Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut niin nopeasti, että se ohittaa pian koronahuipun, eli vuoden 2020 toukokuun. Näin sanoo työmarkkinakeskusjärjestö Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Sorjonen kertoo, että tänään tulleiden maaliskuun lukujen perusteella eroa kausipuhdistetuissa luvuissa on enää 500 työtöntä.
– Työttömyyden nousu ei ole hiipunut. On mahdollista, että koronahuippu rikotaan, kun huhtikuun luvut tulevat kuukauden päästä.
Sorjonen toteaa, että tällä hetkellä korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu hukkuu muun työttömyyden joukkoon, jossa korona-ajan lukemista ollaan yhä noin 35000 henkilön päässä. Tilanne ennakoi kuitenkin työttömyyden nousua laajemminkin.
Korkeakoulutetuilla työttömyyden lisääntyminen näkyy selvimmin teknisen tai taloudellisen koulutuksen saaneilla, arkkitehdeilla, luonnontieteilijöillä sekä taideaineiden edustajilla. Myös vastavalmistuneiden työttömyys on kasvussa, ja erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.
Sorjonen sanoo, ettei elättele ruusuista kuvaa Suomen talouden elpymisestä enää tämän vuoden alkupuolella, eikä ole erityisen optimistinen myöskään vuoden jälkipuoliskosta.
– Nollaa parempaan talouskasvuun ei päästä vielä tänä vuonna ja luultavasti jäädään nollan alapuolelle.
Sorjonen perustaa arvionsa siihen, että talouden pitäisi piristyä erittäin paljon edes nollakasvua varten. Neljän viikon poliittiset lakot hidastivat kehitystä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja nykyinen näkymä on varsin sumea.
Kuluttajien luottamus on ollut poikkeuksellisen heikkoa jo kaksi vuotta yhtä mittaa. Samoin talouselämän luottamus on yhä matalalla, vaikka se on hieman alkanut kohentua.
Sorjosen mukaan kotitalouksien luottamuksen puute on suurin jarru talouskasvulle, mikä näkyy erityisen hyvin rakentamisessa ja asuntokaupassa.
Hän ennakoi, ettei myöskään asuntomarkkinoiden niiaus katkea niin nopeasti kuin on ehkä ajateltu. Uudisrakentaminen on ollut alkuvuonna vähäisempää kuin finanssikriisissä ja koska myymättömiä asuntoja on edelleen paljon eikä niiden kauppa ole piristynyt, ei rakentaminenkaan vilkastu.
– Monta vuotta menee ennen kuin ollaan entisellä tasolla.
Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev ottaa esiin toisen tilaston, jonka valossa ei tarvitse ihmetellä ihmisten vähäisiä haluja esimerkiksi asunnonostoon.
– Palkkojemme ostovoima eli nettoreaalipalkka on nyt vuoden 2010 tasolla, Koev kertoo.
Ostovoima parani ripeästi vuoteen 2010 asti, sen jälkeen kehitys tasaantui. Palkansaajien nimellis- sekä reaaliansiot alkoivat eriytyä toisistaan voimakkaasti vuonna 2021 inflaation vaikutuksesta.
Reaaliansiot kääntyivät viime vuonna hienoiseen nousuun. Koevin mukaan kehysriihen päätösten vaikutus on se, että ostovoima paranee ensi vuonna 1,2 prosenttia, kun se muuten olisi parantunut 1,9 prosenttia. Tämä pätee pyöreästi 7500 euron kuukausipalkkaan saakka. Noin 8000 euroa kuussa tienaavilla ostovoiman lisäys jää veronkiristysten vuoksi 0,8 prosenttiin.
– Kulutusjuhlia ei ole odotettavissa.
Työn tuottavuuden kasvu Koevin mukaan on ainoa asia, joka reaalipalkkoja voisi nostaa.
Viime vuosina Suomen tuottavuuskehitys ei ole pärjännyt 14 kehittyneen kilpailijamaan joukossa. Kustannuskilpailukykyä on ylläpidetty hitaalla palkkojen kasvulla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus työtunneista on kasvanut voimakkaasti ja tehdasteollisuuden osuus samaan aikaan laskenut.
– Kun väestö vanhenee, yhä suurempi osa työvoimasta on hoitamassa vanhuksia ja se ei ole korkean arvonlisän hommaa, riippumatta siitä onko kyse julkisesta vai yksityisestä sektorista.
– Tästä kehityksestä emme pääse eroon. Vasta kun väestö kasvaa, nämä käyrät menevät luonnostaan toisin päin. Tarvitaan maahanmuuttoa, jotta voidaan kasvattaa työllisyyttä, jos ei suoraan teollisuudessa, niin ainakin teollisuutta lähellä olevissa palveluissa, Koev jatkaa.
