Yksityisen pysäköinninvalvonnan yhden suurimmista yrityksistä Parkkipaten työkulttuuri ja -toimintatavat ovat herättäneet kritiikkiä.
Useat entiset työntekijät ovat kertoneet Parkkipaten suosimasta “kyttäyskulttuurista” Iltalehdelle.
Kertomusten perusteella yritys näyttäisi kehottavan työntekijöitä toiminaan tavalla, jossa valvontamaksujen määrä voidaan maksimoida. Tämä näkyy niin työntekijöille asetetuissa tavoitteissa kuin heidän palkkauksessaan ja yleisissä esimiesten kertomissa toimintaohjeissa.
Yrityksessä palkkaus perustuu peruspalkkaan ja provisioon jokaisesta kirjoitetusta sakosta. Provisio vaihtelee kokemuksen mukaan ja aloittavalla työntekijällä se on yhden euron per valvontamaksu.
– Parkkipate sanoo, että parkkipaikoilla ei kytätä, mutta se on nimenomaan se juttu. Kukaan ei seiso siellä itse parkkipaikalla, mutta ne ei sano sitä, että siellä parkkipaikalla käydään viiden minuutin välein ja se kyttääminen on ihan todellista. Siellä ajetaan edestakaisin ja niitä kiekkopaikkoja rundataan, eräs entinen työntekijä kuvailee Iltalehdelle.
Työntekijän mukaan toimintaan kannustetaan esimiehen toimesta ja kierroksia tehdään jopa 10 minuutin välein. Työntekijöitä kannustetaan kommentin mukaan kulkemaan tietyillä, erityisesti kiekkopaikoilla, tiettyyn aikaan, koska “sieltä tulee paljon lappuja”.
Myös toisen työntekijän mukaan yrityksen toimintatapana on “pommittaa” tiettyjä kohteita.
– Tällaisia ovat muun muassa päiväkodit silloin kun lapsia tuodaan tai viedään. Niissä kohteissa käydään silloin kun vanhemmat ovat viemässä tai tuomassa lapsiaan. Olen joskus tehnyt itse sitä, että jos on vähän huonompi päivä ollut, niin käyn päiväkodin parkkipaikalla.
Kolmas työntekijä myös kertoi vastaavien tilanteiden ja paikkojen tarkastamisen olevan yleistä, mutta itse kieltäytyneensä toimimasta näin. Työntekijä vaihtoi myöhemmin kunnalle töihin pysäköinninvalvojaksi ja kertoo toiminnan olevan hyvin erilaista.
Toimitusjohtaja kiistää jyrkästi
Parkkipaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kiistää väitteet jyrkästi Iltalehden haastattelussa.
– Haastateltavien kokemuksissa on kyse yksittäisistä, valitettavista tapauksista. Työeläkeyhtiö Elon viime vuonna toteuttaman kyselyn mukaan työtyytyväisyyttä kuvaava kokonaisluku yrityksessämme on 3.75 asteikolla 1–5. Tämä on parempi kuin kuljetus- ja varastointialalla keskimäärin, jossa luku on 3.64, hän kertoo yhtiön työkulttuurista.
– Elon kyselyn mukaan yli 60 prosenttia työntekijöistämme kokee, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia ja yhtä moni sanoo, että työyhteisössämme ihmiset tulevat kuulluksi. Meillä on työntekijöille monia mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin, mutta tällaista palautetta ei ole tullut esiin esimerkiksi viikkopalavereissa.
Metsäranta kertoo yhtiön ohjeissa sanottavan, että valvontamaksuja saa maksaa vain aiheesta, eikä virheellisiä maksuja tietenkään tarvitse maksaa.
– Tiedossamme on, että osalla valvojista on suoriutumispaineita. Meillä on selvityksessä, mitä voisimme asialle tehdä tukeaksemme valvojia paremmin. Missään tilanteessa tai paikassa ei ohjeidemme mukaan ole sallittua käydä valvontakohteessa 5–10 minuutin välein. Jos joku valvoja toimii näin, puutumme siihen välittömästi. Esihenkilö kyllä tarvittaessa opastaa valvojia reittisuunnittelussa ja neuvoo, missä kohteissa valvontaa milloinkin kaivataan, hän sanoo Iltalehdelle.
Myös päiväkotien valvontakäynnit lasten tuonti- ja vientiaikojen perusteella hän kiistää.
– Meillä on toki päiväkotejakin valvonnassa, mutta niiden valvonnassa ei ole noussut mitään tällaista esille. Ohjeidemme mukaan valvojien tulee suorittaa valvontaa aina oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti: kaikkien autoilijoiden kaikilla alueilla tulee noudattaa pysäköintiehtoja, hän sanoo.
– Jos ajoneuvo seisoo pihalla ovien välittömässä läheisyydessä, ohjeidemme mukaan valvojan pitää odottaa kiinteistön alueella 5–10 minuuttia ennen valvontamaksun kirjoittamista siltä varalta, että kyseessä on kuorman purku- tai lastaustilanne. Odottaessaan valvoja tarkkailee, näkyykö merkkejä kuorman purusta ja lastauksesta.
Yksityisen pysäköinninvalvonta-alan käytännöt ovat puhuttaneet laajemminkin
Alalla ei ole tällä hetkellä ajantasaista lainsäädäntöä, vaan toimintamallit perustuvat vuonna 2010 tehtyyn korkeimman oikeuden päätökseen. Oikeat toimintatavat voivat siis olla tulkinnanvaraisia. Yksityinen yritys ei voi määrätä sakkoja kuten esimerkiksi kunnallinen toimija, vaan yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on käytössä valvontamaksut.
Tällä viikolla on uutisoitu, että alan toiminta keskittyy yhä harvempaan yritykseen. Yrityksillä näyttäisi olevan myös läheisiä kytköksiä perintäyhtiöihin. Perintätoimet ovat alalla keskeisiä valvontamaksujen saatavien keräämisessä.
Edit 20.5. klo 16:07: Lisätty Parkkipate Oy:n vastine IL:n uutiseen
