivat -4,3 prosentin tuotollaan ainoa negatiiviseksi jäänyt omaisuuslaji.

– Kun korkojen nousu hellitti loppusyksystä, osakkeiden tuotot kääntyivät voimakkaaseen kasvuun. Loppuvuonna lisäsimmekin osakepainoa sijoitussalkussa. Epävakaassa ympäristössä oli matkan varrella muutamia töyssyjä, mutta kokonaisuutena vuosi oli sijoitustuottojen kannalta nousujohteinen. Sijoitusmarkkinan näkökulmasta tunnelma on positiivisempi kuin reaalitaloudessa, sijoituksista vastaava johtaja Markus Aho sanoo.

Kiinteistömarkkinoiden ongelmien arvioidaan jatkuvan. Kiinteistösijoituksilla on noin kymmenen prosentin paino Varman sijoitussalkussa, joten vaikutus yhtiön koko sijoitustuottoihin on kokonaisuudessaan pieni.

Varman sijoitusten arvo oli viime vuoden lopussa 59,1 miljardia euroa. Sijoitusten arvo nousi vuodessa 2,9 miljardilla eurolla.

Varman sijoitusten kumulatiivinen tuotto vuodesta 2009 on ollut 37 miljardia euroa.

Varman sijoitusten keskimääräinen reaalituotto viimeisen viiden vuoden aikana on ollut 3,1 prosenttia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana 3,4 prosenttia.

Toimitusjohtaja Murto kantaa huolta Suomen talouden ja osakemarkkinoiden viime vuosien vertailumarkkinoita heikompaan tuottoon. Rakennusklusterin vaikeudet ovat muun muassa syvenemässä ja työttömyys jonkin verran nousussa. Murron mukaan Ruotsi on reaalisessa kilpailukyvyssä päässyt karkuun Suomesta. Ruotsin pörssimarkkina on noin neljä kertaa isompi kuin Suomen.

– Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan joutuu kysymään, että onko meillä isompi ongelma käsissä. Voi tehdä sellaisen harjoituksen, että jos meillä olisi yrityskanta, joka olisi markkina-arvoltaan tuplasti nykyiseen verrattuna, niin kuinka paljon leveämmät hartiat meillä olisi rahoittaa hyvinvointivaltiota. Talouselämän kyky kannattaa hyvinvointivaltiota on rajoittunut ja näyttää siltä, että otamme erityisesti osumaa tässä, Murto pohtii.

Positiivisia odotuksia kotimaan talouteen tuovat vihreän siirtymän investoinnit, mutta kohonnut korkotaso ja eri maiden välinen valtiontukikilpailu ovat jarruttaneet hankkeiden etenemistä.

– Nyt pitää toivoa, että korkotason todellinen lasku elvyttää myös hankkeet, Murto sanoo.

Varman asiakasyritysten TyEL-palkkasumma kasvoi vuoden 2023 aikana 5,2 prosenttia huolimatta kotimaan talouden tilasta. Palkkasumman kasvu hidastui hieman loppuvuotta kohti. TyEL-palkkasumman positiivinen kehitys vahvistaa eläkejärjestelmää, sillä palkkasumma toimii eläkemaksujen pohjana.

Osittainen vanhuuseläke säilytti suosionsa viime vuonna, vaikka hakemusten määrä laski 37 prosenttia edellisestä vuodesta. Varmaan saapuneiden hakemusten määrä (4778 kappaletta) oli historian toiseksi suurin. Kasvua verrattuna vuosiin 2020 ja 2021 on yli 80 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi 3,9 prosenttia. Kokonaan uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan 5,5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Myös yli 60-vuotiaiden ryhmässä hakemusmäärä kasvoi. Tässä ikäryhmässä hakemusmäärän kasvu painottui miehiin. Mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin uuden työkyvyttömyyseläkkeen syy kaikissa alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä.

Ilmarinen 5,8 prosentin sijoitustuottoon, poikkeuksellinen alaskirjaus

Antti Korhonen 15.02.2024 | 15:12

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusten kokonaistuotto oli viime vuonna 5,8 prosenttia eli 3,3 miljardia euroa. Ilmarisen sijoitusten arvo nousi vuoden lopussa 58,9 miljardiin euroon.

Tulos on hyvä, sillä heikkona sijoitusvuonna 2022 Ilmarinen teki sijoitustappioita 6,6 miljardia euroa.

Tuottoa kasvattivat erityisesti osakesijoitukset 10,1 prosentin tuotolla sekä korko- ja luottoriskisijoitukset 8,4 prosentin tuotolla.

Kiinteistösijoitusten tuotto jäi 13,5 prosenttia negatiiviseksi. Korkojen nousun aikaansaama tuottovaateiden nousu ja koronan aiheuttamat rakenteelliset muutokset toimitilakiinteistöjen käyttöasteissa aiheuttivat kiinteistösijoitusten käypiin arvoihin noin -1,1 miljardin euron alaskirjaukset.

– Listatut osakkeet ja korko- ja luottoriskisijoitukset tuottivat vuonna 2023 erittäin hyvin ja positiivinen vire kiihtyi vuoden lähestyessä loppuaan. Suomalaisille osakkeille vuosi oli vaikea ja erityisesti kiinteistösalkun heikko tuotto laski muuten erinomaista sijoitustuottoa, Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula kertoo.

Mursula luonnehtii kiinteistösijoitusten alaskirjausta poikkeukselliseksi. Tätä selittää hänen mukaansa vuoden 2022 aikana tapahtunut korkojen nousu, joka siirtyi arviokirjoihin ja tuottovaatimuksiin viime vuoden aikana.

Ilmarisen vakuutusmaksutulo nousi neljä prosenttia 6,8 miljardiin euroon. Eläkkeitä yhtiö maksoi viime vuonna 7,2 miljardia euroa yhteensä 455000 eläkeläiselle.

– Vuosi 2023 oli Ilmariselle hyvä. Vastuullinen eläketurvan hoitaminen tarkoittaa meille sitä, että haluamme jatkuvasti parantaa toimintaamme ja tehokkuuttamme. Nousimme jo vuonna 2022 hoitokulusuhteella mitattuna alan tehokkaimmaksi yhtiöksi. Viime vuonna operatiiviseen toimintaan käytetyt hoitokulut laskivat edelleen inflaatiosta huolimatta 5,3 prosentilla maksutulon kasvaessa 4,0 prosenttia. Tehostamisesta hyötyvät ennen kaikkea asiakkaamme, mutta se on tärkeää myös koko eläkejärjestelmän tehokkuuden kannalta, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen kertoo.

Ilmarinen on onnistunut viime vuosina parantamaan kustannustehokkuuttaan.

– Vuoden 2018 alussa toteutetusta Etera-fuusiosta lähtien Ilmarisen kustannustehokkuus on parantunut merkittävästi, kun hoitokulut ovat laskeneet 49 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia maksutulon kasvaessa samaan aikaan 1,7 miljardia euroa eli 34 prosenttia. Prosessien automatisointia, digitaalisia palveluja ja toiminnan jatkuvaa parantamista tulisi hyödyntää laajemminkin julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi, Pölönen jatkaa.

Suurin osa eli 84,5 prosenttia eläkemenosta muodostui vanhuuseläkkeistä. Keskimääräinen vanhuuseläke oli 1 577 euroa kuukaudessa. Ilmarisen asiakkaat jäivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana.

Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 497 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 32 prosenttia sai eläkkeen tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella ja 30 prosenttia mielenterveysperusteilla. Merkittävin yksittäinen diagnoosi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on jo useamman vuoden ajan ollut masennus.

Eläkevarojen sijoittamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Tavoitteena on sijoitusten mahdollisimman korkea tuotto pitkällä aikavälillä. Ilmarisen sijoitusten pitkän aikavälin tuotto vuodesta 1997 alkaen on 5,7 prosenttia, mikä vastaa 3,8 prosentin reaalituottoa.

Ilmarisen tavoite on hiilineutraali sijoitussalkku vuonna 2035.

Osakemarkkinat siivittivät Kevan sijoituksille 6,8 prosentin kokonaistuoton

Antti Korhonen 15.02.2024 | 09:33

Kunta-alan ja hyvinvointialueiden eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavan Kevan sijoitusten markkina-arvoinen kokonaistuotto oli viime vuonna 6,8 prosenttia eli 4,2 miljardia euroa.

Kevan sijoitusomaisuudesta parhaan tuloksen tekivät noteeratut osakkeet, jotka tuottivat 10,1 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 9,0 prosenttia, hedgerahastot 6,6 prosenttia ja pääomasijoitukset 2,8 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotto oli -6,1 prosenttia.

Kevan sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 65,7 miljardia euroa. Siitä riskinmukaisessa jakaumassa noteerattujen osakkeiden osuus oli noin 34 prosenttia ja korkosijoitusten noin 27 prosenttia.

– Vaikka maailmantalouden kehitys oli vaihtelevaa vuonna 2023, kasvu oli odotuksiin nähden kuitenkin kohtuullista. Inflaatio hidastui vuoden aikana selvästi. Pahimpien taantumahuolien väistymisen ja rahapolitiikan keventymisodotusten myötä osake- ja korkosijoitukset tuottivat varsin hyvin, toimitusjohtaja Jaakko Kiander kommentoi tulosta.

Sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan hyvän sijoitustuloksen taustalla on pitkälti viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tapahtunut kehitys.

– Vuoden lopulla markkinoilla virisi optimismia inflaation taittumisesta odotettua vähäisemmin talousvaikutuksin ja toiveikkuutta keskuspankkien koronlaskuista. Niinpä noteeratuissa sijoituksissa koettiin aikamoinen “joulupukkiralli”. Toisaalta kiinteistösijoituksissa tehtiin viime vuonna kautta linjan arvonalennuksia, Huotari toteaa.

Kevan hallitus päätti sijoitusten riskitason nostosta viime vuoden kesäkuussa. Vuodenvaihteeseen mennessä osakepaino nousi 59 prosenttiin. Keva voi jatkossa nostaa osapainoa yli 60 prosenttiin.

Kevan pitkän aikavälin sijoitustuotto on ollut hyvällä tasolla. Sijoitusten kumulatiivinen pääomapainotettu reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988 vuoden 2023 loppuun oli vuotta kohti 3,7 prosenttia. Vastaavan ajanjakson reaalinen keskituotto pääomapainottamattomana oli 4,8 prosenttia. Suomen eläkesektori käyttää pitkän aikavälin tuotoissa yleensä pääomapainottamatonta tuottoa.

Keva keräsi viime vuonna kokonaismaksutuloa 6,1 miljardia euroa. Kunta-alan ja hyvinvointialueiden eläkkeitä Keva maksoi 6,75 miljardia euroa. Maksutulon ja eläkemenon erotus katettiin sijoitustuotoilla.

Keva maksoi vuonna 2023 valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeitä yhteensä 5,7 miljardia euroa. Valtio, kirkko, Kela ja Suomen Pankki rahoittavat itse omat eläkkeensä ja Kevan sijoitusvarallisuus turvaa ainoastaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden eläkkeitä.

Kevaan saapui eläkehakemuksia yhteensä 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Vanhuuseläkehakemusten määrä laski 16 prosenttia ennätysvuodesta 2022 ja se palasi vuoden 2021 tasolle. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakemusmäärä oli noin 7300. Se oli kolmanneksen pienempi kuin huippuvuonna 2022, mutta noin 3000 isompi kuin sitä edeltävinä vuosina.

Verkkouutiset

Eläke