Muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta se pysyy siis 85 prosentissa eli lakisääteistä perustasoaan kireämpänä. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia. Myös muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy ennallaan.
Finanssivalvonnan aiemman päätöksen mukaisesti pankeille tulee ensi keväänä uusi lisäpääomavaatimus, ns. järjestelmäriskipuskurivaatimus.
Finanssiala ry sanoo olevansa pettynyt, että Fiva ei päätynyt nostamaan lainakattoa eikä myöhentämään järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Tämä olisi ollut perusteltua talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkenemisen takia.
Makrovakauspolitiikka on tiukentunut kesästä 2022 lähtien. Viimeisin kiristys tapahtui maaliskuussa, kun Fivan johtokunta asetti pankeille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen eli niin sanotun järjestelmäriskipuskurivaatimuksen. Se tulee voimaan huhtikuussa 2024.
– Talous- ja asuntomarkkinatilanteen selvä heikkeneminen on syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. Pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitäminen nollassa prosentissa on perusteltua. Myös muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakaton nostamiselle samoin kuin kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantulon myöhentämiselle olisi ollut perusteet. Tähän Fiva ei kuitenkaan valitettavasti päätynyt, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Hänen mukaansa vahvan vakavaraisuutensa ja hyvän kannattavuutensa turvin Suomen pankkisektori on hyvissä asemissa ottamaan vastaan talouden tilan heikkenemisen vaikutuksia. Myös ongelmaluottojen taso on pysynyt matalana, ja pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on vahva.
– Hyvä kriisinkestävyys käy ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen ja Finanssivalvonnan heinäkuun lopulla julkistamista pankkien stressitestien tuloksista. Niiden mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävänkin heikkenemisen, Mattila muistuttaa.
