Aljaksandr Lukashenkalta sekavia puheita sotavalmisteluista

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka antoi hämmentävän lausunnon maan sotavalmisteluista työmatkalla Grodnoon tiistaina, uutisoi Ukrinform.

– Älkää uskoko ketään, joka väittää, että haluamme mennä sotaan. Valmistaudumme sotaan, puhun siitä suoraan. ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”. En keksinyt sitä. Se on erittäin oikein sanottu, Lukashenka sanoi.

Hän lisäsi, että sotilasyksiköt harjoittelevat eri puolilla maata, ja joukkoja varustetaan uudelleen erilaisilla aseistuksilla.

Samaan aikaan Lukashenka totesi, ettei Valko-Venäjä uhkaa ketään.

– Meidän ei tarvitse uhkailla ketään. Emme halua kenenkään muun maata. Meillä on edelleen oma maamme viljeltävänä Jumalan avulla, hän lisäsi.

Valko-Venäjälläkin valmistaudutaan ”presidentinvaaliin”

Samaan aikaan kun Venäjällä esitettiin Vladimir Putinin valta-asemaa pönkittävää tympeää näytelmää, jota Kreml kutsuu presidentinvaaleiksi, on Valko-Venäjän diktatuurihallinto alkanut valmistautua vuonna 2025 järjestettäviin ”presidentinvaaleihin”.

Esimakua siitä, millaisin menoin Aljaksandr Lukašenkan 30 vuotta kestänyttä valtakautta aiotaan ensi vuonna jatkaa, saatiin Valko-Venäjän helmikuisista parlamentti- ja paikallisneuvostovaaleista.

– Näillä vaaleilla ei voinut olla mitään poliittista merkitystä, koska sekä paikallisviranomaiset että Valko-Venäjän parlamentti ovat voimattomia instituutioita. Uuden superelimen – Valko-Venäjän kansankokouksen – perustaminen huhtikuussa vähentää parlamentin roolia entisestään, ajatushautomo Carnegiessa työskentelevä valkovenäläistutkija Artjom Šraibman toteaa artikkelissaan.

Viranomaiset olivat hänen mukaansa joka tapauksessa hermostuneita, koska vuoden 2020 väärennettyjen presidentinvaalien jälkeisestä laajamittaisesta poliittisesta kuohunnasta ei tällä kertaa haluttu nähdä vähäisimpiäkään viitteitä. Sitä varten viranomaiset muun muassa kielsivät äänestyslippujen kuvaamisen ja päättivät olla avaamatta äänestyspaikkoja Valko-Venäjän ulkomailla sijaitseviin suurlähetystöihin, jotta maanpaossa elävien valkovenäläisten kasvava joukko ei pääsisi uurnille. Lisäksi vaalilautakuntien jäsenten nimet päätettiin salata, jotta heihin ei voitaisi kohdistaa julkista painostusta.

Jo kesällä 2023 viranomaiset olivat lakkauttaneet viimeisetkin oppositiopuolueet ja ne Lukašenkan tukipuolueet, joita ei enää pidetty tarpeellisina. Myöskään itsenäiset ehdokkaat eivät saaneet kerätä allekirjoituksia päästäkseen ehdolle, joten heidän ehdokkuuttaan ei tarvinnut edes erikseen vaivautua hylkäämään.

Helmikuiset vaalit olivat Šraibmanin mukaan ensimmäiset, joihin Valko-Venäjä ei kutsunut Etyjin tarkkailijoita.

– Valko-Venäjän vaalit ovat aina olleet kaukana demokraattisista standardeista, mutta länsimaisten tarkkailijoiden läsnäolo aiemmissa vaaleissa osoitti Minskin pitäneen itseään osana laajempaa eurooppalaista aluetta. Nyt Lukašenka on ilmeisesti luopunut pyrkimyksestä hakea vaaleille tai hallinnolleen ylipäätään hyväksyntää länneltä, Šraibman sanoo.

Helmikuun vaaliteatteri oli hänen mukaansa siis suunnattu yksinomaan kotimaiselle yleisölle, ja sen tarkoitus saattoi olla puhtaasti psykologinen.

– Lukašenka halusi sekä todistaa valtansa että osoittaa valkovenäläisille, että vuoden 2020 tapahtumat olivat poikkeama eikä mitään muuta, Šraibman toteaa.

Vaikka vaalitulos oli ennalta määrätty, viranomaiset eivät ottaneet mitään riskejä. Jo ennestään kovia sortotoimia kiristettiin entisestään, eri puolilla maata toteutettiin laajoja pidätysaaltoja ja turvallisuusjoukot tekivät ratsioita aiemmin vaalitarkkailijoina henkilöiden koteihin.

Vaalipäivän aattona Valko-Venäjän valtiollinen televisio näytti kuvaa erikoisjoukkojen harjoituksesta, jossa sotilaat pidättivät äänestyslippua valokuvaavan äänestäjän, hajottivat äänestyspaikan eteen kokoontuneen ihmisjoukon ja rynnäköivät ikkunoiden läpi äänestyspaikalle kuin se olisi ollut terroristien linnake, Šraibman kertoo. Se, mitä helmikuussa nähtiin ja koettiin, ei jätä hänen mukaansa epäilystäkään siitä, millaiset ”presidentinvaalit” Lukašenka aikoo maassaan ensi vuonna järjestää.

Valko-Venäjän vaalit lähestyvät – diktaattori kiristää ruuvia

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka lisää tukahduttamistoimia valmistautuessaan helmikuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin. Äänestyslipuissa ei ole paljon valinnanvaraa.

Lukašenka on vuoden 2020 vilpillisten presidentinvaalien jälkeen kiihdyttänyt sortotoimiaan, ja tuhansia hänen autoritaarista hallintoaan kritisoineita kansalaisia on pahoinpidelty. Lukuisia oppositiojohtajia ja muita älymystön edustajia on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin, ja yhä useampia uhataan teloituksella.

Kaikki hallinnon tasot on tutkija Mark Temnyckyn mukaan valjastettu pönkittämään Aljaksandr Lukašenkan valta-asemaa ja lisäämään kansalaisiin kohdistuvaa kontrollia.

– Vuoden 2020 mielenosoituksia seuranneiden väkivaltaisten kostotoimien jälkeen ihmiset ovat huolissaan turvallisuudestaan ja pelkäävät osallistumista julkisiin mielenosoituksiin vainon pelossa, Atlantic Councilin Euraasia-keskuksessa työskentelevä Temnycky toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Helmikuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa moni aikoo hänen mukaansa jättää äänestämättä, eikä valinnanvaraa ehdokaslistoilla paljon edes olisi.

– Valko-Venäjän korkein oikeus lakkautti viime vuonna kansanrintamapuolueen, ja Vihreä puolue, tasavaltaispuolue, kansan sovun puolue ja sosiaalidemokraattinen puolue on niin ikään kielletty. Yhdistyneen kansalaispuolueenkin korkein oikeus on lakkauttanut, hän kertoo.

Myös tiedotusvälineet ovat viranomaisten tiukassa kontrollissa eivätkä voi kuin tukea Lukašenkan hallintoa ja pyrkiä entisestään heikentämään harvojen jäljellä olevien oppositioehdokkaiden asemaa.

Moni taistelee Ukrainan puolella

Tilanteessa, jossa poliittisia vaikutuskanavia ei käytännössä enää ole, hallinnon vastustajat joutuvat Temnyckyn mukaan turvautumaan muihin keinoihin. Esimerkiksi Lukašenkan asetuttua tukemaan Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, joukko asevoimien upseereja ilmaisi erimielisyytensä eroamalla tehtävistään.

– Valko-Venäjän rautateitä on sabotoitu, jotta Venäjä ei voisi kuljettaa varusteita rintamalle, ja monet valkovenäläiset ovat tarttuneet aseisiin osallistuakseen Ukrainan puolustamiseen. Valkovenäläisiä oli mukana Butšan vapauttamisessa sodan alkuvaiheessa, heitä taistelee itärintamalla ja jotkut ovat osallistuneet hyökkäyksiin rajan yli Venäjän Belgorodin alueelle, Mark Temnycky sanoo.

– He kertovat auttavansa Ukrainaa siinä toivossa, että Valko-Venäjäkin puolustaisi itseään asettumalla vastarintaan Venäjää vastaan sekä muuttuisi naapuristaan riippuvaisesta vasallivaltiosta vapaaksi ja demokraattiseksi maaksi, hän toteaa.

Kunnes niin tapahtuu, moni kokee Valko-Venäjän enää pelkäksi Vladimir Putinin provinssiksi, jossa Lukašenka sallii Venäjän armeijan vapaasti temmeltää.

Valko-Venäjä on saanut Iskander-ydinohjusjärjestelmiä Venäjältä

Valko-Venäjä on saanut Iskander-ydinohjusjärjestelmiä Venäjältä, kertoo maan presidentti Aljaksandr Lukašenka The Kyiv Postin mukaan.

– Saimme paljon ammuksia ja ohjuksia, Lukašenka lisäsi julkaisemassa tiedotteessa.

– Minun täytyy kiittää venäläisiä. He auttoivat meitä paljon viime vuonna, Lukašenka lisää.

Lukašenkan mukaan uutta ydinohjusjärjestelmää käytetään vain Valko-Venäjän presidentin suostumuksella. Protokollaan liittyvät myös Valko-Venäjän puolustusministeri Viktor Khrenin ja esikuntapäällikkö Viktor Gulevich.

Maaliskuussa 2023 Lukašenka kertoi, että Venäjän presidentti Vladimir Putinilta saadut ydinohjukset auttavat Valko-Venäjää säilyttämään vapautensa.

– Älkää sanoko, että me vain säilytämme näitä ohjuksia. Ne ovat meidän ja mukana ylläpitämässä itsenäisyyttämme. Emme lopeta puolustamasta maatamme ja kansalaisiamme, Lukašenka kommentoi.

Khrenin kertoi tiistaina, että Minsk aikoo muuttaa asevoimiensa doktriinia, jotta ydinaseiden käyttö voitaisiin sallia. Toukokuussa 2023 Valko-Venäjä ja Venäjä solmivat sopimuksen, jonka mukaan Venäjä saa sijoittaa taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle.

Ei tiedetä, kuinka monta ydinasetta on sijoitettu Valko-Venäjälle tai tullaanko Venäjän aseiden käyttö lisäämään Minskin uuteen doktriiniin.

Tällainen on Latvian vastavalmistunut raja-aita

Latvian raja-aita Valto-Venäjän vastaisella rajalla on valmistunut kuivan maan osuuksien osalta. Koko aidan odotetaan valmistuvat ensi vuoden alkuun mennessä, kertoo Latvian yleisradio LSM.

Rajavartijat ovat lisänneet partioita ja valvontaa laittomien rajanylitysten kasvaneen riskin vuoksi. Rajalle on tarkoitus asentaa myös kameroita ja muita seurantalaitteita.

Latvia päätti rajaesteiden rakentamisesta ja valvonnan lisäämisestä Valko-Venäjän kautta saapuneiden siirtolaisten määrän kasvamisen jälkeen. Vuonna 2023 14 000 siirtolaista yritti päästä rajan yli Latviaan, mikä on kaksi kertaa edellisvuotta enemmän.

Valko-Venäjä väitetysti helpottaa siirtolaisten liikkumista rajalle painostaakseen länsimaita.

Rajaesteiden tarkoitus on ehkäistä maahanmuuttajia sekä ihmiskaupan harjoittajia. Esteitä kuvataan keinona helpottaa rajavartijoiden valvontaa ja antaa heille aikaa reagoida laittomiin rajanylityksiin.

Este ei ole ”kiveä ja sementtiä” vaan pikemminkin aidanne, jossa käytetään monikerroksisia rullia piikkilankaa.

Aitaa on myös kritisoitu siitä, että se saattaa olla riittämätön osoittamaan maahanmuuton juurisyitä ja voi johtaa vaarallisempiin rajanylitysyrityksiin.

Asiantuntijoiden mukaan tilanne rajalla ei todennäköisesti ole helpottumassa, ja Valko-Venäjän tukeman laittoman maahanmuuton odotetaan jatkuvan.

Valko-Venäjä myöntää passeja Wagner-taistelijoille – ”voivat tulla EU-alueelle”

Valko-Venäjän sisäministeriö on myöntänyt uusia passeja Wagnerin palkkasotureille, Valko-Venäjän oppositiojohtaja Pavel Latushko sanoo The Kyiv Independentin mukaan.

Oppositiojärjestö Kansallinen kriisintorjuntaa (National Anti-Crisis Management, NAM) johtava Latushko sanoi, että tämä on jatkunut kuukauden.

– Wagnerin jäsenet saavat Valko-Venäjän passit. Oikeita asiakirjoja, mutta ne on myönnetty eri nimillä. Siksi he voivat yksinkertaisesti tulla EU:hun rajanylityspaikkojen kautta, hän jatkaa.

Latushkon mukaan Wagnerin palkkasoturit voisivat sitten ”tehdä sabotaasi- ja terrori-iskuja” näissä maissa.

Varsovassa viime keskiviikkona pidetyssä kokouksessa Puolan, Latvian ja Liettuan viranomaiset sanoivat harkitsevansa kaikkien rajojen sulkemista Valko-Venäjän kanssa Wagnerin uhan vuoksi.

Latushko on entinen Valko-Venäjän suurlähettiläs Puolassa ja asuu nyt maanpaossa, koska hän vastustaa Aljaksandr Lukashenkan hallintoa.

Hänen mukaansa Valko-Venäjällä on edelleen useita tuhansia Wagner-taistelijoita. Hän sanoi, että vaikka Lukashenka haluaa pitää heidät siellä, ”hänellä ei ole riittäviä taloudellisia resursseja ylläpitää suurta joukkoa militantteja”.

”Myös valkovenäläiset ansaitsevat johtajiensa saattamisen vastuuseen rikoksistaan”

Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenka on saatettava oikeudelliseen edesvastuuseen osallisuudestaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan, vaatii vaikutusvaltaisen amerikkalaisen Freedom House -järjestön apulaisjohtaja Katie LaRoque.

– Lukašenka on vuosikymmeniä terrorisoinut julmasti omaa kansaansa, väärentänyt vaalit, vanginnut kymmeniä tuhansia ihmisiä, pakottanut satoja tuhansia pakenemaan turvaan Valko-Venäjältä ja pyrkinyt kitkemään riippumattoman aktivismin, LaRoque sanoo Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.

Helmikuun 2022 jälkeen Valko-Venäjän diktaattorista on lisäksi tullut Vladimir Putinin keskeinen rikoskumppani raa’assa hyökkäyksessä Ukrainaan. Lukashenka ei ole mikään passiivinen toimija konfliktin marginaalissa, vaan hän on suoraan vastuussa suuresta osasta Ukrainan tuhoamista, LaRoque painottaa.

Hän muistuttaa Lukashenkan sallineen noin 30 000 venäläissotilaan pääsyn Valko-Venäjän alueelle ennen täysimittaista hyökkäystä, mikä mahdollisti Putinin salamasotahyökkäyksen kohti Kiovaa heti hyökkäyssodan alussa.

– Venäläisjoukot saivat järjestää pohjoisen hyökkäyksensä Valko-Venäjän maaperältä käsin. Todisteet viittaavat myös siihen, että myös maan ilmapuolustus, lennonjohtojärjestelmät ja polttoainevarastot alistettiin Kremlin sotilaalliseen komentoon, hän toteaa.

– Ukrainalaiset tutkijat ovat dokumentoineet venäläisten hirmutekoja Kiovan alueen kaupungeissa, kuten Butshassa, Irpinissä ja Borodjankassa. Ne olivat mahdollisia vain siksi, että Lukašenka oli sotaan osallinen.

Kansainvälinen pidätysmääräys

LaRoquen mukaan Lukashenka on myös julkisesti myöntänyt antaneensa Venäjän asevoimien lokakuuhun 2022 asti ampua ohjuksia Valko-Venäjältä kohteisiin eri puolilla Ukrainaa.

– Valko-Venäjältä ammuttiin satoja venäläisiä ohjuksia täysimittaisen hyökkäyksen alkuvaiheessa, millä oli tuhoisia seurauksia Ukrainan siviiliväestölle, hän sanoo.

Lisäksi on hänen mukaansa yhä enemmän todisteita siitä, että Lukašenkan hallinto on osallistunut tuhansien ukrainalaislasten järjestelmällisiin sieppauksiin miehitetyiltä Ukrainan alueilta.

Kahden ensimmäisen rikoksen osalta Lukashenkan osallisuus täyttää LaRoquen mukaan YK:n hyökkäysrikoksen määritelmän. Näin ollen Lukashenka olisi asetettava Putinin rinnalla syytteeseen hyökkäysrikoksesta erityisessä kansainvälisessä tuomioistuimessa.

Lapsikaappauksista kertyneiden todisteiden perusteella ainakin Ukrainan ja Liettuan syyttäjäviranomaiset ovat jo käynnistäneet tutkinnat Valko-Venäjän osallisuudesta.

– Valko-Venäjän hallinnon roolin laajuuden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, mutta julkisesti saatavilla olevat tiedot tukevat käsitystä, jonka mukaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen olisi annettava pidätysmääräys Lukashenkasta, LaRoque toteaa.

– Myös valkovenäläiset ansaitsevat johtajiensa saattamisen vastuuseen rikoksistaan. Heidän kokemansa sorto on ollut ankaraa, epäinhimillistä ja jatkuvaa. Oikeudenmukaisuus ei voi päättyä siihen, että Lukashenka joutuu vastaamaan rikoksistaan Ukrainaa vastaan, vaan myös hänen Valko-Venäjällä tekemiinsä rikoksiin on puututtava.