Työ- ja elinkeinoministeriö on saanut valmiiksi lakiluonnoksen omatoimisesta työnhausta, jota on kutsuttu aktiivimalli kakkoseksi.
Lakiluonnoksen mukaan työttömän työnhakijan olisi haettava enintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana.
Työministeri Jari Lindström (sin.) kertoo, että ensiksi työtön ilmoittautuu verkkopalvelussa työnhakijaksi ja antaa tiedot koulutuksesta, työkokemuksestaan, osaamisestaan ja työkyvystään. Myös muu kuin verkon kautta ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi on jatkossakin mahdollista.
– Aamulla (SAK:n puheenjohtaja) Jarkko Eloranta antoi ymmärtää aamu-tv:ssä, että työttömät jätetään oman onnensa varaan. Ei jätetä, Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa.
Työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen työttömän palvelutarve arvioidaan ja hänelle laaditaan työllistymissuunnitelma 14 vuorokauden kuluessa joko verkkopalvelussa tai palveluntuottajan toimesta. Jos työllistymisvalmiudet ovat kunnossa, työtön voi hakea omatoimisesti töitä.
Työttömän on haettava kuukauden aikana enintään neljää työpaikkaa, joiden joukossa voi olla yksi yksilöity työpaikka, jota ei voi korvata vapaavalintaisella työnhaulla. Haettavien työpaikkojen lukumäärää määriteltäessä otetaan huomioon alueen työmarkkinatilanne ja mahdollinen ammattitaitosuoja, joten haettavien työpaikkojen määrä voi olla vähemmänkin kuin neljä.
Lindströmin mukaan työnhakija voi pyytää suunnitelman tarkistamista, jos työntekijä ei kykene täyttämään sen vaatimuksia.
Työntekijän arvioon haetun työn sopivuudesta luotetaan
Työnhakumahdollisuus lisääntyisi kahdella tavalla. Työnhakija voi itse päättää, mitä työmahdollisuuksia hän hakee ja milloin tarkastelujakson puitteissa. Tarkoituksena on ottaa huomioon myös yrittäjänä tehty työ tai osallistuminen esimerkiksi tarjouskilpailuun.
Työministerin mukaan työntekijän arvioon haetun työn sopivuudesta luotetaan, mutta jos työntekijä hakee paikkoja, joita hän ei voi mitenkään saada, niin hakuun voidaan puuttua. Seuraamuksia siitä ei kuitenkaan tule.
Lindströmin mukaan työllistymissuunnitelmassa voidaan määrätä, mitä työpaikkoja työttömän pitää hakea, jos työnhakija ryhtyy tehtailemaan perusteettomia hakemuksia.
Omatoimisesta työnhausta on raportoitava kuukauden välein verkkopalvelun kautta. Myös esimerkiksi puhelimiste ilmoittaminen on mahdollista.
Karenssijärjestelmä rakentuu sen varaan, että omatoimista työnhakua seurataan kuukauden välein.
– Mielestämme se ei ole kohtuutonta, Lindström sanoi.
Hänen mukaansa seuraamukset lieventyvät verrattuna nykyiseen karenssijärjestelmään. Nykyisin seuraamukset ovat pidempiä.
Muistutus on vastaantulo työnhakijoille
Uudessa karenssijärjestelmässä työnhakija saisi ensin muistutuksen työnhaun vastikkeellisuudesta, jos työtä ei ole haettu edellytetyllä tavalla. Muistutus on Lindströmin mukaan vastaantulo työnhakijoille, jotka eivät ole ymmärtäneet, mitä heiltä edellytetään.
Jos työnhaun laiminlyönti toistuu, syy selvitetään ja työntekijälle langetetaan kymmenen päivän karenssi. Jos laiminlyönti jatkuu seuraavalla tarkastelujaksolla, karenssi on 20 päivää. Jos laiminlyönti jatkuu senkin jälkeen, työnhakijalle asetetaan työssäolovelvoite eli työttömyysetuutta ei makseta toistaiseksi muuten kuin työllistämispalveluiden ajalta.
– Passiiviajan etuusoikeus palautuu, kun henkilö on ollut työssä tai palveluissa 12 viikkoa.
Lindströmin mukaan lakiluonnoksessa on myös vaihtoehto, että karenssien pituus on kymmenen päivän sijaan 15 päivää ja 20 päivän sijaan 30 päivää.
Muutoksilla korvataan nykyisiä seuraamuksia. Karenssin ja työssäoloehdon päättyessä työttömyysturvan aktiivimalli alkaa alusta eikä etuuden määrää alenneta.
Jos työtön ei onnistu työnhaussa, hänen työttömyysetuutensa määrää leikataan aktiivimallin mukaisesti.
Lindströmin mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt ovat osallistuneet omatoimisen työnhaun mallin valmisteluun touko-kesäkuussa, mutta esitys ei ole yksimielinen.
Lakiluonnos lähtee tällä viikolla lausuntokierrokselle, joka loppuu elokuussa. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella.
Lain voimaantulon ajankohtaa ei ole vielä päätetty.
