Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja kutsuu solidaarisuusveroa valitettavan tehottomaksi tavaksi vahvistaa julkista taloutta.
Solidaarisuusveroksi kutsutaan ansiotulojen verotuksen ylimääräistä kahden prosenttiyksikön korotusta ylimmässä asteikkoluokassa. Se säädettiin vuonna 2013 alun perin kolmevuotiseksi, mutta veron kerääminen jatkuu edelleen.
Kuluvana vuonna solidaarisuusveroa maksetaan 85 800 euroa ylittävästä tulosta. Rajaa on laskettu merkittävästi, sillä kymmenen vuotta sitten raja oli 100 000 eurossa.
Erämaja huomauttaa, että inflaatiokehitys huomioon otettuna alkuperäisen solidaarisuusveron tulisi koskea tänä vuonna vasta 120 000 euroa ylittäviä tuloja.
– Vanha vitsi kuuluu, että Suomessa mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikaiseksi tarkoitetut veromuutokset, mutta nyt olisi paikka tehdä poikkeus tuohon sääntöön. Solidaarisuusvero on hyvä esimerkki väliaikaiseksi tarkoitetusta verosta, joka uhkaa upota rakenteisiin lopullisesti ja kiristää verotusta pysyvästi, hän toteaa tiedotteessa.
Ruotsi poisti vastaavan veronsa vuonna 2020. Tuolloin ylimpiä marginaaliveroprosentteja leikattiin viidellä prosenttiyksiköllä.
Suomen Ekonomit toivoo, että täällä seurattaisin naapurimaan mallia.
– Tuloverotusta on naapurimaassamme kevennetty viime vuosikymmeninä määrätietoisesti ja hyvin tuloksin. Tänä päivänä Ruotsissa palkansaajan tuloveroprosentti on keski- ja hyvätuloisilla merkittävästi Suomea alhaisempi ja toisaalta työllisyysaste on siellä korkeampi. Suomenkin tulisi verottaa jatkossa vähemmän sitä mitä haluamme lisää, eli työtä.
LUE MYÖS: ”Väliaikaista” solidaarisuusveroa on kerätty 10 vuotta (Verkkouutiset 12.5.2023)
