Carl Bildt: Israelin isku oli varoitus

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri, ulkopolitiikan asiantuntijana tunnettu Carl Bildt arvioi Israelin perjantaisen iskun olleen ennen kaikkea varoitus Iranille. Rauhanvälittäjänä Balkanilla toimineen ja European Council on Foreign Relations-ajatushautomon puheenjohtajana vaikuttavan Bildtin mukaan maltti vaikuttaisi tällä hetkellä voittaneen Israelin ja Iranin konfliktissa.

Iran iski viime viikonloppuna ennennäkemättömällä tavalla Israeliin sadoilla ohjuksilla ja lennokeilla. Israel ja sen kumppanit onnistuivat torjumaan valtaosan ohjuksista, ja Israel teki varhain perjantaina kostoiskun Iraniin. Lähi-idän kostonkierteen on pelätty johtavan jopa laajan sodan syttymiseen, mutta Iranin reaktio Israelin rajatuksi kuvailtuun isku on toistaiseksi ollut pidättyväinen.

Iranin medioissa Israelin perjantaista iskua on vähätelty, Bildt huomauttaa.

– Toistaiseksi kaikki hyvin, Iran vähättelee yhä Israelin kostoa, joka oli vastaus Iranin kostolle, joka oli vastaus… Harkitsevammat tahot näyttäisivät olevan tällä hetkellä niskan päällä Teheranissa.

– Oletan Israelin iskun olleen varoitus siitä, että se voi operoida Iranin ilmatilassa käytännössä huomaamatta, Bildt arvioi.

So far so good with 🇮🇷 continuing to downplay the 🇮🇱 retaliation of the 🇮🇷 retaliation of…. Cooler heads in Teheran seems to have prevailed for the time being. I guess the 🇮🇱 strike was a warning that it can operate in 🇮🇷 airspace virtually undetected. pic.twitter.com/CXYkOW7MR9

— Carl Bildt (@carlbildt) April 19, 2024

Israel iski Iraniin sen johtajan syntymäpäivänä

Israel vastasi Iranin viikonloppuiseen drone- ja ohjusiskuun perjantain vastaisena yönä iskemällä Isfahaniin. Isfahanista koilliseen Shekharissa sijaitsee Iranin ilmavoimien tukikohta numero kahdeksan tukikohta, jossa Iranin ilmavoimat pitää F-14-hävittäjiä. Yhteensä ilmavoimilla on tukikohtia 17.

Isfahanissa sijaitsee myös aseteollisuuden tehtaita sekä Iranin kiistellyn ydinohjelman tutkimuslaitoksia. Nuclear Threat Initiative -tutkimuskeskuksen mukaan Isfahanin ydinteknologiakeskus INTC aloitti toimintansa Kiinasta saadun avun turvin vuonna 1984. Siellä on käytössä esimerkiksi kolme kiinalaista ydintutkimusreaktoria sekä uraanin käsittelykeskus, ydinpolttoaineen valmistamo ja eräitä muita toimintoja. Keskus on sekä Yhdysvaltojen että YK:n turvaneuvoston asettamien pakotteiden kohteena. Vielä vuonna 2022 Iran on ilmoittanut aikovansa rakentaa keskukseen uuden ydinreaktorin.

Myös kansainvälisesti kaikkein tunnetuin Iranin ydinohjelman keskus, Natanzin uraaninrikastamo, sijaitsee Isfahanin provinssissa – tosin Isfhahanin lentokentän kupeessa sijaitsevaan Shekarin lentotukikohtaan on Natanzista matkaa noin sata kilometriä.

Jerusalem Postin mukaan räjähdyksiä kuultiin myös Bagdadista hiukan etelään sijaitsevassa Babilin kuvernementissa, jossa Iranin vallankumouskaartin väitetään usein pitävän tapaamisia. Israelin väitetään iskeneen samalla myös Syyrian asevoimien tutkatukikohtaan eteläisessä Syyriassa Daraan ja Sweidan provinssien rajamaastossa. Asiasta kertoi Syrian Observatory for Human Rights France24-kanavalle.

Iskun ajankohta ei välttämättä ollut sattumaa: Iranissa vietetään tänään islamilaisen valtion uskonnollisen johtajan eli ajatollah Ali Khamenein syntymäpäivää. Iranin viranomaiset ovat vähätelleet iskua ja ilmoittaneet, ettei mitään vahinkoa ole tapahtunut.

Tosin myös kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA ilmoitti perjantaina aamulla, etteivät Iranin ydinlaitokset ole sen saaman tiedon mukaan vahingoittuneet.

Israel iski Iraniin droneilla, ydinohjelma turvassa

Israel teki varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa kostoiskun Iraniin. Isfahan, johon isku kohdistui, on sotilaallisesti tärkeä kohde. Se on Iranin kiistellyn ydinohjelman päämaja, ja siellä sijaitsee myös useita tukikohtia.

Iranilaisia lähteitä seuraava Yhdysvaltojen Lähi-idän instituutin Syyria-ohjelman johtaja Charles Lister arvoi, että iskua ei tehty ohjuksilla, vaan droneilla. Listerin mukaan iranilaiset lähteet sanovat, että Iranin ilmapuolustus toimi tarkoituksenmukaisesti, ja nähdyt ja kuullut räjähdykset olisivat johtuneet nimenomaan ilmapuolustuksesta. Ilmapuolustus on edelleen hälytysvalmiudessa ja Iranin turvallisuusneuvosto on kokoontunut tai kokoontuu pian tapauksen johdosta. 

Iranin valtiollinen uutistoimisto Fars kertoi aiemmin perjantaina aamulla Suomen aikaa, että Isfahanissa sijaitsevat ydinohjelman toiminnot ovat vahingoittumattomia ja että vaikka ilmatila oli aiemmin suljettu, on lentoliikenne nyt palaamassa normaaliksi. Farsin mukaan myös Iranin Tabrizin lähellä kuultiin tai nähtiin räjähdys, mutta kyseessä oli nimenomaan ilmapuolustus, joka havaitsi ja torjui uhan ilmasta.

Myös Iran käytti viikonloppuna Israeliin tekemässä iskussa droneja, mutta myös ohjuksia. Israel sai torjuttua niistä 99 prosenttia. Sen jälkeen Israelin on tiedetty pohtivan kostoiskua. Yhdysvallat kuitenkin kehotti Irsaelia pitäytymään siitä.

According to #Iran media & sources:

– Drones, not missiles
– No target hit on ground
– Air defense worked
– All normal on the ground
– Supreme National Security Council currently meeting
– #IRGC air defense on alert
– Airspace largely closed, air traffic grounded
– #Tabriz fine.

— Charles Lister (@Charles_Lister) April 19, 2024

Iran teki kyberhyökkäyksiä jo ennen ohjusiskuja – ”Israel voi tehdä näyttävän vastatoimen”

Iran aloitti kostoiskunsa jo ennen viime viikonloppuna toteuttamaansa laajaa ohjus- ja lennokkihyökkäystä Israeliin, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell.

Toimenpide oli vastatoimi huhtikuun alussa tehtyyn Israelin ilmaiskuun Syyrian Damaskoksessa sijaitsevan konsulirakennukseen, jonka yhteydessä useita Iranin vallankumouskaartin upseereita sai surmansa. Iranin hyökkäys torjuttiin lähes kokonaan Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Jordanian tuella.

– Näyttää siltä, että Iranin erilaiset kyberhyökkäykset Israeliin ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet viimeisten viikkojen aikana ennen lauantaista fyysistä iskua, Limnell sanoo Verkkouutisille viitaten omasta verkostostaan ja medioista kantautuviin tietoihin.

– Tämä ehkä kuvastaa sitä, että Iran on aloittanut Syyrian konsulaattiinsa kohdistuneen hyökkäyksen takia voimakkaammat kostoiskut ensin kybermaailmassa, mutta ei ole ilmeisesti onnistunut tässä kunnolla.

Hän korostaa, että fyysisen maailman tapahtumat heijastuvat kybermaailman puolelle ja huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen suuntaan.

– Nyt Lähi-idässä on jännitteinen tilanne, ja isoin kysymys on se, milloin ja miten Israel kostaa Iranin hyökkäyksen.

Taustalla on vuosikymmeniä kestänyt jännitteinen tilanne kybermaailmassa Iranin sekä Yhdysvaltojen ja Israelin välillä.

– Yhdysvaltain kyberuhkia ja niiden tuottajia pohtivissa virallisissa arvioissa Iran on hyvin keskeisellä sijalla. Iranilla on kyberkyvykkyyksiä ja halua käyttää niitä, Limnell toteaa.

Israelin on puolestaan arvioitu olevan yksi maailman kyberkyvykkäimmistä valtioista sekä hyökkäyksen että puolustuksen suhteen.

– Vaikka Iran iski sotilaallisesti ensimmäistä kertaa suoraan Israelin maaperälle, on hyvä muistaa se, että näiden kahden valtion välillä on käyty kybersodankäyntiä jo vuosikymmenien ajan, Limnell sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kyberoperaation, joka tähtäsi Iranin ydinaseohjelman hidastamiseen Stuxnet-haittaohjelmalla. Yhdysvaltain ja Israelin arvioidaan olleen Natanzin maanalaisen ydinvoimalan tietokonejärjestelmiin levinneen haittaohjelman takana. Virus käytännössä pysäytti Iranin ydinohjelman pitkäksi aikaa tuhottuaan uraanin rikastamiseen käytettyjä sentrifugeja.

Suurvaltapolitiikka

Jarno Limnellin mielestä kybertoimista ja -vaikuttamisesta puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että se liittyy suurvaltapolitiikkaan.

Jo vuosien ajan on arvioitu, että Venäjä ja Kiina tukevat Irania hyökkäyksellisten ja puolustuksellisten kyberkyvykkyyksien rakentamisessa. Yhdysvallat ja Israel ovat puolestaan samalla puolella.

– Eli kyse ei ole pelkästään Israelista ja Iranista, vaan suuremmasta kehityskulusta. Tässä kokonaisasetelmassa ovat mukana maailman kyvykkäimmät kybertoimijat.

Limnell tähdentää kybermaailman oleva maantieteellisesti rajaton, joten erilaisten kyberhyökkäysten seurannaisvaikutukset saattavat levitä laajemmalle fyysiseen maailmaan.

Valtiot myös usein ulkoistavat erilaisia kyberoperaatioitaan ei-valtiollisille hakkeriryhmille, jotka tekevät likaisen työn. Jos nämä ei-valtiolliset toimijat jäävät kiinni, valtiot luonnollisesti kiistävät yhteytensä niihin.

– Minun mielestäni kannattaa seurata sitä, missä määrin Israel käyttää todennäköisessä vastatoimessaan kybertoimia, Limnell sanoo.

– Se voi tapahtua kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Vaikutukset sitten näkyvät Iranissa, ja Israel pystyy tämän kiistämään. Tai sitten Israel tekee näyttävämmän iskun Stuxnetin tapaan, jos poliittista halua ja kykyä löytyy.

Limnell muistuttaa, että kyberkamppailuihin eri puolilla maailmaa liittyy vahvasti informaatioulottuvuus.

– Kyse on jatkuvasti käynnissä olevasta informaatiosodankäynnistä ja -vaikuttamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin, kasvattamaan pelotetta ja vaikuttamaan vastustajan päätöksentekoon.

– Kaikkeen tähän liittyvään uutisointiin ja kuvamateriaaliin kannattaa suhtautua varsin suurella kriittisyydellä.