Verkkouutiset

Valko-Venäjä

Ukrainan mukaan Kreml valmistelee provokaatiota Ukrainan ja Valko-Venäjän rajalla

10.03.2023 | 07:00

Venäläisen propagandisti Vladimir Solovjovin sanotaan saaneen käskyn peittää operaatio.

– On saatu tietoa, että Venäjän sotilaspoliittinen komento suunnittelee lähitulevaisuudessa laajamittaista provokaatiota Ukrainan ja Valko-Venäjän rajalla. Provokaation yksityiskohtien selvittämiseksi Venäjän pääpropagandistin Vladimir Solovjovin odotetaan saapuvan Valko-Venäjälle 11. maaliskuuta. Tarkoitus on järjestää tele- ja radiokonferenssi sekä suora lähetys tapahtumapaikalla Venäjän propagandamedialle, sanoo Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosasto Ukrinformin mukaan.

Tiedustelutietojen mukaan useita venäläisryhmiä on jo saapumassa Valko-Venäjälle tätä tarkoitusta varten.

– Todennäköisesti miehittäjien suunnitelmissa ennakoidaan infrastruktuurien tuhoutumisen uhkaa ja mahdollisia siviiliuhreja, raportissa sanotaan.

Tiedustelun mukaan provokaation tarkoituksena on ”luoda vihamielinen yleinen mielipide Ukrainasta Valko-Venäjän kansalaisille ja varmistaa maan asevoimien täysipainoinen osallistuminen sotaan Venäjän puolella”.

Samalla puolustusministeriön tiedustelupääosasto korosti, että Ukraina ei suorita sotilaallisia operaatioita Valko-Venäjän alueella.

Olvin tytäryhtiö sai miljoonien sakot Valko-Venäjällä

20.02.2023 | 10:04

Suomalaisen Olvin tytäryhtiö on saanut miljoonien eurojen suuruiset sakot Venäjän valvontaviranomaisilta. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa.

Yhtiön mukaan Valko-Venäjän valtion valvontakomitea teki tarkastuksen Olvin Lidskoe Pivo- tytäryhtiössä. Tarkastuksen yhteydessä valvontakomitea asetti yritykselle 35,8 miljoonan Valko-Venäjän ruplan eli 12 miljoonan euron sakon.

Lidskoe Pivo on valittanut asiasta asianmukaiseen oikeuteen. Asian valitusprosessin odotetaan Olvin mukaan kestävän kuukausia.

Olvi peruuttaa tapauksen johdosta 10. helmikuuta 2023 annetun tulosohjeistuksen eikä anna uutta ohjeistusta.

Ukraina uhasta Valko-Venäjältä: Vihollisjoukot eivät nyt riitä hyökkäykseen

19.02.2023 | 15:20

Ukrainalaiskomentaja Serhii Najev uskoo, että Valko-Venäjän alueella ei ole tällä hetkellä riittävästi vihollisjoukkoja käynnistämään maahyökkäystä Pohjois-Ukrainaan, uutisoi Ukrinform.

– Arvioimme sotilaallisen uhan tason Valko-Venäjän alueella tällä hetkellä olevien joukkojen perusteella. Nämä voimat eivät tällä hetkellä riitä maahyökkäyksen käynnistämiseen. Mutta se, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, riippuu vihollisen aikeista, Najev huomautti.

Hänen mukaansa ukrainalaiset puolustajat ovat onnistuneet merkittävästi vahvistamaan pohjoista rajaa.

Najevin mukaan Valko-Venäjän rajalle on tehty vahvat puolustusasemat. Muun muassa miinoitusten määrä on kymmenkertaistettu sitten Venäjän hyökkäyksen alun.

Presidentti: Valko-Venäjä ei lähetä joukkoja Ukrainaan

16.02.2023 | 12:24

– Olemme rauhallisia ihmisiä, tiedämme mitä sota on, emmekä halua sotaa, Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka sanoi tiedotustilaisuudessa Minskissä CNN:n mukaan.

– Emme voi lähettää joukkojamme Ukrainaan, ellei se hyökkää Valko-Venäjää vastaan, hän lisäsi.

Presidentti kuitenkin huomautti, että ”Venäjä on liittolaisemme laillisesti, moraalisesti ja poliittisesti”.

Lukashenka sanoi myös, että Venäjä ei ole koskaan pyytänyt häntä aloittamaan yhteistä sotaa Ukrainaa vastaan.

Kuitenkin Venäjä käytti Valko-Venäjän aluetta yhtenä tukialueena hyökkäyksessään Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.

Viime vuoden yhteiset sotaharjoitukset ovat lisänneet huolta siitä, että Valko-Venäjän joukot voisivat liittyä Venäjän joukkoihin Ukrainassa, mutta Lukashenka on toistuvasti torjunut nämä spekulaatiot.

Diplomaatti muistelee neuvotteluita: Ranskan presidentti vain seurasi Angela Merkeliä

12.02.2023 | 17:00

Tarkalleen kahdeksan vuotta sitten 11.–12. helmikuuta 2015 käytiin Minskin neuvotteluja, joihin osallistuivat niin sanotulla Normandia-kokoonpanolla Ranskan presidentti François Hollande, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Ukrainan presidentti Petro Poroshenko. Isäntänä Minskin Itsenäisyyden palatsissa toimi Valko-Venäjän diktaattori Aleksandr Lukashenko.

Neuvotteluiden tuloksena allekirjoitettiin 15. helmikuuta 2015 niin sanottu Minskin II sopimus, jonka tarkoituksena oli luoda aselepo Itä-Ukrainaan. Venäjä oli kiihdyttänyt alkuvuodesta 2015 hyökkäystään Itä-Ukrainassa saaden viimein haltuunsa Donetskin kansainvälisen lentokentän.

Samaan aikaan käynnissä oli Debaltseven taistelu, jossa ukrainalaiset kärsivät lopulta tappion 20. helmikuuta 2015. Tammi-helmikuussa 2015 Ukraina oli siis selvästi sotilaallis-poliittisesti alakynnessä.

Yhdysvallat oli ehdottanut aseapua Ukrainalle, mutta Merkel kielsi sen väittäen sen vain pahentavan tilannetta ja tarjosi vastineenaan Minsk II-neuvotteluja. Aseleposopimus tunnusti Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden, mutta olisi pakottanut sen desentralisaatioon ja antamaan itsehallinnon itäosilleen.

Neuvotteluihin osallistunut entinen valkovenäläinen diplomaatti Pavel Slunkin muistelee Twitterissä kyseessä olleen ajan, jolloin Valko-Venäjä oli pääsemässä pois kansainvälisestä eristyksestään ja maa onnistui esiintymään suhteellisen puolueettomana suhteessa Venäjään.

Lukashenko ei tunnustanut Krimin miehitystä ja liittämistä Venäjään sekä tuki varovaisesti Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä. Hän peräti yritti saada itsensä neuvotteluosapuoleksi, mutta Ranska ja Saksa torjuivat tämän. Lukashenko tyytyi tarjoilemaan ”kahvia ja ammuksia” neuvottelijoille.

Vain Putinille tarjottiin vuode

Slunkin tuo esiin seikkoja, jotka kertovat neuvottelujen dynamiikasta. François Hollande tapasi Merkelin tämän lentokoneessa, vaikka molemmat olivat saapuneet Minskiin käytännössä samaan aikaan.

– Ranskan presidentti herra Hollande näytti siltä, ettei hän oikein tiennyt mitä hän teki siellä [neuvotteluissa]. Joten hän valitsi helpoimman strategian – seurasi Angela Merkeliä ja hänen ohjeitaan. Tämä on selvästi nähtävissä tuona iltana iltana otetuissa kuvissa, muistelee Slunkin.

Ensimmäisten keskustelukierrosten jälkeen Lukashenko ehdotti Merkelille ja Hollandelle illallista. Hollande olisi suostunut mielihyvin, mutta Merkel torjui tämän ja sanoi, että ”ei ole aikaa illalliselle, aloitamme työskentelyn”.

Putin oli saapunut tapansa mukaan ”epäkohteliaasti myöhässä”. Neuvottelut kestivät 17 tuntia, mikä oli ”raskas maraton kaikille osapuolille”. Valko-Venäjän näennäinen puolueettomuus taas näkyi siinä, että ainoastaan Putinille oli järjestetty vuode ja makuuhuone palatsiin. Slunkin kertoo Putinin poistuneen useasti neuvotteluista väsyneenä ja palanneen virkeänä takaisin.

Poroshenko oli taas täysin uupunut. Hän oli saapunut suoraan EU:n huippukokouksesta Brysselistä Minskiin eikä ollut käytännössä nukkunut yöllä lainkaan. Hän soitti säännöllisesti Ukrainaan kysellen rintamatilanteesta ja erityisesti Debaltseven taistelusta.

Pavel Slunkin osaa myös kertoa, miksi neuvotteluihin osallistuneiden kuuluisa yhteiskuva ei vaikuta noudattavan mitään tunnettua diplomaattista tapaetikettiä. Kyseessä on ”Lukashenkon oma patriarkaalinen logiikka”: arvon rouva on keskellä parhaalla paikalla, kun taas Putin ja Poroshenko ovat erillä toisistaan.

Minskin II sopimus allekirjoitettiin, mutta se ei koskaan toteutunut. Sopimukseen osallistuneissa demokratioissa ovat jo johtajat vaihtuneet, mutta Valko-Venäjällä ja Venäjällä ne ovat pysyneet samoina.

Slunkin erosi Valko-Venäjän ulkoministeriön palveluksesta 2020 ja pakeni Ukrainaan, kun Lukashenko pidensi valtakauttaan väärentämällä presidentinvaalituloksen. Vaalivilppi johti Valko-Venäjällä kansannousuun, joka kukistettiin verisesti Venäjän tuella ja Valko-Venäjän välit länteen katkesivat.

Tällä hetkellä Venäjän panttivankina oleva Valko-Venäjä osallistuu hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan ja Lukashenko tarjoilee tällä kertaa erilaisia ammuksia venäläisille kuin vuonna 2015. Ukraina taas saa läntistä aseapua vasta nyt.

– Asuin Ukrainassa aina siihen asti, kunnes Venäjä hyökkäsi uudelleen 24. helmikuuta 2022. En tiedä, missä ja milloin tämä tarina päättyy, mutta toivon Ukrainan voittavan. Se niin se ehdottomasti tekee, toteaa Pavel Slunkin.

Valko-Venäjä otti 15-vuotiaan pojan panttivangiksi

24.01.2023 | 08:55

Valko-Venäjän hallinto on ottanut panttivangiksi 15-vuotiaan pojan, jonka veli ylläpitää Venäjän sotilaskaluston liikettä seuraavaa Telegram-kanavaa.

Asiasta kertoo Twitterissä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja.

– Häpeällistä!, hän tviittaa.

Oppositiojohtajan tietojen mukaan Valko-Venäjän tiedustelupalvelu KGB on asettanut uhkavaatimuksen.

– Poika vapautettaisiin vain, jos kanava poistetaan.

Poikaa on pidetty kolme päivää tutkintavankeudessa, ja nyt hänet on tietojen mukaan viety mielisairaalaan.

– (Aljaksandr) Lukashenkan hallinto lakkasi esittämästä olevansa laillinen hallitus ja käyttäytyy kuin rikollisjärjestö, joka ei kunnioita oikeusvaltion periaatteita, oppositiojohtaja tviittaa.

Arvio Valko-Venäjältä: Maa saattaa liittyä Venäjän hyökkäyssotaan helmikuussa

15.01.2023 | 12:16

Valko-Venäjän riippumattoman uutistoimisto Charter-97:n päätoimittaja Natalya Radina uskoo, että Valko-Venäjä voi helmikuussa liittyä Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Radinan mukaan Valko-Venäjällä on tällä hetkellä kymmeniätuhansia venäläissotilasta ja luku kasvaa jatkuvasti.

Radina sanoi haastattelussa, että on olemassa kolme mahdollista skenaariota, jossa valkovenäläisjoukkoja liittyisi Venäjän hyökkäyssotaan.

Valko-Venäjän armeija voisi osallistua hyökkäykseen johtaakseen ukrainalaisia joukkoja pois muilta alueilta tai muuhun häiriöoperaatioon.

Toisena vaihtoehtona Valko-Venäjä voisi hyökätä Ukrainaan Venäjän alueelta. Kolmantena, valkovenäläiset voisivat liittyä hyökkäykseen Kaakkois-Ukrainassa Zaporizhzhian alueella.

– Valko-Venäjän sotilaista valtaosa ei ole halukkaita taistelemaan ukrainalaisia vastaan. He ovat valmiita antautumaan, jos heidät lähetetään Ukrainaan, olen varma siitä, Radina sanoo haastattelussa.

Venäjä keskittää ilmavoimia Valko-Venäjälle

13.01.2023 | 07:01

– On huomionarvoista, että Valko-Venäjällä on tarkoitus järjestää Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteinen operaatioharjoitus Union Shield 2023. Samanaikaisesti Harjoituskeskus 2023:n sijasta suunnitellaan myös Länsi 2023 -harjoituksia, sanoi Ukrainan puolustusvoimien pääesikunnan operatiivisen osaston apulaispäällikkö, prikaatinkenraali Oleksii Hromov Ukrinformin mukaan.

– Tämän toiminnan erityispiirre on, että molemmissa tapauksissa Valko-Venäjälle sijoitetaan venäläisiä joukkoja. Edellä esitetyn perusteella mahdollinen hyökkäyksen uhka (Ukrainaan) Valko-Venäjältä on olemassa koko vuoden, Hromov sanoi.

Hän huomautti kuitenkin, että tällä hetkellä ei ole havaittu toimenpiteitä, joiden perusteella vihollinen muodostaisi iskuryhmän tehdäkseen hyökkäysoperaatioita Valko-Venäjältä.

– Tällä hetkellä vihollinen on lisännyt rautatiekuljetuksia Ukrainan valtionrajalla ja siirtää yksikköjään Valko-Venäjälle palauttamaan taistelukykynsä. Lisäksi Valko-Venäjältä siirretään miehittäjän asevoimien yksiköitä, jotka ovat harjoitelleet taistelukoordinointia Valko-Venäjän alueella lokakuusta lähtien.

Hromov kertoi, että Valko-Venäjä on myös pidentänyt siviililentokoneiden lentokieltoa alueellaan 1. huhtikuuta asti ja että Venäjä rakentaa ilmailuryhmää Valko-Venäjälle.

– Valko-Venäjällä rajoituksia kaikentyyppisten siviililentokoneiden, mukaan lukien lennokit, lennoille maan eteläosissa on jatkettu huhtikuun 1. päivään. Valko-Venäjän puolustus ilmoitti järjestävänsä molempien valtioiden yhteiset lento- ja taktiset harjoitukset 16. tammikuuta – 1. helmikuuta. Määrättyjen harjoitusten tekemisen varjolla vihollinen rakentaa ilmailuryhmittymää Valko-Venäjälle, Hromov totesi.

Hänen mukaansa Machulishchyn lentokentälle siirrettiin viime viikolla vähintään kymmenen Mi-8- ja Mi-24-helikopteria.

– Myös operatiivisten ja taktisten lentokoneiden siirtoa odotetaan. Hyökkääjän pitkän kantaman lentokoneiden lennot Valko-Venäjän ilmatilassa eivät ole poissuljettu, Hromov sanoi ja lisäsi, että edellä esitetyn perusteella ilmaiskujen uhka ja kamikazelennokkien käyttö Ukrainaa vastaan Valko-Venäjän ilmatilasta kasvaa.

Vapaita vaaleja vaatineelle maajoukkue-jalkapalloilijalle tuomio Valko-Venäjällä

29.12.2022 | 15:46

Valko-Venäjän jalkapallomaajoukkueen entinen maalivahti Vasil Hamutouski on saanut kahden vuoden valvontarangaistukseen. Rangaistus voi sisältää liikkumisen ja esimerkiksi verkkoviestinnän rajoituksia.

Hän oli arvostellut presidentti Aljaksandr Lukashenkan hallinnon väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan ja vaatinut maahansa vapaita vaaleja.

Jalkapallolegendaksi kuvailtu Hamutouski otettiin kiinni hänen palattuaan Valko-Venäjälle ulkomailta.

Tuomion on nostanut esiin oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja.

– Poliittiset sortotoimet jatkuvat Valko-Venäjällä, Tsihanouskaja tviittaa.

”Valko-Venäjän johtaja tekee suuren virheen”: Huhuja uusista sotatoimista

24.12.2022 | 23:55

Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailua Valko-Venäjälle seurattiin tarkasti joulukuussa. Putinin on väitetty painostaneen Valko-Venäjää liittymään Ukrainan vastaiseen sotaan tai tarjoamaan logistista tukea Venäjän uudelle iskulle kohti Kiovaa.

Noin 9 000 Venäjän liikekannallepanossa pakkovärväämää sotilasta on ollut harjoittelemassa Valko-Venäjällä sijaitsevissa sotilastukikohdissa. Kymmeniä taistelupanssarivaunuja ja muita ajoneuvoja on siirretty junilla kohti etelää viime viikkojen aikana.

Ukrainalainen puolustushallinnon lähde sanoo Times-lehdelle, että Venäjä ja Valko-Venäjä tulevat todennäköisesti ilmoittamaan uusista yhteisharjoituksista tammikuussa. Epäilynä on, että sotaharjoitusta käytettäisiin tekosyynä siirtää huomattava määrä venäläissotilaita ja sotilaskalustoa Valko-Venäjälle.

– Mutta [Aljaksandr] Lukashenka on tekemässä suuren virheen. Hän uhkaa itseään enemmän kuin Ukrainaa päästämällä alueelleen venäläisjoukkoja, lähde toteaa.

Timesin haastattelemat länsimaiset hallintolähteet arvioivat sodan heikentäneen Venäjän taloutta ja asevoimia niin merkittävästi, että toipuminen aiemmalle tasolle voi viedä 30 vuotta. Venäjän tappioiksi Ukrainassa on arvioitu yli sata tuhatta sotilasta, minkä lisäksi sotatoimiin on kulunut noin neljäsosa koko valtion budjetista.

Aljaksandr Lukashenka väisteli Vladimir Putinin pyrkimyksiä

20.12.2022 | 08:18

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka todennäköisesti torjui Venäjän presidentin Vladimir Putinin pyrkimykset pakottaa Valko-Venäjä lisäämään Venäjän ja Valko-Venäjän integraatiota heidän tapaamisessa Minskissä maanantaina, arvioi Institute for the Study of War (ISW).

Putin ja Lukashenka pidättyivät keskustelemasta julkisesti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, ja molemmat johtajat totesivat, että Valko-Venäjää kohtaa edelleen lännen uhka.

Putin ilmoitti, että hän saattaa harkita Valko-Venäjän ilmavoimien kouluttamista ”erityiskärjillä varustettujen ammusten” käyttöön liittovaltion ulkorajojen ”eskaloituvan” tilanteen vuoksi.

ISW on aiemmin arvioinut, että Lukashenka käyttää retoriikkaansa puolustaa Valko-Venäjän rajoja länttä ja Natoa vastaan pyrkiessään välttämään osallistumista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

Lukashenka on käyttänyt samanlaisia vihjeitä mahdollisesta ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle helmikuun 17. päivänä väitetyn lännen hyökkäyksen yhteydessä.

Lukashenka totesi, että Venäjä toimittaa Valko-Venäjälle S-400-ilmapuolustusjärjestelmiä ja Iskander-ohjuksia, kun taas Putin totesi, että molemmat johtajat keskustelivat yhtenäisen puolustuksen muodostamisesta.

ISW arvioi, että Valko-Venäjän osallistuminen Putinin sotaan Ukrainaa vastaan on edelleen epätodennäköistä.

– Se, että Putin näyttää hyväksyneen Lukashenkan puheet, tukee tätä arviota, instituutti toteaa.

– Lukashenka todennäköisesti mukauttaisi retoriikkaansa luodakseen uskottavan selityksen omalle kansalleen siitä, miksi hän yhtäkkiä kääntyi pois fiktiivisestä Naton hyökkäysuhasta, jonka hän oli aiemmin valmistanut liittyäkseen Putinin tuhoiseen hyökkäykseen Ukrainaan.

Kreml on myös yrittänyt salata Putinin todennäköiset alkuperäiset aikomukset painostaa Lukashenkaa lisämyönnytyksiin koskien integraatiota Venäjän federaatioon. Putin totesi, että ”Venäjä ei ole kiinnostunut liittämään ketään itseensä” viitaten Valko-Venäjään.

Tämä lausunto oli seurausta Lukashenkan vakuutteluista Valko-Venäjän itsenäisyydestä ja täydestä suvereniteetista ennen presidenttien tapaamista 16. joulukuuta.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi myös, että Putin ei mennyt Valko-Venäjälle vakuuttamaan Lukashenka liittymään sotaan ja huomautti, että tällaiset spekulaatiot ovat perusteettomia ja hölmöjä.

Arvio: Venäjä painostanee Valko-Venäjää mukaan sotaan

17.12.2022 | 13:50

Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittänee Minskissä vieraillessaan painostaa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenkaa suostumaan Valko-Venäjän joukkojen sijoittamiseen Ukrainaan, arvioi yhdysvaltalainen Institute for the Study of Warin (ISW) tuoreessa katsauksessaan.

– Putinin vierailu Minskiin saattaa viitata siihen, että Putin yrittää luoda edellytyksiä (…) uudelle hyökkäykselle Ukrainaa vastaan – mahdollisesti Pohjois-Ukrainaa tai Kiovaa vastaan – talvella 2023, katsaus toteaa.

Samalla amerikkalaiset analyytikot muistuttavat aiemmista arvioistaan, joiden mukaan Venäjän hyökkäyksen todennäköisyys Valko-Venäjältä Ukrainaan on pieni, vaikkakin mahdollinen.

– Ei ole läheskään selvää, että Lukashenka sitoisi Valko-Venäjän joukot taistelemaan Ukrainassa jopa venäläisten joukkojen rinnalla. Vielä ei ole merkkejä siitä, että Venäjän joukot muodostaisivat iskujoukkoja Valko-Venäjälle, katsaus huomauttaa.

ISW toteaa, että Putinin ja Lukashenkan tapaaminen edistää ainakin venäläistä psykologista oppia, jonka tarkoituksena on murtaa Ukrainan vastustustahto ja lännen halu tukea Ukrainaa.

– Tämä kokous vahvistaa Venäjän tiedotusoperaatiota, jonka tarkoituksena on vakuuttaa ukrainalaiset ja länsimaalaiset siitä, että Venäjä voi hyökätä Ukrainaan Valko-Venäjältä. Venäjän jatkuvat iskut Kiovaan, jatkuvat joukkojen sijoittaminen Valko-Venäjälle ja jatkuva sotaisa retoriikka ovat osa tätä, sotatutkimuksen instituutti uskoo.

ISW arvioi, että koska Kreml tuskin onnistuisi murtamaan ukrainalaisten taistelutahtoa, Moskovan tavoitteena voi olla saada Länsi-Ukraina vakuuttuneeksi maan kyvyttömyydestä muuttaa merkittävästi nykyisiä etulinjoja, ja että sota olisi näin umpikujassa.

Lukashenka puolestaan on korostanut, että ”kukaan muu kuin me ei hallitse Valko-Venäjää”, ja että Valko-Venäjä on valmis rakentamaan suhteita Venäjään, mutta maiden suhteiden ”tulee aina lähteä siitä lähtökohdasta, että olemme suvereeni ja itsenäinen valtio”.

Venäjän väitetään siirtäneen Valko-Venäjälle 60 sota-ajoneuvoa

15.12.2022 | 11:23

Valkovenäläisen oppositiomedian mukaan Valko-Venäjälle on siirretty viime päivien aikana ainakin 60 venäläistä sota-ajoneuvoa. Joukossa on useita kuorma-autoja, jalkaväen taisteluajoneuvoja ja polttoaineen kuljetusautoja.

Oppositiomedia kertoi aiemmin tällä viikolla tiedoista, joiden mukaan Venäjä on toimittamassa sotilaskalustoa Valko-Venäjän maaperälle. Tietoja kalustosiirroista on seurattu tarkasti, sillä Valko-Venäjän on pelätty liittyvän mukaan Ukrainan sotaan presidentti Vladimir Putinin painostuksesta.

Osa asiantuntijoista on pitänyt tätä erittäin epätodennäköisenä, sillä Valko-Venäjän asevoimien valmius on arvioitu heikoksi. Maassa on koulutettu tuhansia venäläisiä reserviläisiä, mutta heidän tuekseen ei ole toistaiseksi lähetetty raskasta sotilaskalustoa.

Nyt oppositiomedia kertoo, että kalustoa siirretään Valko-Venäjälle aiempaa luultua enemmän. Ensimmäiset kalustosiirrot lähtivät Venäjältä 8. joulukuuta ja saapuivat perille Palonkan rautatieasemalle 12. joulukuuta.

Toinen Venäjän kalustosiirto lähti Venäjältä 11. joulukuuta ja saapui Palonkan asemalle 14. joulukuuta.

– Kuten ensimmäisessäkin toimituksessa, on syytä uskoa, että varusteet on tarkoitettu toimitettavaksi Venäjän asevoimille Obuz-Liasnouskin harjoituskentälle, oppositiomedia kertoo.

LUE MYÖS:
Venäjän väitetään siirtäneen tankkeja Valko-Venäjälle

Valko-Venäjä aloitti asevoimien pikaharjoituksen

13.12.2022 | 10:52

Valko-Venäjän puolustusministeriö ilmoittaa määränneensä asevoimille valmiusharjoituksen ja -tarkastuksen lyhyellä varoitusajalla.

Ministeriön tiedotteen mukaan päätös perustuu asevoimien ylipäällikkö, presidentti Aljaksandr Lukashenkan määräykseen.

– Toimenpiteet tulevat olemaan kattavia. Joukkojen pitää edetä määrätyille alueille niin pian kuin mahdollista sekä ottaa kalustoa käyttöön puolustusasemien perustamiseksi ja ponttoonisiltojen rakentamiseksi Niemen- ja Berezina-jokien yli, Valko-Venäjän puolustusministeriö tiedottaa.

Harjoituksen aikana sotilaskalustoa ja henkilöstöä siirretään eri puolille maata. Siviililiikennettä rajoitetaan tietyillä julkisilla teillä ja maastossa.

Länsimaiset asiantuntijat ovat olleet erimielisiä siitä, onko Valko-Venäjän toiminnassa kyse sotilaallisen väliintulon valmistelusta vai hämäyksestä, jolla Ukrainan joukkoja pyritään sitomaan maan pohjoisrajalle.

Valko-Venäjä on kouluttanut alueellaan lähes 10 000 venäläistä reserviläistä, mutta heidän tuekseen ei ole lähetetty raskasta sotilaskalustoa.

Junaliikenne on toistaiseksi kulkenut toiseen suuntaan, sillä Valko-Venäjän varastoista on siirretty arviolta sata T-72-panssarivaunua ja 65 000 tonnia ammuksia Itä-Ukrainassa taistelevien venäläisjoukkojen tueksi.

LUE MYÖS:
Aikooko Valko-Venäjä tunkeutua Ukrainaan? (VU 8.12.2022)

Valko-Venäjällä voi tapahtua – asiantuntijan mukaan asevoimat on siirretty Kremlin käskyvaltaan

05.12.2022 | 07:40

Valko-Venäjän asevoimien toimintaa tiiviisti seuraava puolalainen puolustusasiantuntija Konrad Muzyka antaa 50 prosentin todennäköisyyden sille, että valkovenäläisiä joukkoja lähetetään tulevien muutaman kuukauden aikana Ukrainaan.

Muzykan Rochan Consultingin Ukrainan sodan ja Valko-Venäjän tilanteen seuranta löytyy tämän linkin takaa.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu vieraili sunnuntaina Valko-Venäjällä. Vierailusta ei kerrottu etukäteen. Shoigu tapasi valkovenäläiskollegansa Viktor Khreninin ja ministerit hyväksyivät muutoksia Venäjän ja Valko-Venäjän väliseen unionivaltiosopimukseen. Shoigu tapasi myös Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenkan.

Venäjä on siirtänyt viime aikoina sotilaita ja kalustoa Valko-Venäjällä ja valkovenäläiset ovat vahvistaneet huoltavansa ja kouluttavansa venäläisjoukkoja.

Konrad Muzyka huomauttaa Twitterissä, ettei sunnuntaina allekirjoitettujen sopimusmuutosten tekstejä ole julkaistu. Hän kuitenkin arvioi, että valtioiden välinen sotilaallinen yhteistyö tulee syvenemään entisestään.

– Kun otetaan vierailun luonne huomioon, en ihmettelisi lainkaan, jos Valko-Venäjän asevoimat on nyt asetettu täysin Venäjän pääesikunnan tai läntisen sotilaspiirin käskyvaltaan, asiantuntija sanoo.

Hän kehottaa huomioimaan muun viimeaikaisen kehityksen.

– Arvioimme, että Valko-Venäjän asevoimat on valmistautunut sotaan lähtemiseen huhti-toukokuusta alkaen.

Muzyka huomauttaa valkovenäläisten myös harjoitelleen kaikkea mahdollista aina mobilisaatiosta varsinaisiin joukkojen manöövereihin.

Vaikka harjoitukset ja kootut uudet joukko-osastot ovatkin olleet pieniä, muistuttaa asiantuntija, että Valko-Venäjän viranomaiset ovat selvästi myös valmistelleet liikekannallepanoa.

Esimerkiksi asevelvollisten osoitetietoja on tarkastettu. Varsinaiset liikekannallepanomääräykset tulisivat Muzykan mukaan lopulta tekstiviestillä.

Itsenäiset valkovenäläismediat ovat kertoneet jo aiemmin käynnissä väitetysti olevasta hiljaisesta liikekannallepanosta. Siinä palvelukseen on mediatietojen mukaan kutsuttu erilaisissa tukitehtävissä palvelevia kuten kokkeja, kuljettajia ja teknistä henkilöstöä.

Valko-Venäjällä on myös tiettävästi valmisteltu muutoksia liikekannallepanoa koskeviin lakeihin.

– Arvioimme, että Valko-Venäjällä tapahtuu yksinkertaisesti liian paljon, että kaikki nämä toimet voitaisiin selittää vain yrityksenä sitoa ukrainalaisjoukkoja rajalle. Tämä olisi voitu saavuttaa paljon halvemmalla. Emme tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta hyökkäystä Ukrainaan Valko-Venältä tai Valko-Venäjän merkittävää osallistumista sotaan ei voi sulkea pois, Konrad Muzyka sanoo.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441