Hallituspuolueiden puheenjohtajien odotetaan linjaavan tänään torstaina aamupäivällä, kuinka paljon ansiotuloveroja kevennetään. Päätös on todennäköisesti ehdollinen, sillä kilpailukykysopimuksen kattavuus ei ole vielä riittävä, vaikka neuvotteluiden takaraja oli jo tiistaina.
Hallitus lupaisi hallitusohjelmassaan jopa miljardin euron veronkevennyksiä. Niiden ehtona oli, että kilpailukykysopimus parantaa julkisen talouden tasapainoa kahdella miljardilla eurolla. Paketin julkista taloutta vahvistava vaikutus on kuitenkin vain 600 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Valtiovarainministeriön vaikutusarvioon ei ole odotettavissa suuria muutoksia, vaan ministeriö korkeintaan tarkentaa nyt maaliskuisia lukujaan.
Kilpailukykysopimuksen suora vaikutus on noin 300 miljoonaa euroa julkista taloutta heikentävä vuosittain, koska kaikkien työnantajien sairasvakuutusmaksua alennetaan eikä maksun alennusta saada rahoitettua kuin osittain muilla kilpailukykysopimukseen sisältyvillä toimilla eli julkisen sektorin lomarahojen leikkauksella.
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että työnantajan sosiaaliturvamaksuja siirretään palkansaajien kannettavaksi. Siirrolla ei ole juurikaan vaikutusta julkiseen talouteen.
Näiden veronluonteisten maksujen neutralisoiminen palkansaajille maksaisi 300 miljoonaa euroa. Neutralisoiminen tarkoittaa sitä, ettei työn verotus kiristy, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Tästä summasta lähdetään liikkeelle, kun veronalennusten suuruutta pohditaan.
EU:n alijäämäraja uhkaa paukkua
Tosin 300 miljoonan veronalennuksetkin tarkoittaisivat sitä, että julkisen talouden alijäämä nousisi ensi vuonna lähelle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa. Koska kilpailukykysopimus jää kauas hallituksen sille asettamasta tavoitteesta eikä sisällä veronkevennysvaraa, hallitus joutuu pohtimaan, miten veronkevennykset rahoitetaan: tekemällä lisää säästöjä vai ottamalla velkaa.
Suomessa vieraillut EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) keskustelivat viikko sitten siitä, kuinka paljon Suomella on varaa alentaa ansiotuloverotusta rikkomatta EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajaa.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat vaatineet hallitukselta tietoa veronkevennyksistä. Akavan Sture Fjäderin mukaan veroja pitäisi alentaa 450 miljoonalla eurolla vuosina 2017 ja 2018, eli yhteensä 900 miljoonalla eurolla. Näin kenenkään verotus ei kiristyisi ja palkansaajien ostovoima säilyisi. Myös SAK:n Lauri Lyly on vaatinut veronkevennyksistä vähän pidemmälle kuin yhdelle vuodelle.
Helsingin Sanomien mukaan hallitus on kaavaillut ensi vuodelle 300–400 miljoonan euron veronkevennyksiä. Hallitus päättänee nyt vain ensi vuoden veronkevennyksistä.
HS:n tietojen mukaan summa olisi 300 miljoonaa, jos veroale annetaan vain kilpailukykysopimuksen piirissä oleville eli töissä käyville kansalaisille. Jos verokevennyksiä annettaisiin myös eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille, summa kasvaisi satakunta miljoonaa.
Paikallisesta sopimisesta lisäalennusta
Hallituksen maaliskuisen linjauksen mukaan veronkevennysten määrään vaikuttaa, miten paikallisessa sopimisessa on edistytty hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena oli muun muassa järjestäytymättömien työnantajien asettaminen samalle viivalle järjestäytyneiden kanssa sekä paikallisesti sopiminen työajoista, palkoista ja selviytymislausekkeesta.
Paikallisen sopimisen vaikutusta julkiseen talouteen ei kuitenkaan ole mahdollista laskea, joten kyse on pikemminkin hyvästä tahdosta, jolla hallitus voisi perustella hieman suurempia veronkevennyksiä.
Paikallinen sopiminen ei etene järjestäytymättömiin yrityksiin, koska Suomen yrittäjät hylkäsi hallituksen kompromissiesityksen. Myös palkat rajattiin paikallisen sopimisen ulkopuolelle jo kilpailukykysopimuksessa.
Vaikka kilpailukykysopimuksen määräaika on jo umpeutunut, alakohtaiset soveltamisneuvottelut jatkuvat. Teknologiateollisuus ja Metalliliitto palasivat vielä eilen neuvottelupöytään. Palvelualojen ammattiliitto PAM aikoo päättää vasta huomenna, hyväksyykö se eilen pöydälle jättämänsä kilpailukykysopimuksen neuvottelutulokset.
Uutena takarajana pidetään huomista perjantaita, jolloin työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnot ovat varautuneet hyväksymään tai hylkäämään kilpailukykysopimuksen. Ennen sopimuksen hyväksymistä palkansaajajärjestöt haluavat tiedon veronkevennyksistä.
