Kun Neuvostoliitto jokseenkin päivälleen sata vuotta sitten, 30. joulukuuta 1922, perustettiin, ”Ukrainan sosialistisen tasavallan” edustajat olivat Venäjän rinnalla perustamissopimuksen allekirjoittajien joukossa. Sopimus oli amerikkalaisasiantuntija David Satterin mielestä hämmentävä, koska V.I. Lenin oli useaan otteeseen julistanut, että ”proletariaatilla ei ole isänmaata”.
– Sopimus uudesta valtiosta, joka määritteli itsensä itsenäisten kansallistasavaltojen liitoksi, josta kullakin oli muodollinen oikeus irtautua, olikin taktinen liike Ukrainan nationalismin hillitsemiseksi. Se pysyi koossa 69 vuotta. Mutta se ei voinut kestää ikuisesti, sillä se rakentui valheille, Satter toteaa The Wall Street Journalissa.
Vladimir Putinin hallinto väittää nyt, että Ukraina on keinotekoinen valtio. Satterin mukaan keinotekoinen oli vain Neuvostoliitto, joka pyrki kokoamaan uudelleen Venäjän imperiumin sosialismin varjolla.
– Venäläiset, georgialaiset, ukrainalaiset, jakuutit ja uzbekit olivat saman maan kansalaisia, vaikka ainoa heitä yhdistävä asia oli kommunistisen ideologian valheellinen todellisuus. Kun tämä ideologia vuonna 1991 romahti, nousi 15 historiallista kansakuntaa – niiden joukossa Venäjä ja Ukraina, Satter sanoo.
David Satter on tietokirjailija ja kommunismin uhrien muistoa vaalivan Victims of Communism Memorial Foundation -säätiön akateeminen neuvonantaja.
Mielikuvitusmaailma romahti
Kun Neuvostoliitto joulukuussa 1991 hajosi, Ukrainassa toteutetussa kansanäänestyksessä 90 prosenttia ukrainalaisista äänestäjistä äänesti itsenäisyyden puolesta, muistuttaa Satter. Vahvasti venäjänkielisellä Donetskin alueella lähes 77 prosenttia kansasta kannatti itsenäisyyttä, Krimin asukkaistakin 54 prosenttia.
– Itsenäisen Ukrainan synty toteutti bolševikkivallankumouksen myötä kariutuneet kansalliset pyrkimykset, Satter sanoo.
– Kun neuvostoideologian luoma mielikuvitusmaailma romahti, Venäjälle ei jäänyt kuin rikollisten johtama hallinto ja heidän pyrkimyksensä dominoida naapurimaita säilyttääkseen valtansa, hän toteaa.
Kyvyttömyys päästä eroon Neuvostoliiton perinnöstä on hänen mukaansa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan perimmäinen syy.
– Jos Ukraina luovuttaisi alueitaan, neuvostoimperialistinen mentaliteetti säilyisi koskemattomana. Venäjän tappio Krimin sodassa (1853–56) johti maaorjien vapautukseen, tappio Japanin sodassa (1904–05) johti Venäjän ensimmäisen perustuslain syntyyn. Meidän on tuettava Ukrainan ratkaisevaa voittoa Venäjän aggression rankaisemiseksi – ja sen vapauttamiseksi menneisyytensä painolastista.
