Viron puolustusvoimien komentaja, kenraali Martin Herem sanoo Viron yleisradion ERR:n haastattelussa, että länsimaat pitävät Venäjän Natolle aiheuttamaa uhkaa nyt aiempaa todennäköisempänä, kun Venäjä ei ole hellittänyt Ukrainassa.
Kesällä virkansa jättävä Herem ei kuitenkaan näe, että Venäjä yrittäisi testata lännen voimaa ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Jos sellaista voisi mistään syystä olettaa tapahtuvan, en olisi lähdössä.
Sotapuheen yleistymisestä ja spekuloinnista Venäjän mahdollisella hyökkäyksellä Baltian alueelle Herem toteaa, on katsottava tilannetta Ukrainassa.
– Viimeisen vuoden aikana, sanotaan toukokuusta joulukuuhun, Venäjä on onnistunut kasvattamaan joukkojensa määrää Ukrainassa. Se on laittanut sotateollisuusvaihteen päälle. Jos viime vuonna sanottiin Venäjän tuottavan noin miljoona ammusta vuodessa, arvioin, että määrä on nyt moninkertaistunut, Herem sanoo ja lisää, että tämä kaikki saa hänet puhumaan uhasta avoimesti, vaikka paniikkiin ei olekaan syytä.
Hänen mukaansa uhan toteutuminen edellyttäisi kuitenkin neljää asiaa. Ensinnäkin Venäjän pitäisi vetää suurin osa joukoistaan, 300000 kaikkiaan 400000:sta pois Ukrainasta. Toiseksi Venäjä tarvitsisi aikaa koota joukkonsa uudelleen ja voimistua, venäläiseltä sotakoneistolta se veisi Heremin arvion mukaan noin vuoden, riippuen asetetusta tavoitteesta.
Kolmanneksi, tuon vuodenkin jälkeen jotain mullistavaa pitäisi maailmassa tapahtua, esimerkiksi pandemia, talousromahdus tai sota Taiwanissa.
– Tämä olisi se hetki, jolloin meidän pitäisi olla erittäin valppaina, Herem näkee.
Neljänteen asiaan voimme itse vaikuttaa, Herem sanoo, ja se on valmiutemme.
– Mitä paremmin olemme varautuneet, sitä pienempi on todennäköisyys, että he lähtevät yrittämään. Mutta jos emme valmistaudu, emmekä puhu asiasta – tai oikeastaan toisessa järjestyksessä – [hyökkäys] voi olla tulossa.
– Tästä nuo kolmen, viiden vuoden varoitukset juontavat. Venäjä ei ole vetäytymässä Ukrainasta tänä vuonna, lisää vuosi tai pari, niin pääset tuohon lukuun, Herem summaa.
Herem arvioi ERR:lle myös, mikä on muuttunut viime vuonna verrattuna sodan ensimmäiseen vuoteen, jolloin Venäjän mahdollinen isku Naton alueelle ei vielä noussut puheenaiheeksi.
– Venäjän asemasta katsottuna kaikki on muuttunut huonompaan suuntaan, paitsi aika, joka siltä menisi voimien keräämiseen. Tavoitteitaan Ukrainassa se ei ole saavuttanut. Venäjällä tosin ei ole vaikeaa maalailla lähes mitä tahansa voitoksi.
– Mikä meidän kannaltamme on huonontunut on se, miten he ovat saaneet sotakoneistonsa vauhtiin, eikä pelkästään teollisuuden osalta, vaan ihmisten, jotka lähtevät Ukrainaan joko ansaitakseen rahaa tai tappaakseen vihollisina pitämiään ukrainalaisia, sanoo Herem, joka pitää venäläisten innokkuutta lähteä sotimaan jopa joiltain osin yllättävänä.
Heremin mukaan Viro ja sen liittolaiset ovat kehittyneet puolustuksessaan ja ovat vahvempia sotilaallisesti kuin vielä kaksi vuotta sitten Venäjän hyökkäyksen alla.
– Silti ollaan kaukana tyydyttävästä tasosta. Kuten sanoin, Venäjä ei ole lähtenyt Ukrainasta, eikä sillä ole ollut aikaa koota voimiaan, mikä tarkoittaa, että meillä on yhä aikaa.
Siksi hän ei myöskään kaihtaisi uhkakuvista keskustelemista, vaikka se ei olekaan omiaan esimerkiksi rauhoittelemaan yrityselämää.
– Jos emme puhu, emme pysty myöskään perustelemaan, miksi teemme tarpeellisia toimia. Näistä asioista on tarpeen keskustella.
