Länsimaat tekivät amerikkalaisen turvallisuuspolitiikan tutkija Andrew Michtan mielestä virheen antaessaan Valko-Venäjän valua Venäjän vaikutuspiiriin viime vuosikymmenten aikana.
Michtan mukaan länsimaat eivät ajatelleet tilannetta strategisesti.
– Silloinkin kun nuoret miehet ja naiset Valko-Venäjällä protestoivat rohkeasti vuoden 2020 varastettuja vaaleja vastaan, me emme tehneet juuri mitään, Michta kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tutkijan mukaan länsimaat tyytyivät tuomitsemaan Valko-Venäjän tilanteen.
Tuorein sukupolvi on Michtan mukaan elänyt nimellisesti itsenäisessä valtiossa.
– He halusivat ja haluavat edelleen tehdä tästä suvereniteetista todellista. Mutta länsimaiden todellisen tuen sijasta he saivat tyhjiä julistuksia.
Michtan mukaan länsimaiden analyytikot ovat epäonnistuneet kokonaiskuvan muodostamisessa Itä-Euroopan turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä. Hänen mukaansa Ukraina ja Valko-Venäjä ovat osa samaa ongelmakokonaisuutta.
– Valkovenäläisten kansallinen identiteetti on vahvistunut vuosien mittaan, mutta sen sijaan, että olisimme tukeneet liikettä kohti todellista itsemääräämisoikeutta, olemme ilmeisesti alusta alkaen alistuneet siihen, että Venäjä voi sulauttaa Valko-Venäjän takaisin itseensä. Tämä strateginen lyhytnäköisyys tulee meille kalliiksi, Michta kirjoittaa.
Hänen mukaansa Euroopan ja Valko-Venäjän raja on käytännössä Naton ja Venäjän välinen raja. Hän huomauttaa, että kyseiseltä rajalta on lyhyt matka esimerkiksi Vilnaan ja Varsovaan.
– Euroopan johtajien on korkea aika katsoa karttaa.
For over a decade I’ve been watching with growing disbelief as Western capitals de facto abandoned any effort to compete for influence in #Belarus, all but ceding it to Russia’s sphere of domination—without much thought given to the strategic implication of this outcome.1/7
— Andrew A. Michta (@andrewmichta) January 19, 2025
