Kiina saattaa olla valmistautumassa täysimittaiseen sodankäyntiin. Tämä käy ilmi tilastotiedoista, jotka todistavat Kiinan haalivan valtavia määriä raaka-aineita ja ruokaa. Mitään vedenpitävää todistetta Kiinan aikeista ei ole, mutta monet analyytikot ovat silti huolissaan. Asiasta kertoo The Economist.
Todennäköisin kriisipesäke on Taiwan, itsehallinnollinen saari, jota Kiina väittää omakseen ja jota Kiinan suurvaltakilpailija Yhdysvallat tukee. Ennen mahdollista hyökkäystä Kiinan on tehtävä massiivisia valmisteluja niin ruoan, energian kuin perusraaka-aineidenkin osalta.
Länsimaiset tiedusteluviranomaiset ovat tietysti erittäin kiinnostuneita mahdollisista sotaan liittyvistä valmisteluista. Tiedonhankintaa kuitenkin vaikeuttaa muun muassa Kiinan valtava koko. Se on jo vuosikymmenten ajan kehittänyt asevoimiaan voimakkaasti. Kiinalle on tavallaista varastoida suuria määriä ruokaa. Myös pakotteisiin on varauduttu.
Niinpä analyytikot ovatkin keskittyneet kolmen perushyödykkeen seuraamiseen. Energian, ruoan ja metallien varastointi osoittaa todennäköisimmin mahdolliset sodan aloittamisen aikeet. Vaikka yksittäisestä ei voikaan päätellä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, kokonaiskuva kertoo jo enemmän.
Kiina on erittäin riippuivainen energiatuonnista. Lähes 75 prosenttia sen käyttämästä öljystä tulee ulkomailta. Vaikka kokonaisenergiakulutuksesta öljy kattaakin vain 20 prosenttia, on se ratkaisevan tärkeä sotilaskaluston kannalta. Yhtäkkisen tuonnin kasvun havaitseminen on kuitenkin haastavaa, sillä Kiina on lisännyt tuontia tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Maa kuitenkin laajentaa varastointikapasiteettiaan rakentamalla maanalaisia holvistoja, jotka ovat sekä turvallisempia että vaikeammin vakoiltavissa kuin avoimessa maastossa olevat säiliöt. Varastojen täyttöasteesta ei ole kuitenkaan kovin varmoja tietoja.
Kaasun osalta Kiinan varastointi on ollut selvästi ilmeisempää. Kuuden kuukauden aikana ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Kiinan yritykset ostivat yli 91 prosenttia kaikesta maailmanlaajuisesti ostetusta nesteytetystä maakaasusta. Yhdeksän 20 osallistuneesta valtion omistamasta yrityksestä ei ollut koskaan aiemmin ostanut kaasua.
Kiina ostaa maataloustuotteita ulkomailta enemmän kuin mikään muu valtio maailmassa. Sillä on jo nyt valtavat varastot erilaisia viljoja, esimerkiksi vehnää kerrotaan olevan 18 kuukauden tarpeiden ajaksi. Viime vuosikymmenen aikana Kiina on suuresti lisännyt ostoksiaan vehnän, maissin, riisin ja soijapapujen osalta.
Metalleissa tuontia parempi mittari on Kiinan halukkuus viedä harvinaisia metalleja ulkomaille. Sillä on lähes monopoliasema monien osalta. Heinäkuussa Kiina ilmoitti galliumin ja germaniumin viennin rajoituksista. Esimerkiksi mikrosiruja valmistetaan kyseisistä metalleista.
Kiinan presidentti Xi Jinping on käskenyt turvallisuuskoneistoaan varautumaan ”pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.” Tavoitteena on tehdä maasta mahdollisimman omavarainen mikäli Kiina lopulta sotaan ryhtyy.
