Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ei kannata hallituksen aietta rahoittaa vanhuspalvelulain mukaista henkilöstömitoitusta yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten leikkauksilla.
− Hallitus on asettanut sote-uudistukselle hyvät tavoitteet, joiden saavuttamista yksityinen terveydenhuolto tukee. Siksi ihmettelemme esitystä Kela-korvausten leikkaamisesta, sillä se on sote-uudistuksen kaikkien tavoitteiden vastainen toimi. Jos leikkaukset toteutuvat esitetyn kaltaisina, terveyspalveluiden saatavuus heikkenee, eriarvoisuus lisääntyy, hoitojonot ja -velka sekä julkisen terveydenhuollon kustannukset kasvavat, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.
Kela-korvausten avulla on voitu parantaa hoitoonpääsyä kokonaisuutena. Kun osa on käyttänyt yksityisiä palveluita, ovat myös pelkästään julkisen sektorin palveluihin tukeutuvat päässeet nopeammin hoitoon.
− Kela-korvaukset ovat auttaneet hillitsemään hoitojonoja erityisesti tietyillä erikoisaloilla, kuten suun terveydenhuollossa sekä silmä-, lasten- ja naistentautien aloilla. Niissä julkisella sektorilla on resurssipulaa ja hoidon saatavuus sen takia heikolla tasolla, Partanen kertoo.
Hänen mukaansa jos Kela-korvauksia leikataan esitetyllä tavalla, hakeutuu osa yksityisiä palveluita käyttävistä julkisen sektorin asiakkaiksi. Tästä seuraa, että jo nyt ylipitkät hoitojonot ja hoitovelka kasvavat entisestään.
− Kela-korvausten muutoksista aiheutuvat asiakassiirtymät julkiselle sektorille voivat olla huomattavasti suurempia kuin hallitus on olettanut. Tällöin hyvinvointialueiden terveysmenotkin kasvavat merkittävästi enemmän kuin arvioidulla kymmenellä miljoonalla eurolla, Partanen toteaa.
LPY esittää, että suunniteltuja Kela-korvausten leikkauksia ei toteuteta ja hallitus peruu vuoden 2020 kehysriihessä tehdyn päätöksen näiden korvausten leikkaamisesta. Korvausten roolia ja tarvetta voidaan arvioida vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueiden toiminnasta on saatu riittävästi kokemuksia.
Partasen mukaan Kela-korvauksista olisi näppärästi muokattavissa työkaluja hoidon saatavuuden parantamiseen, hoitojonojen lyhentämiseen ja hoitovelan pienentämiseen esimerkiksi kehittämällä valtakunnallinen palveluseteli määräaikaisesti tietyille erikoisaloille, kuten suun terveydenhuollon palveluihin.
