Palvelualojen työnantajat Palta ry:n mukaan koronaepidemia on iskenyt ankarimmin palvelualoihin, mikä näkyy myös palveluiden viennissä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja etenkin maaliskuussa.
Keskiviikkona julkaistujen Tilastokeskuksen tietojen mukaan palveluita vietiin Suomesta maaliskuussa 9 prosenttia vähemmän verrattuna vuodentakaiseen.
– Jos katsotaan koko ensimmäisen neljänneksen lukuja, palveluvienti laski 18 prosenttia edellisestä kvartaalista, mutta vain prosentin vuodentakaisesta. Taustalla on Suomen palveluviennin ennätyksellinen 14 prosentin kasvu viime vuonna. Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi palveluiden vientiin alkuvuoden aikana, mutta vuoden 2019 ennätyskasvun ansiosta vienti ei ole laskenut vielä dramaattisesti vuodentakaiseen verrattuna, toteaa Paltan pääekonomisti Martti Pykäri tiedotteessa.
Suurinta koronakriisin aiheuttamaa laskua ei ole Pykärin mukaan palveluiden ulkomaankaupassa vielä nähty, vaan se on odotettavissa tämän neljänneksen aikana.
Myös sesonkiluontoisuus vaikuttaa vientilukuihin etenkin matkailu- ja kuljetuspalveluissa. Matkailupalveluiden vienti laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 14 prosenttia ja kuljetuspalveluiden vienti peräti 20 prosenttia vuodentakaisesta.
Pykäri korostaa, että palveluiden vienti kattaa kolmanneksen kaikesta Suomen viennistä, ja on tuonut valtaosan eli kaksi kolmasosaa viennin kasvusta 2000-luvulla.
Palveluviennin arvo oli yhteensä noin 7 miljardia euroa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Palveluviennissä nähtiin nyt ensimmäinen miinusmerkkinen vuosineljännes sitten vuoden 2014.
Digitaaliset palvelut
Pykärin mukaan eniten Suomesta viedään tietointensiivisiä palveluita, kuten ohjelmistopalveluita, suunnittelua, konsultointia, lisenssejä ja käyttömaksuja, jotka kattavat 67 prosenttia palveluiden ulkomaankaupasta.
Tietojenkäsittelypalveluiden, kuten ohjelmistojen ja ohjelmistopalveluiden vienti on ollut viennin kasvun veturina jo pitkään, ja ainoastaan niiden viennissä näkyy kasvua vuodentakaiseen (13 prosenttia).
Edellisen neljänneksen huipusta niiden vienti on silti tippunut lähes neljänneksen. Esimerkiksi mobiilipelien kysyntä tuskin on laskenut, mutta niiden menekki riippuu paljon yksittäisistä onnistumisista.
– Korkean osaamisen asiantuntijapalveluissakin näkyy laskua asiakkaiden kassatilanteen takia. Pidemmällä aikavälillä koronakriisistä toivuttaessa digitaalisen osaamisen ja digiratkaisujen kysyntä tulee varmasti kuitenkin nousemaan. Tässä Suomella on erinomainen paikka kasvattaa markkinaosuuksiaan maailmalla, Pykäri kommentoi.
Hänen mukaansa myös viime viikolla julkaistun Vesa Vihriälän selvitystyöryhmän raportin mukaan on selvää, että digitaalisten palveluiden ja niitä tukevan tekniikan kysyntä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa.
Myös Suomen tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaita jäljessä, mikä johtuu etenkin verrokkimaiden etumatkasta osaamiseen ja tietoon perustuvissa markkinapalveluissa. Paltan mukaan Suomessa onkin panostettava innovaatiotoimintaan etenkin tietointensiivisissä palveluissa.
– Viennin tulevaisuus on korkean osaamisen palveluissa, jotka tarvitsevat tuekseen investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Suomeen tulisi perustaa uusi toimenpideohjelma, jolla ohjattaisiin tki-rahoitusta etenkin elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja tuottavuuskehityksen parantamiseen palvelualoilla. Tämä olisi tärkeä keino, jolla voitaisiin tukea elpymistä koronakriisistä, Pykäri sanoo.
Palveluviennillä tarkoitetaan kauppaa, jossa suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Rahaa siirtyy yli rajojen, ja kaupan kohteena on palvelu. Palveluviennin kotimaisuusaste on korkea, sillä siinä myydään käytännössä vain osaamista: esimerkiksi ict-palveluja ja liike-elämän asiantuntijapalveluja.
