Erityisesti kesällä Kyberturvallisuuskeskus saa runsaasti ilmoituksia toimitusjohtajahuijauksista. Näissä tapauksissa rikolliset esiintyvät organisaation johdon nimissä ja pyytävät kiireellisiä taloudellisia toimia, kuten laskujen maksamista tai lahjakorttien ostoa.
Viestit voivat tulla sähköpostilla, WhatsApp -viestinä tai puhelimitse, ja niiden tavoitteena on saada uhri ohittamaan normaalit tarkistusprosessit asian kiireellisyyden vuoksi.
Huijausviestit voivat alkaa viattomilta vaikuttavilla kysymyksillä, kuten “Voitko tehdä palveluksen?” tai ”Onko sinulla hetki aikaa? Minulla on pyyntö, joka sinun on käsiteltävä huomaamattomasti. Lähden pian tapaamiseen, ei puheluita, joten vastaa sähköpostiini.” Pian pyynnöt johtavat rahansiirtopyyntöön.
Toisinaan viesteissä siirrytään suoraan asiaan: “Meidän on suoritettava maksu XX XXX,XX euroa.” Usein huijarit ovat selvittäneet etukäteen organisaation avainhenkilöt ja esiintyvät uskottavasti heidän nimissään.
Myös palkkojen ja HR-asioiden hoitajat ovat rikollisille kiinnostavia. Esimerkiksi kevään aikana on nähty useita tapauksia, joissa huijari on esiintynyt työntekijänä ja yrittänyt vaihtaa tilinumeron palkanmaksua varten.
Laskutustietojen äkillisiin muutoksiin on aina suhtauduttava varauksella, varsinkin jos viesti näyttää tulevan luotettavalta taholta. Huijauslasku voi olla lähetetty murretulta tililtä. Tällöin viestin aitoudesta voit varmistua soittamalla viestin lähettäjälle.
Paras suoja on tarkkuus. Varmistuspuhelut alkuperäisillä yhteystiedoilla, huolellinen sisäisten käytäntöjen noudattaminen ja kaikkien työntekijöiden säännöllinen muistuttaminen ohjeistuksista erityisesti lomakausina.
