Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman (kok.) mukaan aiemmat hallituksen päätökset vähentävät kuntien valtionosuuksia ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Ensi vuoden valtionosuudet ovat vuoden 1990 tasolla. Samalla kuitenkin kuntien tehtävien lukumäärä on kaksinkertaistunut.
– Jokaiseen lainsäädäntöhankkeeseen on saatava mukaan tuottavuusnäkökulma. Muihin uudistuksiin ei ole varaa kuin sellaisiin, jotka parantavat tuottavuutta, Mäki-Lohiluoma edellytti Kuntamarkkinoiden päätapahtumassa keskiviikkona.
Hänen mielestään velvoitteiden ja tehtävien purku on rakennettava aidosti tehostamalla niin, että konkreettiset vaikutukset koko julkisen talouden kannalta voidaan todentaa.
Jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta.
– Kunnallisverotuksen korotus iskee sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisemmin kuin valtionverotuksen kiristäminen, Mäki-Lohiluoma muistutti.
Uusi vapaakuntakokeilu?
Kuntien omaa paikallista kokemusta kannattaa käyttää hyödyksi tehtävien ja menojen keventämistalkoissa, Mäki-Lohiluoma totesi.
– Kunnat tuntevat käytännön tehtävät ja paikalliset olosuhteet. Kuntien aloitteellisuudelle ja omalle harkinnalle tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia. Kuntien kokemukset voidaan saada hyötykäyttöön esimerkiksi 1990-luvulla toteutetun vapaakuntakokeilun kaltaisen toimintamallin avulla.
– Kunnille pitää antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa palvelujen tuottamiseen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittämistä pitää myös edelleen vauhdittaa, Mäki-Lohiluoma korosti.
