Venäjän politiikan asiantuntija Julian Wallerin mielestä Kremlin avainkysymyksiä on se, miten vallanvaihto hoidetaan, kun 72-vuotias diktaattori Vladimir Putinin lopulta siirtyy syrjään tavalla tai toisella.
George Washington yliopiston tutkija, Venäjän politiikan opettaja ja Center for Naval Analyses (CNA) -tutkimuslaitoksen asiantuntija Waller avaa X:n ketjussaan, mihin asioihin Venäjää seuraavien tulisi hänen mielestään kiinnittää nyt huomionsa.
Waller ei monista julkisuudessa liikkuvista arvioista poiketen esimerkiksi usko Venäjän talouden olevan romahdusvaarassa. Kremlin poliittinen tilanne on hänestä toistaiseksi vakaa eikä yhteiskunnan järjestys näytä horjuvan. Sotarintaman tilannekin on vakaa niin operatiivisella kuin strategisellakin tasolla.
Jos unohdetaan yllättävät ja äkilliset mullistukset kuten esimerkiksi sotilaallinen tappio Ukrainassa tai Vladimir Putinin äkillinen kuolema, nousee vallanperimys Julian Wallerin mielestä ensimmäiseksi kiinnostavaksi kysymykseksi.
Vladimir Putin voi teoriassa pysyä vallassa presidenttinä Venäjän lain nojalla aina vuoteen 2036 asti.
– Hän on kuitenkin 72-vuotias ja jokainen vuosi nostaa hieman terveysongelmien riskiä. Ja hän on kieltäytynyt visusti nimeämästä itselleen seuraajaa, Waller muistuttaa.
Vallan siirtyminen sotaa käyvän Venäjän kaltaisessa Putiniin henkilöityneessä diktatuurissa on tutkijan mukaan varsin riskialtis asia.
Jos Putin siirtyisi yllättäen sivuun, siirtyisi valta muodollisesti pääministeri Mihail Mishustinille. Tätä seuraisi Wallerin mukaan valtapeli huipputason eliitin kesken siitä, kuka asetetaan ehdolle seuraavaksi presidentiksi. Kuvio on hänen mukaansa täynnä ennakoimattomia seurauksia ja sudenkuoppia.
Venäjä-tuntija muistuttaa monien tavallisesti seuraajapuheissa esiin nousevien henkilöiden olevan itse asiassa vielä Vladimir Putiniakin vanhempia.
– Siihen on syynsä, miksi seuraajaa ei voida nimetä. Ne eivät kuitenkaan ratkaise nykyajan ylle laskeutuvaa tulevaisuuden varjoa. Ja tämä kasvattaa ajan kuluessa eliitin epävarmuutta.
Wallerin mukaan tilanne on mennyt Moskovassa niin kehnoksi, että ratkaisuksi on syntynyt hieman myöhässä uusien nousevien tähtien kehittäminen alemmalla hallinnon tasolla. Usein kyse on henkilöistä, joilla on vanhojen eurooppalaisten kuningashuoneiden tapaan perhekytköksiä ylimmän tason eliittiin.
Esimerkkeinä tutkija mainitsee muun muassa apulaispuolustusministeriksi ja valtiosihteeriksi nostetun Putinin serkun tyttären Anna Tsiviljovan ja pitkän linjan Kremlin sisäpiiriläisen Nikolai Patrushevin Dmitri-pojan, joka toimii nykyisin Venäjän varapääministerinä. Esiin nousee myös Putinin entinen henkivartija Aleksei Djumin, jonka rakettimainen nousu poliittisiin virkoihin on tehnyt hänestä vakionimen Putinin seuraajaspekulaatioissa.
Julian Wallerin mukaan verrattain nuorten vaikuttajien nousussa on kuitenkin viivytelty liian pitkään. Valtaa on monopolisoitu samoissa viroissa kiertäville iäkkäille vaikuttajille niin pitkään, ettei nuori eliitti ole päässyt vielä kovinkaan lähelle Putinia ja todellisen vallan keskusta. Vaikutus on korostunut entisestään sodan aikana, kun siviilipuolen virkojen merkitys on vähentynyt.
– [Venäjältä] puuttuu käytännössä kokonaan joukko kunnianhimoisia noin 40-vuotiaita, jonka olisi tullut ilmaantua korkeisiin virkoihin joskus 2010-luvun aikana, mutta mitä ei koskaan tapahtunut, Julian Waller arvioi.
Kun tämä yhdistetään hallinnon ”turvallistamiseen” ja Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen vallan kasvuun, pahenee tilanne hänen mukaansa entisestään.
Tähän liittyvät myös julkisuuteen tihkuvat ilmiöt, kuten toistuvat epäilyttävät kuolemat Venäjän politiikan, liike-elämän ja turvallisuuskoneiston huipulla tai sen liepeillä.
– Kaikki ovat kuulleet tarinat ”ikkunoista putoamisista” ja [nähneet] kasvavat määrät kuvernöörien ja pormestarien pidätyksiä korruptiosta.
Tämä on pahentanut Wallerin mukaan eliitissä leviävää epävarmuutta.
Korruptiopuhdistukseen liittyy Wallerin mielestä myös aivan oma koukkunsa.
– Se on alkanut pilata jo valmiiksi myöhässä olevan uusien valtaapitävien kehittämisen prosessin, jonka moni Venäjän eliitin jäsen on alkanut pikku hiljaa tajuta olevan tarpeellinen. Monet kohteiksi otetut (vankilalla tai aseman alentamisella uhatut) olivat nousevia tähtiä ja omasivat juuri sellaisia profiileja, joita uudelta sukupolvelta haluttaisiin.
Julian Waller kutsuu Kremlin tilannetta ”turvallistetuksi boomeroinniksi”.
– Vladimir Putin kieltäytyy päästämästä irti vanhasta kaartista ja eläköitymään. He ovat taas itse niin vanhoja, että heidän tapansa tehdä päätöksiä on jo näivettynyt. Ja kaikki vielä istuu kokonaisuuteen, jossa FSB:llä on vapaat kädet suorittaa kostokampanjoita, joita harjoittaa byrokraattista politisointia samalla, kun se poistaa pelilaudalta kunnianhimoisia ihmisiä, jotka tulevat sen omien ympyröiden ulkopuolelta.
Julia Waller summaa Venäjän eliitissä leviävän tunteen siitä, että Moskovan pelin säännöt ovat muuttumassa.
– Tämä on aina huono asia henkilövetoisessa diktatuurissa.
What are you tracking in Russia today, Waller?
A colleague asked me that yesterday, and I figured it was worth going through a partial list here. In sum: succession, cadre development, securitized boomerism, and a touch of ideological experimentation. Some points of interest… pic.twitter.com/W4r1otOnCe
— Julian Waller 📖 (@JulianWaller) July 29, 2025
