Lasse Lehtonen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Lasse Lehtonen: Sote-uudistus tehtiin suunnitelmatalouden ideologialla

Professorin mukaan kansanviholliseksi ei sentään syytetä, mutta haukut on käytävä kuuntelemassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Terveystieteen professori, oikeustieteen ja lääketieteen tohtori Lasse Lehtonen ottaa nettisivuillaan kantaa sote-uudistukseen ja vuodenvaihteessa aloittaneisiin hyvinvointialueisiin. Lehtonen pyrkii eduskuntaan Uudenmaan kokoomuksen ehdokkaana.

Lasse Lehtosen mukaan hän ei ollut tyytyväinen Juha Sipilän hallituksen kaatuneeseen sotemalliin, mutta ”Sanna Marinin hallitus ideologisoi soten ja ongelmat kentällä ovat vain pahentuneet”.

– Kaikki järjestelmät pantiin sekaisin. Suurin uudistuksen ilonaihe on ollut, että palkat on sentään saatu maksetuksi, Lasse Lehtonen kuvailee ironisesti.

Hänestä Sipilän hallitus oli ylioptimistinen markkinoiden toimivuuteen, mutta Marinin hallitus rakensi sotensa suunnitelmatalouden ideologiasta.

– Mennään erittäin vahvaan keskusohjaukseen. Alueille asetetaan tuotantotavoitteet ja valtio antaa rahat. Ei nyt sentään syytetä kansanviholliseksi hyvinvointialueen johtajaa, jos tavoitteita ei saavuteta. Mutta ministeriön virkamiesten ja ehkä ministerinkin haukut on käytävä kuuntelemassa.

Väestön ikääntyessä terveyspalvelujen kysyntä kasvaa, ja järjestelmäremontilla on haluttu hillitä kustannusten vääjäämätöntä kasvua. Lehtosen mukaan tässä Sanna Marinin hallitus on epäonnistunut.

– Tyypillinen suunnitelmatalouden moka. Sotesta puuttuvat kaikki kannusteet tehokkuuteen ja tuottavuuteen, joilla hoitojonot saataisiin lyhenemään, Lehtonen sanoo.

– Tässä mallissa hyvinvointialueille on parasta, että eivät tee mitään. Rahat tulevat väestömäärän ja sairastavuuden perusteella. Kaikki palvelutuotanto on vain kulu. Mitä vähemmän tuotat sitä enemmän jää rahaa ja budjetti pysyy tasapainossa, hän arvostelee.

– Ihmisten on päästävä hoidon piiriin heti kun hänellä on tarve. Ei ole oikein, että terveyskeskuksesta saa viikon odottaa vastasoittoa, jossa sitten kerrotaan, että aika vastaanotolle voisi löytyä kolmen neljän viikon päästä. Ei ihmisiä voi pitää ideologisista syistä jonossa. Heille on annettava mahdollisuus hakea palveluja sieltä mistä niitä saa. Muuten terveysongelmat vain pahenevat.

Kela-korvaukset ovat Lasse Lehtosen mielestä ”oiva väline” tavanomaisten lääkärikäyntien ja hammashoidon tarpeisiin. Kun apua tarvitseva pääsee nopeasti haluamansa lääkärin vastaanotolle, paine hyvinvointialueita kohtaan vaimenee ja ne voivat keskittyä vaativampaa hoitoa edellyttäviin asiakkaisiin.

– Samalla ratkeaa oma lääkäri -kysymys. Ei tarvita komiteaa asiaa miettimään. Kyllä ihmiset osaavat valita itselleen sopivan lääkärinsä.

– Julkinen sektori ei ole yksityisen sektorin vihollinen tai vain taakka ja kustannus. Se huolehtii koulutuksesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta. Se on yhteiskunnan tukiranka, joka mahdollistaa monet muut toiminnot. Yliopiston opettajat, peruskoulun opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat, poliisit ja muut julkisen sektorin työntekijät pitävän yhteiskunnan pystyssä, ovat luotettavia, tekevät ahkerasti töitä ja edistävät yhteistä hyvää.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)