Venäjän sotilasmenot tekivät uuden, kaikkien aikojen ennätyksen kuluvan vuoden alkupuoliskolla – 8,484 biljoonaa ruplaa eli ostovoimapariteetilla mitattuna lähes 300 miljardia euroa, kirjoittaa berliiniläisen Stiftung Wissenschaft und Politik -säätiön Venäjä-asiantuntija Janis Kluge viestipalvelu X:ssä.
Viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna asevoimiin ja -tuotantoon käytettiin 31 prosenttia enemmän valtion varoja ja vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 95 prosenttia enemmän, ilmenee Klugen tilastografiikasta.
Keskimäärin Kremlin sotakoneisto nieli 1,4 biljoonaa ruplaa kuukaudessa eli 46,9 miljardia ruplaa päivässä. Päivävauhti ylittää jo Venäjän köyhimpien alueiden vuosibudjetit – Kaukoidän Kalmykijan 28,8 miljardia, Pohjois-Kaukasian Karatšai-Tšerkessian 30,5 miljardia ja Keski-Aasian Altain tasavallan 42,7 miljardia ruplaa.
Sotilasmenojen osuus budjettimenoista teki myös uuden ennätyksen: 41,2 prosenttia tammi-maaliskuussa ja 39,8 prosenttia huhti-kesäkuussa. Viime vuonna osuus oli 35 prosenttia.
Budjetin tuloista Kreml käytti sotaan 50,1 prosenttia tammi-maaliskuussa ja 48,2 prosenttia huhti-kesäkuussa. Toisin sanoen Venäjän hallitus käytti joka toisen veronmaksajilta kerätyn ruplan asevoimiin ja -ostoihin.
Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) Venäjän sotilasmenoista liittovaltion budjetissa on salattu. Salattu budjettiosa on kasvanut sodan aikana lähes nelinkertaiseksi.
Kun otetaan huomioon budjetin ”kansallisen turvallisuuden” nimike, joka sisältää sisäministeriön, kansalliskaartin, tutkivan komitean ja erikoisvirastot, puolustukseen ja turvallisuuteen käytetään Venäjän hallituslähteen mukaan yli kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vaikka rauhanneuvottelut Ukrainan kanssa onnistuisivat, Kreml ei lähteen mukaan suunnittele vähentävänsä sotilasmenoja vuonna 2026, vaan mahdollisesti vasta vuonna 2027.
