Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) arvioi Palestiinan mahdollisen tunnustamisen vahvistavan palestiinalaishallinnon (PA) asemaa ja heikentävän sen kanssa kilpailevaa Hamasia. Nykytilanne nakertaa PA:ta, mikä puolestaan vahvistaa terroristijärjestö Hamasia.
– En allekirjoita niitä perusteluja, että ”Palestiinan tunnustaminen olisi terrorismin palkitsemista” tai että ”juuri nyt ei ole oikea aika tunnustaa Palestiinaa”. Lokakuun 7. päivän terrori-iskujen takana oli Hamas, ei palestiinalaishallinto (”Palestinian Authority”, PA), joka on palestiinalaisten kansainvälisesti tunnustettu edustaja, Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebook-julkaisussaan.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja huomauttaa monien löytävän aina syyn sille, miksi tunnustaminen pitäisi tehdä vasta myöhemmin.
– Huomautan myös, että ne, joiden mielestä ”juuri nyt” ei pidä tunnustaa Palestiinaa, eivät ole halunneet tehdä sitä missään vaiheessa kuluneiden 30 vuoden aikana. Heidän mielestään koskaan ei ole oikea hetki tunnustaa Palestiinaa. Tämäkin on oikeutettu positio, mutta sen voisi sanoa ääneen sen sijaan, että käytetään Hamasin terrori-iskua verukkeena, Halla-aho toteaa.
Puhemies sanoo, ettei henkilökohtaisesti kannata Palestiinan tunnustamista. Kannalle on hänen mukaansa kuitenkin järkeviäkin perusteluita. Suomi tunnustaa jo nyt PA:n palestiinalaisten lailliseksi edustajaksi, mistä osoituksena on PA:n edustusto Helsingissä ja Suomen edustusto Ramallahissa.
– Nyt puheena olevassa tunnustamisessa olisi kyse Palestiinan tunnustamisesta itsenäiseksi valtioksi, Halla-aho sanoo.
Haasteena on, ettei PA hallitse omaa aluettaan tai omia rajojaan. Länsiranta on jaettu A-, B- ja C-vyöhykkeisiin. C-vyöhyke kattaa 61 prosenttia Länsirannan alueesta, ja se on Israelin siviili- ja sotilaskontrollissa.
– B-vyöhykkeellä (21 prosenttia pinta-alasta) on periaatteessa PA:n siviilihallinto, ja A-vyöhyke (18 prosenttia) on periaatteessa kokonaisuudessaan PA:n hallinnassa, mutta kuten jatkuvasti voimme havaita, Israelin sotavoimat suorittavat myös näillä alueilla operaatioitaan aivan mielensä mukaan. Palestiinan valtio olisi puhdas illuusio, eikä tunnustaminen tätä asiaa muuksi muuttaisi, Jussi Halla-aho toteaa.
Hän huomauttaa, että kahden valtion ratkaisu on kauempana kuin koskaan, vaikka suurin osa maailman maista on jo tunnustanut Palestiinan.
– Israel ei välitä kansainvälisestä paineesta niin kauan kuin sillä on Yhdysvaltain tuki, ja koska pro-Israel-lobbaajat ovat niin republikaanien kuin demokraattien suurimpia vaalirahoittajia, tämä tuki ei ole riippuvainen Yhdysvaltain vaalituloksista. [Joe] Bidenin ja [Donald] Trumpin Israel-politiikassa ei erilaisesta retoriikasta huolimatta ole mitään sisällöllistä eroa, puhemies sanoo.
Itsenäinen Palestiina käytännössä edellyttäisi siirtokuntien purkamista, mutta mikään Israelin hallitus tuskin evakuoi puolta miljoonaa ihmistä Länsirannalta. Israel ei myöskään aio luopua Itä-Jerusalemista, jonka palestiinalaiset haluavat pääkaupungikseen.
Väestökehityksen myötä asenteet Israelin yhteiskunnassa jyrkentyvät koko ajan.
– Maallistuneiden ja korkeasti koulutettujen ihmisten maastamuutto on kiihtynyt viime vuosina. Ortodoksijuutalaisten ja siirtokuntalaisten syntyvyys on korkeampaa kuin liberaalin väestön. Vaikka [Benjamin] Netanjahu on muista syistä erittäin epäsuosittu pääministeri, Palestiina- ja siirtokuntapolitiikan osalta hänellä on riittävästi sekä sisäistä että ulkoista tukea, eikä tähän ole näköpiirissä muutosta, Jussi Halla-aho kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että Länsiranta ei ole kansainvälisoikeudellisesti kuulunut kenellekään brittien hallinnon jälkeen. Vuosina 1949–1967 Jordania miehitti sitä laittomasti.
– Se päätyi Israelin haltuun siksi, että Jordania yhdessä Egyptin ja Syyrian kanssa hyökkäsi Israelin kimppuun vuonna 1967. Voidaan myös kysyä, että jos emme ole valmiita tunnustamaan Israelin suvereniteettia Länsirannalla vaan vaadimme ”miehityksen” lopettamista, miksi sitten tunnustamme Israelin rajat vuosilta 1949–1967.
– Nehän ovat tulosta edellisestä arabien hyökkäyksestä. Jos tuomitsemme Israelin suorittaman ”etnisen puhdistuksen” Länsirannalla ja Gazassa, miksi sitten käytännössä hyväksymme arabien laajamittaiset karkotukset niiltä alueilta, jotka Israel sai haltuunsa 40-luvulla, Jussi Halla-aho kysyy.
Halla-ahon mukaan Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan.
– Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista. Oikeastaan ainoa jäljelle jäävä argumentti on se, missä seurassa haluamme olla.
– Mutta silloin puhutaan omasta kansallisesta edustamme, ei palestiinalaisten edusta. Ja jos puhutaan kansallisesta edusta, on puhuttava myös siitä, mikä arvo on suhteillamme Israeliin ja sen tärkeimpään tukijaan eli Yhdysvaltoihin, puhemies sanoo.
Puhemies @Halla_aho n kirjoitus on monin tavoin ansiokas. Kuvaa aikaamme, että emme saaneet lukea tällaista kirjoitusta Hesarilta emmekä Ylen sivuilta. Se on mielestäni surullista, oli itse tunnustamisasiasta mitä mieltä tahansa.
— Suvi-Anne Siimes (@SuviAnneSiimes) August 6, 2025
