Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan julkinen työterveyshuolto olisi hyvä järjestää riittävän vahvaksi kokonaisuudeksi, mieluusti koko maakunnan kokoisiksi yhtiöiksi, jotta varmistettaisiin julkisen työterveyshuollon toimivuus sote-uudistuksen jälkeenkin.
Hän puhui kunnallisen työterveyden muutoksesta Työ ja Terveys ry:n 10-vuotisjuhlaseminaarissa torstaina.
Kevan mukaan sote-uudistus siirtää julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille lähes 270 000 sosiaali- ja terveysalan työeläkevakuutettua, mikä on Suomen historian suurin henkilöstösiirto.
Maakunnat sekä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT tulevat lailla Kevan jäsenyhteisöiksi. Maakuntakonserneihin kuuluvat yhteisöt puolestaan voivat hakea Kevan jäsenyyttä samalla tavalla kuin kuntakonsernien yhteisöt nyt.
Keva-lain mukaiset eläkemaksut remonttiin
Keva-lain mukainen maksujärjestelmä uudistuu ja yksinkertaistuu vuoden 2019 alusta lähtien. Hallituksen esitys on nyt eduskunnassa käsiteltävänä.
– Kuntien ja maakuntien yhtiöt ja yhteisöt maksaisivat esityksen mukaan vain keskimääräistä TyEL-maksua vastaavaa eläkemaksua. Erityiskustannukset katetaan uudella tasausmaksulla, jota maksavat vain kunnat ja maakunnat. Työntekijöiden eläkemaksu on jatkossakin sama kuin TyEL:ssä, Kietäväinen painottaa tiedotteessaan.
Valinnanvapaus- ja yhtiöittämisvelvoite sekä tavoite lisätä yksityisen ja kolmannen sektorin osuutta sote-kentällä muuttavat yksityisten ja julkisten toimijoiden markkinaosuuksia.
Sote-uudistuksen myötä yksityinen sektori kasvattanee markkinaosuuttaan, jolloin TyEL saa lisää maksajia. Näin syntyy alennusvaraa TyEL:n eläkemaksuihin. Keva-lain mukaiset vakuutetut puolestaan vähenevät, mikä aiheuttaa kyseisiin eläkemaksuihin korotuspaineita.
– Kaavailtu siirtymäkauden ratkaisu, jolla näitä vaikutuksia tasapainotetaan vuosina 2019–2025, on erittäin tarpeellinen, Kietäväinen toteaa.
Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja, joka huolehtii julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijöiden eläkeasioista.
