Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen korostaa, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan kirjattu ansiotuloverotuksen kevennys painottuu vahvasti pieni- ja keskituloisille.
Helsingin Sanomat otsikoi eilen suurituloisten verotuksen kevenevän tähän vuoteen verrattuna hallituksen linjausten takia eniten. Tieto perustuu Veronmaksajien Keskusliiton laskelmaan. Syy on kuitenkin väliaikaisen ”solidaarisuusveron” kevenemisestä.
– Normaalin progression päälle ekstraa maksaneiden veroprosentti alenee, kun määräaikainen solidaarisuusvero pienenee, Teemu Lehtinen avaa Twitterissä.
Hän huomauttaa, että osa tästä ”kevennyksestä” suurituloisten verotukseen johtuu ”määräaikaisen ylimääräisen kiristyksen (solidaarisuusvero) päättymisestä ja paluusta normaaliprogressioon”.
Solidaarisuusverolla tarkoitetaan ansiotulojen verotuksen ylimääräistä kahden prosenttiyksikön korotusta ylimmässä asteikkoluokassa. Vero säädettiin Jyrki Kataisen (kok.) niin sanotussa sixpack-hallituksessa kolmeksi vuodeksi vuonna 2013.
Veroa on kuitenkin päätetty vuosien saatossa jatkaa. Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti sekin jatkaa veroa kautensa loppuun. Orpon hallitus on päättänyt pienentää korotusta.
Veroa on arvosteltu. Esimerkiksi Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja luonnehti solidaarisuusveroa hiljattain ”valitettavan tehottomaksi tavaksi vahvistaa julkista taloutta”
Kuluvana vuonna solidaarisuusveroa maksetaan 85 800 euroa ylittävästä tulosta. Rajaa on laskettu merkittävästi. Kymmenen vuotta sitten raja oli nimittäin 100 000 eurossa.
Ekonomisti Erämajan mukaan alkuperäisen solidaarisuusveron tulisi koskea tänä vuonna vasta 120 000 euroa ylittäviä tuloja, jos inflaatiokehitys otetaan huomioon.
– Vanha vitsi kuuluu, että Suomessa mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikaiseksi tarkoitetut veromuutokset, mutta nyt olisi paikka tehdä poikkeus tuohon sääntöön. Solidaarisuusvero on hyvä esimerkki väliaikaiseksi tarkoitetusta verosta, joka uhkaa upota rakenteisiin lopullisesti ja kiristää verotusta pysyvästi, hän totesi.
Veronmaksajien Teemu Lehtinen on ollut samoilla linjoilla. Lehtinen päivitteli toukokuussa, että alun perin kolmevuotiseksi tarkoitettua veronkorotusta kannetaan jo yhdettätoista vuotta.
– Tälle ylimääräiselle ansiotuloihin suunnatulle veronkiristykselle ei ole missään vaiheessa esitetty varsinaisia asiallisia perusteita. Vaikeaa se olisikin. Tuottokin on käytännössä mitätön, kun dynaamiset vaikutukset huomioidaan, Lehtinen sanoi.
Veron arvostelijat ovat kiinnittäneet huomiota Ruotsin ratkaisuihin. Siellä demarivetoinen hallitus päätti poistaa ansiotulojen verotuksen ylimmän portaan kokonaan vuonna 2020. Tätä perusteltiin palkansaajien kannustamisella työntekoon, kouluttautumiseen ja urakehitykseen.
Laskimme hallitusohjelman tuloveromuutosten vaikutukset palkansaajalle.
Veronkevennys painottuu vahvasti pieni- ja keskituloisille.
Normaalin progression päälle ekstraa maksaneiden veroprosentti alenee, kun määräaikainen solidaarisuusvero pienenee.https://t.co/eQ2UHudIq0 pic.twitter.com/pwhCmPUqGd
— Teemu Lehtinen (@TeemuTLehtinen) June 22, 2023
