Henkilöstöalan yritys SD Worxin teettämän tutkimuksen mukaan jopa yli viidennes (21 prosenttia) suomalaisista pitää täysin sopimattomana, että esihenkilö seuraa alaisiaan ammatillisissa somekanavissa, kuten LinkedInissä.
Henkilökohtaisissa somekanavissa vastarintaa on vielä enemmän, sillä lähes kolmannes (30,5 prosenttia) on sitä mieltä, ettei esihenkilön ole ollenkaan sopivaa seurata alaisiaan esimerkiksi Facebookissa tai TikTokissa.
– Tämä on yllättävä tulos. Eikö esimerkiksi olisi jotenkin hassua, jos työnantaja ei haluaisi olla yhteydessä esimerkiksi LinkedInissä, jossa tavoitteena on kuitenkin kerätä ammatillinen verkosto, pohtii sosiaalisen median tutkija Elisa Kannasto.
Tutkimus paljastaa merkittäviä eroja eri ikäryhmien suhtautumisessa esihenkilön someseuraamiseen. Nuorista 18–24-vuotiaista vain 9 prosenttia pitää esihenkilön yhteydenpitoa ammatillisessa somessa täysin sopimattomana, kun taas esimerkiksi 55–64-vuotiaista lähes joka kolmas (28,9 prosenttia) suhtautuu asiaan kielteisesti.
– Tässä näkyy selvästi sukupolvien kuilu. Nuorille someprofiilien jakaminen esihenkilöiden kanssa on luonnollista. Se kertoo työ- ja yksityiselämän sulautumisesta, mikä on tyypillistä tälle ajalle, Kannasto toteaa.
Koulutustaso vaikuttaa asenteisiin
Ammatillisen koulutuksen käyneistä yli neljäsosa (26,3 prosenttia) katsoo, että esihenkilön ei ole sopivaa seurata alaisiaan LinkedInin kaltaisissa ammatillisissa somekanavissa.
Esihenkilön kaveruutta henkilökohtaisissa somekanavissa pidetään vielä huonompana ajatuksena. Yli kolmannes (33,4 prosenttia) ammatillisen koulutuksen saaneista pitää sitä täysin sopimattomana.
Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista harvempi ajattelee, että esihenkilön ei tulisi seurata alaisiaan ammatillisessa somessa. Henkilökohtaisen somen seurantaa heistä paheksuu reilu neljännes.
Kannasto huomauttaa, että korkeasti koulutetut työskentelevät usein aloilla, joilla työntekijä on myös brändilähettiläs.
– Kun työskentelee asiantuntijatehtävissä, työntekijän myös odotetaan esiintyvän somessa, kirjoittavan blogiin tai käyvän puhumassa työnantajan nimissä. Silloin someyhteys esihenkilöihin on normaalimpaa. Mutta ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistutaan sellaisille aloille, joilla työn ja vapaa-ajan ero on yhä selkeämpi.
SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotilan mukaan tutkimustulokset muistuttavat, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa johtaa someaikana.
– Johtajan tehtävä on luoda turvallinen ympäristö, jossa erilaiset näkemykset yksityisyydestä ovat hyväksyttyjä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa avointa keskustelua tiimeissä ja selkeitä, yhdessä sovittuja pelisääntöjä, hän sanoo.
SD Worx kartoitti suomalaisten sosiaalisen median toimintaa valtakunnallisella kyselytutkimuksella elokuussa 2025. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.
