Verkkouutiset

Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit

Aikuisen on tärkeää painottaa, että koulukiusaaminen ei ole kiusatun vika.
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koulukiusaaminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka aiheesta on vuosikymmenien ajan puhuttu paljon, ongelmaa ei ole saatu kitkettyä. Tänäkin päivänä monet lapset joutuvat kohtaamaan kiusaamista koulussa päivittäin.

Ongelma ei kosketa vain kiusattua ja hänen lähipiiriään, vaan koko yhteiskuntaa. Tutkimusten mukaan koulukiusaamisella voi olla pitkäkestoiset vaikutukset uhrinsa elämään, ja näyttäytyä esimerkiksi kasvaneena riskinä sairastua mielenterveyden häiriöihin tai päihdeongelmiin. Pahimmillaan kiusaaminen voi tuhota uhrin mielenterveyden ja johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.

Räikeimmissä tapauksissa pitkään jatkunut koulukiusaaminen on johtanut jopa koulusurmiin.

Jotta ongelmat eivät kärjistyisi, tehokkainta koulukiusaamiseen olisi puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asian huomaaminen ei ole aikuisille aina helppoa, sillä kiusattu lapsi ei välttämättä halua tai uskalla kertoa asiasta kenellekään.

Mistä merkeistä huoltaja sitten voi päätellä, että hänen lastansa kiusataan koulussa?

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kiusaamisen vastaisen työn erityisasiantuntijan Virpi Pöyhösen mukaan tyypillisin merkki koulukiusaamisesta on se, että lapsen käytös kotona muuttuu.

– Jos joku piirre lapsen käytöksessä muuttuu tavalla tai toisella huonompaan suuntaan, se on tärkeä hälytysmerkki, Pöyhönen kertoo Verkkouutisille.

Esimerkki tällaisesta tilanteesta on se, että jos aiemmin avoin ja juttelevainen lapsi muuttuu vetäytyväksi tai aggressiiviseksi. Yksi merkki voi olla se, että lapsi ei enää halua lähteä kouluun.

– Nämä ovat sellaisia asioita, mihin on hyvä kiinnittää huomiota.

Muutokset lapsen käytöksessä voivat viitata siihen, että häntä kiusataan. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Miten huoltajan kannattaa ottaa asia puheeksi, jos hän tietää tai epäilee lapsensa joutuneen koulukiusaamisen kohteeksi?

Pöyhösen mukaan tärkein asia on se, että aikuinen aidosti pysähtyy tilanteeseen ja kuuntelee lasta herkällä korvalla.

– Kannattaa pyrkiä myös välittämään aidosti siitä, mitä lapsi kertoo siitä, mitä on tapahtunut.

Jos lapsi kertoo joutuneensa kiusatuksi, aikuisen on tärkeää painottaa, että kiusaaminen ei ole kiusatun vika.

– Se on tässä aivan keskeistä, ja meidän aikuisten on tärkeää muistaa se. Aikuisille koulukiusaamisesta kertominen on usein älyttömän vaikeaa eli kiusaamiseen liittyy tietynlainen häpeän tunne, mikä voi estää jopa omalle vanhemmalle kertomista.

Pöyhösen mukaan lapsella voi olla korkea kynnys kertoa kiusaamisesta silloinkin, vaikka luottamussuhde vanhemman kanssa olisi kunnossa.

Tieto siitä, että omaa lasta kiusataan koulussa, voi herättää vanhemmissa monenlaisia tunteita. Pöyhösen mukaan keskeistä on, että vanhempi pystyy suhtautumaan asiaan rauhallisesti ja välttämään vahvoja tunnereaktioita. On myös tärkeää, että vanhempi antaa lapselleen tilaa kertoa kokemuksistaan.

– Sille kannattaa ottaa oma aikansa. Se ei ehkä ole se kiireisin hetki heti työ- tai koulupäivän jälkeen, vaan myöhempi rauhallisempi hetki.

Vanhemman ei missään tilanteessa kannata alkaa kieltämään tai vähättelemään lapsensa kokemuksia. Kaikkein pahinta Pöyhösen mukaan on tilanne, jossa vanhempi alkaisi syyttämään kiusattua lasta tilanteesta.

– En tiedä, voiko näin käydä. Ehkä on perheitä, joissa tilanne voi olla sellainen, Pöyhönen toteaa.

Asioista kannattaa puhua jo ennakkoon

Koulukiusaamisesta ja siihen reagoinnista kannattaa Pöyhösen mukaan puhua kotona lapsen kanssa silloinkin, vaikka lapsi ei joutuisi kiusatuksi. Mikäli hän myöhemmin joutuu kokemaan kiusaamista, lapsella on työkaluja siihen, miten asia otetaan puheeksi kotona.

Pöyhösen mukaan asiasta voi keskustella esimerkiksi kysymällä ”oletko huomannut teidän luokallanne tällaista?” tai ”onko teidän luokkanne sellainen, missä kaikkien on hyvä olla?”.

– Kysymyksissä kannattaa toki huomioida lapsen ikätaso.

Lapselta voi kysyä myös, tietääkö hän, miten toimia tilanteessa, jossa huomaa jonkun oppilaan joutuvan kiusatuksi.

– Uskon tällaisten keskustelujen olevan tärkeitä, sillä samalla se helpottaa asiasta puhumista, mikäli lapsi itse joutuu kokemaan kiusaamista.

Jos vanhempi tietää lapsensa joutuneen kiusatuksi, asiasta tulee olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluun. Yleensä ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä on luokanopettaja.

– Lähestymistapoja yhteydenottoon on monia. Itse ajattelen, että esimerkiksi Wilma [kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon tarkoitettu viestialusta] ei välttämättä sovellu tähän kovin hyvin, sillä tämänkaltaisia asioita voi olla vaikea lähteä avaamaan viestillä.

Sen sijaan Pöyhösen mukaan parempi lähestymistapa saattaa olla ehdottaa Wilmassa puhelinkeskustelua. Keskustelussa vanhemman kannattaa kertoa lapsen kiusaamiskokemuksista ja tiedustella opettajalta, onko hänkin havainnut kyseisiä asioita.

Vaikka koulukiusaaminen voi herättää vanhemmissa voimakkaita tunteita, vanhemman kannattaa pyrkiä hyvään keskusteluyhteyteen koulun henkilökunnan kanssa. Pöyhönen huomauttaa, että vanhemman kannattaa kertoa myös lapselle, että hän on asiasta kouluun yhteydessä.

Koulujen välillä on suuria eroja siinä, kuinka tehokkaasti koulukiusaamisen puututaan. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kiusaamiseen ei aina puututa

Koulukiusaaminen on ollut julkisuudessa esillä vuosikymmenestä toiseen. Tutkimuksissa on myös havaittu, että sillä voi olla pitkäkestoiset vaikutukset koulukiusatun elämään jopa aikuisiällä. Elina Välimäen teoksessa ”Kiusatut” (Into, 2023) monet koulukiusaamista kohdanneet kertovat kokeneensa, että koulun henkilökunta ei ottanut kiusaamista riittävän vakavasti tai puuttumiskeinot olivat riittämättömiä.

Pahimmissa tapauksissa kiusatut kokevat, että koulu on syyllistänyt asiasta kiusattua eikä kiusaajia. Herää kysymys, vähätelläänkö suomalaisissa kouluissa kiusaamista.

Pöyhösen mukaan kysymys on sellainen, jota on todella hankala yleistää.

– Ajattelen, että suomalaiset koulut ovat todella heterogeeninen joukko kiusaamiseen puuttumisessa. Monissa kouluissa on todella toimivat käytänteet, asiat otetaan vakavasti ja siihen puututaan. Myös ennaltaehkäisevä työ on monessa koulussa systemaattista.

Pöyhösen mukaan on valitettavasti myös tapauksia, joissa koulukiusaamiseen puuttuminen on ollut riittämätöntä.

Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa erilaisia tukipalveluita kiusatuille lapsille ja nuorille. Niissä on Pöyhösen mukaan huomattu, että osa nuorista ei usko aikuisten kykyyn puuttua kiusaamiseen ja ovat pettyneitä aikuisten apuun.

– Eli meillä on lapsia ja nuoria, joilla on mennyt luottamus siihen, että aikuiset voivat auttaa heitä kiusaamistilanteessa. Se on tosi hälyttävä merkki.

Joissain tilanteissa koulukiusattu lapsi tai nuori ei edes uskalla kertoa kiusaamisesta. Pöyhönen huomauttaa, että näissä tilanteissa koulun voi olla hyvin vaikea puuttua tilanteeseen.

– Kouluissa ei aina olla tietoisia siitä, että siellä kiusataan. Se tuo kysymyksen, miten huomaamista kouluissa voitaisiin tehostaa ja miten lapsia ja nuoria saataisiin kertomaan herkemmin kiusatuksi joutumisesta.

Tehokkaan kiusaamisen puuttumisen ytimessä on Pöyhösen mukaan suunnitelmallisuus ja systemaattisuus.

– Eli se, että kouluissa on työkalut kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.

Pöyhönen korostaa, että kiusaamisen vastaisessa työssä pitää olla mukana koko kouluyhteisö. Se koskettaa sekä koulun oppilaita että henkilökuntaa.

– Siihen liittyy se, että kaikki uskovat siihen, mitä ollaan tekemässä. On myös tärkeää, että koulun aikuiset välittävät asennetta myös oppilaille, että koulussamme ei hyväksytä kiusaamista.

Tietyt riskitekijät voivat altistaa kiusaamiselle

Tutkimusten mukaan tietyt asiat lisäävät lapsen riskiä joutua koulukiusatuksi.

– Ehkä eniten nouseva piirre on jonkinlainen erilaisuus. Eli se, miten lapsi näkyy ja toimii eri tavalla suhteessa kiusaavaan oppilaaseen tai luokan normeihin eli kirjoittamattomiin sääntöihin.

Myös sosiaalisen ahdistuneisuuden on havaittu olevan riskitekijä kiusatuksi joutumiselle. Yksi asia on Pöyhösen mukaan silti tärkeä muistaa.

– Kun puhutaan riskitekijöistä, se ei tarkoita sitä, että normeista jollain tavalla erilaisen tai sosiaalista ahdistuneisuutta kokevan lapsen kiusaaminen olisi millään tavalla oikeutettua.

Toinen tärkeä asia on tiedostaa se, että vaikka puhutaan kiusaamisen riskeistä, riski ei välttämättä toteudu. Keskeisessä roolissa asiassa on kouluympäristö.

– Ympäristö vaikuttaa aina. Se ei ole lapsen omassa päätösvallassa, toteutuvatko riskitekijät.

Esimerkkinä Pöyhönen mainitsee luokan, johon menee sosiaalisesti ahdistunut lapsi. Luokassa on kirjoittamattomat säännöt eli normit, jotka ovat kiusaamisen vastaisia.

– Pikemminkin normit painottavat monenlaisuuden hyväksymistä. Kun ne hyväksytään, lapsi ei joudu kiusatuksi.

Toisessa esimerkissä lapsi menee luokalle, jossa erilaisuutta ja monenlaisuutta karsastetaan sekä kiusaamiseen suhtaudutaan myönteisesti.

– Silloin on riskinä, että sosiaalinen ahdistuneisuus johtaa kiusatuksi joutumiseen.

Koululuokan oppilaiden kirjoittamattomat säännöt eli normit voivat määrittää sen, ketkä joutuvat kiusatuiksi. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kiusaaja voi kiusata saadakseen muiden arvostusta

Siihen ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, mikä saa lapsen kiusaamaan koulussa muita. Pöyhönen muistuttaa, että koulukiusaajat ovat keskenään heterogeeninen joukko eikä ole mahdollista nimetä yhdenlaista koulukiusaajaa.

Tutkimuksista kuitenkin ilmenee, että joissakin kouluyhteisössä kiusaajat ovat yhteisön suosittuja oppilaita.

– Heistä ei pidetä, mutta he ovat suosittuja, Pöyhönen toteaa.

Tällä viitataan tilanteeseen, jossa koululuokalla moni mieltää kiusaajan suosituksi oppilaaksi mutta ei pidä hänestä. Joissain tilanteissa kiusaajat voivat olla myös kouluyhteisön pelättyjä oppilaita.

– Kun oppilas on suosittu, hänellä on samalla yhteisössä valtaa määrittää, millaisia normeja siinä luokassa noudatetaan. Nämä ovat asioita, joita aikuisten on syytä huomioida.

Koulukiusaamisen taustalla voi olla oman aseman hakemista ryhmässä ja sen tavoittelua.

– Tutkimukset näyttävät, että omaa statusta ja muiden hyväksyntää kouluyhteisössä voidaan hakea kiusaamalla muita.

Se, saako kiusaamalla paremman sosiaalisen aseman ryhmässä, riippuu Pöyhösen mukaan paljon ryhmästä.

– Suosion tavoittelun lisäksi taustalla voi olla myös haasteita tai taitamattomuutta sosiaalisissa tilanteissa ja impulsiivista käyttäytymistä, Pöyhönen kertoo.

Miten vanhemman tulee toimia tilanteessa, jossa hänen lapsensa on itse koulukiusaaja?

Pöyhösen mukaan toimintamallit ovat hyvin samat kuin kiusatun lapsen kanssa. Asia kannattaa ottaa lapsen kanssa rauhallisesti puheeksi. Myös kouluun kannattaa olla yhteydessä.

– Kun oma lapsi kiusaa, se voi aiheuttaa monenlaisia ristiriitaisia ja hankalia tunteita vanhemmissa.

LUE MYÖS:
Moni ymmärtää vasta aikuisena, miten pahaa jälkeä kiusattuna oleminen sai aikaan
HS: Näissä kouluissa kiusataan eniten
Yle: Koulukiusaamisesta tehty rikosilmoitus harvoin etenee
Varatuomari AL:ssä: Kouluilla on velvollisuus ilmoittaa kiusaamisesta
Poliisi avautuu ongelmasta: Koulussa rikoksen tehnyt voi välttyä syytteeltä

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)