Julkisessa keskustelussa jää usein huomiotta se, miten paljon väestön ikääntyminen vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan pidemmällä aikavälillä. Riippumatta tulevan hallituksen kokoonpanosta, tulevat monet sen suurimmista haasteista olemaan väestökehityksen aiheuttamia. Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku, eli lapsiluvun odote, oli viime vuonna historiallisen matala 1,32, ja kaksi vuotta sitten virasto arvioi Suomen väkiluvun kääntyvän laskuun 2030-luvulla.
Kauppalehden haastattelemat asiantuntijat kuvailevat nyt väestön ikääntymisen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanheneva väestö näkyy niin eläkejärjestelmissä, kouluissa, yrityksissä kuin vaikkapa asuntokaupassakin, asiantuntijat muistuttavat.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen nostaa esimerkiksi juuri eläkejärjestelmien rahoituksen. Väestön ikääntyessä eläkeläisten osuus kasvaa, mutta työikäisiä on vähemmän. Vuonna 2021 Tilastokeskus ennusti työikäisen väestön määrän kutistuvan noin 310 000 henkilöllä vuoteen 2060 mennessä,
Väestön ikääntyminen ja syntyvien ikäluokkien pienentyminen näkyy myös kouluissa. Nordean Kostiainen arvioi, että ala-asteikäisten lasten keskimääräinen ikäluokka pienenee seuraavan seitsemän vuoden aikana jopa 20 prosentilla. Tulevaisuudessa tullaan siis todennäköisesti käymään laajempaa keskustelua koulutuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Miten suuria summia koulutukseen halutaan tulevaisuudessa käyttää, jos oppilaiden määrä laskee pysyvämmin, Kauppalehdessä pohditaan.
Työllisyysasteen nostaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat nyt monen asiantuntijan esillä pitämiä reseptejä heikkenevän huoltosuhteen parantamiseksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etla on arvioinut Suomen tarvitsevan nykytilanteessa 44 000 hengen vuosittaista nettomaahanmuuttoa. Poliitikot puhuvat taas toimista työllisyysasteen nostamiseksi.
– Vielä enemmän vaikeaa kuin työllisyysasteen nostaminen, on tehtyjen työtuntien määrän nostaminen, sanoo Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Lahtinen toteaa, että tehdyt työtunnit eivät ole viime vuosina nousseet samassa tahdissa kuin työllisyysaste. Tehdyt työtunnit ovat valtiontalouden kannalta ”iso asia”, hän sanoo.
