Sotatoimet Irania vastaan ovat herättäneet kasvavaa huolta maailmanmarkkinoilla Hormuzinsalmen mahdollisen miinoittamisen myötä.
Israel pyrkii avoimesti Iranin hallinnon kaatamiseen, kun taas Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tavoitteet näyttävät asiantuntijoiden mukaan liittyvän enemmän Iranin energiapolitiikan hallintaan.
Israelin ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Tomer Bar lensi 6. maaliskuuta itse F-15-hävittäjällä taistelutehtävälle Iranin alueelle. Poikkeuksellinen teko kuvastaa sitä, kuinka merkittäväksi operaatio Israelin sotilasjohdossa koetaan.
– Se oli aikamoinen temppu. Mutta ymmärrän häntä. Olemme valmistautuneet tähän sotaan niin monta vuotta, Israelin ilmavoimien upseeri sanoo Economist-lehdelle.
Israelin ilmavoimat varautui pitkään mahdollisiin iskuihin Iranin ydinohjelmaa vastaan. Nyt operaatio toteutetaan yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Maat jakavat kohteita keskenään, ja amerikkalaiset tankkauskoneet mahdollistavat israelilaisten hävittäjien pitkän kantaman iskut.
Yhteisoperaation aikana Iranin ilmapuolustusta on tuhottu laajasti, ja liittouma on saavuttanut täyden ilmaherruuden.
Sodan alkuvaiheessa Yhdysvallat ja Israel ilmoittivat tavoitteekseen Iranin ydinase- ja ballistisen ohjusohjelman tuhoamisen. Konfliktin pitkittyessä tavoitteet näyttävät muuttuvan.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on puhunut avoimesti Teheranin hallinnon vaihtamisesta. Hänen mukaansa Israel haluaa luoda olosuhteet, joissa iranilaiset voisivat kaataa maan johdon. Donald Trump on vaatinut Iranin ”ehdotonta antautumista” ja vihjannut siihen, että nykyisen järjestelmän sisältä nousisi Yhdysvalloille suopeampi johtaja hieman samaan tapaan kuin Venezuela-operaation jälkeen.
Economistin mukaan Israelissa arvioidaan, että Valkoisen talon keskeinen tavoite liittyy Iranin öljynvientiin.
Kiina ostaa suuren osan Iranin öljystä alennettuun hintaan, sillä se sivuuttaa Yhdysvaltojen pakotteet. Jos Yhdysvallat pystyisi hallitsemaan Teheranin hallinnon energianvientiä, saisi se samalla merkittävää vaikutusvaltaa suhteessa Pekingiin.
Aihe herätti keskustelua sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli arvostellut Israelin ilmahyökkäystä Teheranin polttoainevarastoihin. Tätä pidettiin ensimmäisenä merkkinä erimielisyyksistä liittolaisten välillä.
Teheranin hallinto tuskin kaatuu
Monien asiantuntijoiden mukaan Iranin hallinnon kaataminen sodan aikana on epätodennäköistä.
Iranissa on nähty viime vuosina laajoja mielenosoituksia, mutta sodan aikana väestö ei todennäköisesti nouse kaduille. Samalla turvallisuuskoneisto eli erityisesti vallankumouskaarti ja Basij-miliisijoukot ovat edelleen suurelta osin toimintakykyisiä.
Pitkä sota voi jopa viivästyttää mahdollista kansannousua. Samalla se altistaa Israelin jatkuville ohjusiskuille ja lisää riskiä konfliktin laajenemisesta Hizbollahin kautta Libanonissa.
Benjamin Netanjahu laskelmoi kotimaan politiikkaa ja tulevia vaaleja. Pääministerin kannalta olisi poliittisesti tuhoisaa lopettaa sota ilman selvää lopputulosta.
Vastaavia haasteita on Donald Trumpilla ja republikaanipuolueella, joka joutuu puolustamaan enemmistöään kongressin välivaaleissa marraskuun alussa.