Valko-Venäjä siirtää tankkeja ja joukkoja Ukrainan rajalle

Valko-Venäjä siirtää panssarivaunuja ja joukkoja Ukrainan rajalle. Valko-Venäjän puolustusministeriö on julkaissut videomateriaalia väitetysti rajan lähelle siirtyvistä joukoista (alla).

Valtiollisen Belta-uutistoimiston mukaan kalustoa on siirretty rautateillä ”osoitetuille alueille”. Valko-Venäjän propagandamediat kertoivat aiemmin diktaattori Aljaksandr Lukashenkan käskeneen asevoimia vahvistamaan Homjeliin ja Mazyriin sijoitettuja joukkoja. Alueet ovat maan eteläosissa Ukrainan rajan tuntumassa.

Joukkojen tehtäväksi kerrotaan ”vastaaminen mahdollisiin provokaatioihin”.

Valko-Venäjä on väittänyt ampuneensa alas ukrainalaisia lennokkeja alueellaan.

Belarus is allegedly moving tanks and armored vehicles to the border with Ukraine.

Lukashenko announced this decision after Ukrainian drones allegedly flew into the country yesterday.

This is unlikely anything but sabre rattling. Vitally, Belarus authorised Russia to use its… pic.twitter.com/N3Xo7ZAbRu

— WarTranslated (Dmitri) (@wartranslated) August 11, 2024

Latvia esti autoilun Valko-Venäjältä, mutta ei loistoautojen vientiä sinne

Heinäkuun puolivälissä Baltian maat sulkivat rajansa valkovenäläiseltä yksityisautoliikenteeltä vedoten EU-pakotteisiin ja Valko-Venäjän hallinnon vastustamiseen, mutta samaan aikaan loistoautoja kuljetetaan Latviasta rautateitse Valko-Venäjälle, josta niiden matka jatkuu maanteitse Venäjälle. Siinä kohtaa rikotaan EU:n Venäjää vastaan asettamia pakotteita.

Saksassa syyttäjänvirasto on alkanut tutkia EU:n pakotteita rikkovaa loistoautojen vientiä Valko-Venäjän kautta Venäjälle. Puola lopetti jo keväällä sylinteritilavuudeltaan yli 1,9 litran ja hinnaltaan yli 50 000 euron autojen viennin sallimisen Valko-Venäjälle.

Valko-Venäjän oppositiota tukevan Rautatieläisten yhteisön mukaan heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana Latvian Grivan rautatieasemalla on lastattu 18 vaunullista uusia, kalliita autoja pääteasemana Valko-Venäjän Orša-Zapadnajan rautatieasema. Niiden vastaanottajana on muun muassa Philip Morrisin tupakkatuotteita myyvä ENERGO-OIL, jonka omistaja on Aljaksandr Lukašenkan lompakkona tunnettu Aliaksei Oleksin.

Muodollisesti toimitusketju näyttää niin puhtaalta kuin mahdollista, koska Valko-Venäjälle tuodaan rautateitse suuria määriä uusia autoja, eikä se ole kiellettyä. Mutta rautatieläisten mukaan nämä loistoautot puretaan junasta ja lastataan rekkoihin, jotka vievät autot tilaajille Venäjän rajan yli Moskovassa, Sahalinilla ja missä vain.

Latviasta Valko-Venäjän kautta Venäjälle kulkevaan kuljetusreittiin osallistuvat ENERGO-OILin lisäksi liettualainen rahtiyritys Autorail Cargo, venäläinen rahtiyritys TransAlliance-Center sekä latvialainen laivaus- ja rahtiyritys ALPIK CARGO.

Rautatieläiset ovat paljastaneet myös varareitin, joka kulkee Latviasta Venäjän läpi Kazakstaniin, josta se jatkuu edelleen Valko-Venäjän kautta Venäjälle. Kiertomatkaa kertyy yli 4 200 kilometriä. Kazakstanissa autot ottaa vastaan Igor Belesikov ja ne toimittaa Valko-Venäjälle rahtiyritys Forteks.

Varareittiä saatetaan tarvita, jos Latvia sulkee suoran reitin. Toistaiseksi vienti suoraa reittiä kuitenkin jatkuu. Rautatieläiset ovat nähneet useita tulliselvityksiä, joissa Latvian viranomaiset hyväksyvät toiminnan muitta mutkitta. Kahdessa viikossa heidän kauttaan on toimitettu noin 90 Lamborghinia, Porschea, Ferraria, Bentleytä, Mercedes-Benziä ja BMW:tä yhteisarvoltaan yli 16 miljoonaa euroa. Virolaisen Postimeesin mukaan kesäkuun lopulla Latvian rajalla odotti kuljetusta Valko-Venäjälle 400 autoa, jotka olivat pääosin loistoautoja.

”Valko-Venäjän diktaattori on maalannut itsensä nurkkaan”

Diktaattori Aljaksandr Lukašenkan hallinto Valko-Venäjällä on selvinnyt tutkija Victoria Leukavetsin mukaan toistaiseksi suhteellisen hyvin pakotteista, joita länsi on asettanut vastauksena vuoden 2020 vaalien jälkeisiin sortotoimiin ja maan rooliin Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.

– Valko-Venäjän sorto ja autoritaarinen ote eivät ole heikentyneet, ja maan talous on ollut melko vakaa, sillä bruttokansantuote on supistunut vain 4 prosenttia, Stockholm Centre for Eastern European Studies -tutkimuskeskuksessa työskentelevä tohtori Leukavets toteaa Diplomaatia-lehdessä.

Tällä näennäisellä menestystarinalla on hänen mukaansa kuitenkin myös toinen puoli.

– Lukašenka ei olisi pystynyt pysymään vallassa, ellei Venäjä olisi häntä tukenut, Leukavets painottaa.

Heti diktatuurihallintoa vastustaneiden laajamittaisten mielenosoitusten alettua elokuussa 2020 Kreml tarjosi Lukašenkalle poliittista ja taloudellista tukea sekä tarjoutui tukahduttamaan protestit sotilaallisin keinoin. Myös Valko-Venäjälle suunnattu propagandakoneisto lisäsi kierroksia entisestään.

– Tämä isonveljen apu on tullut Lukašenkan hallinnolle kalliiksi. Kreml käynnisti uuden syvän integraation vaiheen aloittamalla neuvottelut niin sanotuista unioniohjelmista, joista 28 vahvistettiin vuonna 2021 ja joiden täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä.

Jos Kremlin sanelemat ohjelmat toteutuvat täydessä laajuudessaan, Valko-Venäjä menettää Leukavetsin mukaan suvereniteettinsa ja muuttuu Venäjän poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen valtapiirin jatkeeksi.

Olemassaolo uhattuna

Viimeisten neljän vuoden aikana Kreml on vahvistanut taloudellista otettaan Lukašenkasta tasolle, jossa Venäjän osuus Valko-Venäjän ulkomaankaupasta on jo yli 70 prosenttia ja venäläiset yritykset ovat pitkälti vallanneet Valko-Venäjän markkinat.

Maa on myös käytännössä riippuvainen Venäjän energiasta, erityisesti öljy- ja kaasutoimituksista, mikä on Leukavetsin mukaan omiaan korostamaan Lukašenkan aseman haavoittuvuutta.

Maiden puolustusyhteistyö on hänen mukaansa vuodesta 2020 lähtien merkittävästi tiivistynyt.

– Valko-Venäjän maaperälle muodostettu alueellinen voimaryhmä on vahvistanut Venäjän sotilaallista läsnäoloa ja nopeuttanut kahden armeijan keskinäistä integraatiota. Tosiasiallisesti yhteinen sotilaallinen alue antaa Kremlille mahdollisuuden kontrolloida Valko-Venäjää täysin sekä käyttää sen aluetta ja resursseja hyökkäykseen Ukrainaa vastaan, hän sanoo.

Venäjän entistä vahvempi asema näkyy myös kulttuurissa. Valko-Venäjän kieli on kadonnut julkisesta ja virallisesta keskustelusta. Osa valkovenäläisestä kirjallisuudesta on kielletty ja leimattu ekstremismiksi. Venäjän kieli hallitsee Valko-Venäjän kouluissa, yliopistoissa ja mediassa. Leukavets arvioi kehityksen vaarantavan valkovenäläisen identiteetin säilymisen ja lopulta myös Valko-Venäjän olemassaolon itsenäisenä valtiona.

Geopoliittinen pelinappula

Lukašenka väittää usein olevansa Valko-Venäjän suvereniteetin ja itsenäisyyden ainoa takuumies.

– Todellisuudessa hän ei pian ole mitään muuta kuin Kremlin geopoliittinen pelinappula. Diplomaattinen ja poliittinen eristys on kaventanut Lukašenkan liikkumavaraa kansainvälisellä näyttämöllä ja heikentänyt hänen asemaansa suhteessa Venäjään, Leukavets sanoo.

– Lyhyellä aikavälillä Kreml ei ehkä ole kiinnostunut syrjäyttämään Lukašenkaa vallasta. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä päättää kaapata Valko-Venäjän lohdutuspalkinnoksi kompensoidakseen Ukrainassa kärsimiään tappioita, hän toteaa.

– Lukašenkan asemoituminen suhteessa Kremliin perustuu näin ollen moneen tekijään, ja hänen kohtalonsa riippuu yhtäältä Ukrainan sodan lopputuloksesta ja toisaalta Valko-Venäjän opposition yhtenäisyydestä sekä länsimaiden sille antamasta tuesta.

Valko-Venäjä väittää estäneensä lennokkihyökkäyksen Liettuasta

Valko-Venäjän turvallisuuspalvelu väittää estäneensä lennokki-iskuja Liettuan alueelta. Venäjän ja Valko-Venäjän sotapropagandaan istuvien väitteiden tueksi ei ole esitetty mitään todisteita.

Asiasta uutisoivan Venäjän valtion media TASS:n mukaan Valko-Venäjän turvallisuuspalvelu KGB:n johtaja Ivan Tertel kertoi asiasta torstaina.

Tertel väitti turvallisuuspalvelun ja muiden viranomaisten suorittaneen joukon ”akuutteja turvallisuustoimia”, joilla estettiin lennokkien hyökkäyksiä Liettuan alueelta kohteisiin Minskissä ja sen esikaupunkialueilla.

Epämääräisen uutisen mukaan valkovenäläiset turvallisuusjoukot jatkavat töitä asian parissa, mutta ”yksityiskohtia ei voida kertoa julkisesti”.

Valko-Venäjä on jo pitkään yrittänyt esittää väitteitä muun muassa Liettuasta tai Puolasta maahan kohdistuvista uhista. Mitään todisteita väitteille ei ole koskaan pystytty esittämään.

Venäjä on viime päivinä uhkaillut Suomea ohjuksilla. Nyt Venäjän bulvaanivaltio väittää Liettuan tehneen lennokki-iskun Minskiin.

Voi kysyä, kummalla on uskottavampi motiivi: Nato-maa Liettualla lietsoa sotaa vai Valko-Venäjällä levittää Venäjän agendaan sopivaa propagandaa?

— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 25, 2024

Aljaksandr Lukashenkalta sekavia puheita sotavalmisteluista

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka antoi hämmentävän lausunnon maan sotavalmisteluista työmatkalla Grodnoon tiistaina, uutisoi Ukrinform.

– Älkää uskoko ketään, joka väittää, että haluamme mennä sotaan. Valmistaudumme sotaan, puhun siitä suoraan. ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”. En keksinyt sitä. Se on erittäin oikein sanottu, Lukashenka sanoi.

Hän lisäsi, että sotilasyksiköt harjoittelevat eri puolilla maata, ja joukkoja varustetaan uudelleen erilaisilla aseistuksilla.

Samaan aikaan Lukashenka totesi, ettei Valko-Venäjä uhkaa ketään.

– Meidän ei tarvitse uhkailla ketään. Emme halua kenenkään muun maata. Meillä on edelleen oma maamme viljeltävänä Jumalan avulla, hän lisäsi.

Valko-Venäjälläkin valmistaudutaan ”presidentinvaaliin”

Samaan aikaan kun Venäjällä esitettiin Vladimir Putinin valta-asemaa pönkittävää tympeää näytelmää, jota Kreml kutsuu presidentinvaaleiksi, on Valko-Venäjän diktatuurihallinto alkanut valmistautua vuonna 2025 järjestettäviin ”presidentinvaaleihin”.

Esimakua siitä, millaisin menoin Aljaksandr Lukašenkan 30 vuotta kestänyttä valtakautta aiotaan ensi vuonna jatkaa, saatiin Valko-Venäjän helmikuisista parlamentti- ja paikallisneuvostovaaleista.

– Näillä vaaleilla ei voinut olla mitään poliittista merkitystä, koska sekä paikallisviranomaiset että Valko-Venäjän parlamentti ovat voimattomia instituutioita. Uuden superelimen – Valko-Venäjän kansankokouksen – perustaminen huhtikuussa vähentää parlamentin roolia entisestään, ajatushautomo Carnegiessa työskentelevä valkovenäläistutkija Artjom Šraibman toteaa artikkelissaan.

Viranomaiset olivat hänen mukaansa joka tapauksessa hermostuneita, koska vuoden 2020 väärennettyjen presidentinvaalien jälkeisestä laajamittaisesta poliittisesta kuohunnasta ei tällä kertaa haluttu nähdä vähäisimpiäkään viitteitä. Sitä varten viranomaiset muun muassa kielsivät äänestyslippujen kuvaamisen ja päättivät olla avaamatta äänestyspaikkoja Valko-Venäjän ulkomailla sijaitseviin suurlähetystöihin, jotta maanpaossa elävien valkovenäläisten kasvava joukko ei pääsisi uurnille. Lisäksi vaalilautakuntien jäsenten nimet päätettiin salata, jotta heihin ei voitaisi kohdistaa julkista painostusta.

Jo kesällä 2023 viranomaiset olivat lakkauttaneet viimeisetkin oppositiopuolueet ja ne Lukašenkan tukipuolueet, joita ei enää pidetty tarpeellisina. Myöskään itsenäiset ehdokkaat eivät saaneet kerätä allekirjoituksia päästäkseen ehdolle, joten heidän ehdokkuuttaan ei tarvinnut edes erikseen vaivautua hylkäämään.

Helmikuiset vaalit olivat Šraibmanin mukaan ensimmäiset, joihin Valko-Venäjä ei kutsunut Etyjin tarkkailijoita.

– Valko-Venäjän vaalit ovat aina olleet kaukana demokraattisista standardeista, mutta länsimaisten tarkkailijoiden läsnäolo aiemmissa vaaleissa osoitti Minskin pitäneen itseään osana laajempaa eurooppalaista aluetta. Nyt Lukašenka on ilmeisesti luopunut pyrkimyksestä hakea vaaleille tai hallinnolleen ylipäätään hyväksyntää länneltä, Šraibman sanoo.

Helmikuun vaaliteatteri oli hänen mukaansa siis suunnattu yksinomaan kotimaiselle yleisölle, ja sen tarkoitus saattoi olla puhtaasti psykologinen.

– Lukašenka halusi sekä todistaa valtansa että osoittaa valkovenäläisille, että vuoden 2020 tapahtumat olivat poikkeama eikä mitään muuta, Šraibman toteaa.

Vaikka vaalitulos oli ennalta määrätty, viranomaiset eivät ottaneet mitään riskejä. Jo ennestään kovia sortotoimia kiristettiin entisestään, eri puolilla maata toteutettiin laajoja pidätysaaltoja ja turvallisuusjoukot tekivät ratsioita aiemmin vaalitarkkailijoina henkilöiden koteihin.

Vaalipäivän aattona Valko-Venäjän valtiollinen televisio näytti kuvaa erikoisjoukkojen harjoituksesta, jossa sotilaat pidättivät äänestyslippua valokuvaavan äänestäjän, hajottivat äänestyspaikan eteen kokoontuneen ihmisjoukon ja rynnäköivät ikkunoiden läpi äänestyspaikalle kuin se olisi ollut terroristien linnake, Šraibman kertoo. Se, mitä helmikuussa nähtiin ja koettiin, ei jätä hänen mukaansa epäilystäkään siitä, millaiset ”presidentinvaalit” Lukašenka aikoo maassaan ensi vuonna järjestää.

Valko-Venäjän vaalit lähestyvät – diktaattori kiristää ruuvia

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka lisää tukahduttamistoimia valmistautuessaan helmikuussa pidettäviin parlamenttivaaleihin. Äänestyslipuissa ei ole paljon valinnanvaraa.

Lukašenka on vuoden 2020 vilpillisten presidentinvaalien jälkeen kiihdyttänyt sortotoimiaan, ja tuhansia hänen autoritaarista hallintoaan kritisoineita kansalaisia on pahoinpidelty. Lukuisia oppositiojohtajia ja muita älymystön edustajia on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin, ja yhä useampia uhataan teloituksella.

Kaikki hallinnon tasot on tutkija Mark Temnyckyn mukaan valjastettu pönkittämään Aljaksandr Lukašenkan valta-asemaa ja lisäämään kansalaisiin kohdistuvaa kontrollia.

– Vuoden 2020 mielenosoituksia seuranneiden väkivaltaisten kostotoimien jälkeen ihmiset ovat huolissaan turvallisuudestaan ja pelkäävät osallistumista julkisiin mielenosoituksiin vainon pelossa, Atlantic Councilin Euraasia-keskuksessa työskentelevä Temnycky toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Helmikuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa moni aikoo hänen mukaansa jättää äänestämättä, eikä valinnanvaraa ehdokaslistoilla paljon edes olisi.

– Valko-Venäjän korkein oikeus lakkautti viime vuonna kansanrintamapuolueen, ja Vihreä puolue, tasavaltaispuolue, kansan sovun puolue ja sosiaalidemokraattinen puolue on niin ikään kielletty. Yhdistyneen kansalaispuolueenkin korkein oikeus on lakkauttanut, hän kertoo.

Myös tiedotusvälineet ovat viranomaisten tiukassa kontrollissa eivätkä voi kuin tukea Lukašenkan hallintoa ja pyrkiä entisestään heikentämään harvojen jäljellä olevien oppositioehdokkaiden asemaa.

Moni taistelee Ukrainan puolella

Tilanteessa, jossa poliittisia vaikutuskanavia ei käytännössä enää ole, hallinnon vastustajat joutuvat Temnyckyn mukaan turvautumaan muihin keinoihin. Esimerkiksi Lukašenkan asetuttua tukemaan Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, joukko asevoimien upseereja ilmaisi erimielisyytensä eroamalla tehtävistään.

– Valko-Venäjän rautateitä on sabotoitu, jotta Venäjä ei voisi kuljettaa varusteita rintamalle, ja monet valkovenäläiset ovat tarttuneet aseisiin osallistuakseen Ukrainan puolustamiseen. Valkovenäläisiä oli mukana Butšan vapauttamisessa sodan alkuvaiheessa, heitä taistelee itärintamalla ja jotkut ovat osallistuneet hyökkäyksiin rajan yli Venäjän Belgorodin alueelle, Mark Temnycky sanoo.

– He kertovat auttavansa Ukrainaa siinä toivossa, että Valko-Venäjäkin puolustaisi itseään asettumalla vastarintaan Venäjää vastaan sekä muuttuisi naapuristaan riippuvaisesta vasallivaltiosta vapaaksi ja demokraattiseksi maaksi, hän toteaa.

Kunnes niin tapahtuu, moni kokee Valko-Venäjän enää pelkäksi Vladimir Putinin provinssiksi, jossa Lukašenka sallii Venäjän armeijan vapaasti temmeltää.