– Selonteosta laaditun mietinnön jälkeen maailmanpolitiikan ja -talouden mannerlaatat ovat olleet voimakkaassa muutoksessa, totesi kansanedustaja Mikko Savola keskustan ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käytiin palautekeskustelu kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta.
Hän totesi, että toimintaympäristöä on nopeasti muuttanut Yhdysvaltojen Venäjän kanssa käynnistämä neuvottelu Ukrainan tulevaisuudesta, Yhdysvaltojen erkaantuminen monenkeskisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä sekä (Donald) Trumpin tullit.
– Tai maasta riippuen vähintään niillä uhkailu.
Savolan mukaan Euroopan nojatessa valtioiden itsemääräämisoikeuden, alueellisen koskemattomuuden, kansainvälisen oikeuden ja vapaakaupan varaan, Trumpin hallintoa ohjaa suurvallan taloudellinen valtapolitiikka.
– Pienten valtioiden kannalta voimakkaimpien valta ja suurvaltojen etupiiriajattelu on vaarallista, Savola totesi.
Hän huomautti, että Trumpin hallinnon toimilla on myös suora yhteys maailman kauppa- ja kehityspolitiikkaan. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentävät maailmantaloutta ja vaikuttavat globaalien toimitusketjujen toimintaan.
Niin ikään Savolan mukaan Yhdysvaltojen väliaikainen kehitysavun keskeyttäminen ja eroaminen Maailman terveysjärjestö WHO:sta olivat kielteisiä uutisia kehityksen kannalta.
– Seurauksista kärsii paitsi apua tarvitsevat ihmiset, pidemmässä liemessä myös siirtolaispaineen vastaanottavat maat: erityisesti me Euroopassa. Joko suoraan tai välineellistetyn maahanmuuton kautta, Savola sanoi.
Vaikuttaa myös Suomeen
Savola muistutti, että toimiva transatlanttinen talous-, turvallisuus- ja kehityskumppanuus on tärkeässä roolissa maailman vakaan kehityksen kannalta.
– Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa muodostaa lähes kolmanneksen maailman tavara- ja palvelukaupasta ja työllistää miljoonia ihmisiä molemmin puolin Atlanttia.
– Talous, turvallisuus ja kehitys kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Mikäli Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät kykene rakentavaan yhteistyöhön, tyhjiön täyttävät Kiina ja Venäjä, Savola lisäsi.
Hän arvioi, ettei se ole Euroopan eikä Yhdysvaltojen etu, ei keskinäisen turvallisuuden etu eikä myöskään kehitysmaiden etu.
Savola totesi, että maailmanpolitiikan jännitteet, kauppapolitiikan kiistat ja toimintaympäristön epävakaus heijastuvat suoraan Suomeen.
– Suomi on turvallisuuspoliittisesti etulinjan maa ja vientivetoisena kansantaloutena vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Suomen on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti avattava maamme vientiteollisuudelle mahdollisuuksia uusilla kasvavilla markkinoilla.
Keskusta esittikin, että Suomen vientimahdollisuuksiin ja uhkakuviin liittyen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri toisi eduskuntaan päivitetyn katsauksen Suomen kansainvälisistä taloussuhteista muuttuneessa toimintaympäristössä.
