Entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) kertoo Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan toistuvasti saaneensa kuittailua siitä, kun hän on syyttänyt vihreää aatetta EU:n energiapolitiikan kaaostilasta. Yleensä kuittailu on liittynyt siihen, miten vihreiden kaltainen pieni puolue olisi niin vaikuttava, että olisi päässyt pilaamaan koko Euroopan talouden ja energiajärjestelmän.
– Vastaan toistuvasti saman: kyse ei ole pikkupuolueesta vaan aatteesta. Ja kyllä, tämä aate on läpäissyt useimmat puolueet, meilläkin vasemmistosta kokoomukseen. Ei tarvitse kuin kysyä, mihin poliittiseen suuntaan useimmat toimittajat Suomessa itsensä identifioivat, ja ymmärrämme paremmin tilanteen kuvan, Korhola kirjoittaa.
– Aivan kuten stalinismi oli 70-luvulla yhden puolueen vähemmistösiipeä paljon voimakkaampi aate, vihreä aate on hallinnut poliittista ajattelua viime vuosikymmenet, hän jatkaa.
Korhola itsekin kertoo aiemmin luulleensa, että mikäli haluaa ympäristön parasta, vaihtoehtoa vihreälle aatteelle ei ole.
– Olin erittäin väärässä.
Korholan mukaan kysymys on ilman muuta arvovalinnasta ja arvokeskustelusta.
– Voit toki kannattaa vihreitä arvoja. Mutta on hyvä, että tiedostat mitä silloin kannatat.
Korhola kertoo jo aiemmin todenneensa, että energian kohdalla on kaksi eri koulukuntaa. Toiselle energia on väline, jolla luodaan lisäarvoa ja hyvinvointia. Sen tulee täten olla halpaa. Toiselle se on päämäärä itsessään, ja se saa maksaa paljon.
– Vihreiden idea on tehdä energiasta kallista, jotta sitä säästettäisiin. Koko tuo ideologia on nurinkurinen, ja on vaikea kuvitella sellaista taloutta, jota tuollainen lähtökohta ei hyydyttäisi, Korhola viittaa aiempaan kirjoitukseensa aiheesta.
Korhola on huolissaan meneillään olevasta energiamurroksesta ja sen ainutlaatuisesta luonteesta.
– Ihmiskunnan historia ei nykyisen kaltaista asetelmaa tunne. Ihmiskunta on aina siirtynyt kohti tehokkaampaa ja luotettavampaa energiamuotoa. Tällä kertaa muutos on päinvastainen: fossiilisen energian korvaaminen pelkästään uusiutuvilla tarkoittaa siirtymistä energiaan, joka on vähemmän tehokasta ja vähemmän luotettavaa.
– Uusiutuvien käyttämisen hyöty realisoituu vasta sitten kun varastoinnin ongelma on ratkaistu kestävällä tavalla. Näin ollen meitä saattaa vaivata saavutetun edun harha. Kuvittelemme voivamme säilyttää kaiken tähänastisen hyvinvoinnin, mukaan lukien vaikkapa alhainen lapsikuolleisuus, vaikka luovumme siitä, mikä tuon hyvinvoinnin mahdollisti.
